Lue keskustelun säännöt.
Kysymys introverteille
13.04.2020 |
Joudutteko jatkuvasti selittelemään elämäntyyliänne ja valintoja muille? Ja silti teille saatetaan loukkaantua.
"Kiitos kutsusta, mutta taidan jättää juhlat väliin, sillä en jaksaisi tänään suurempaa ihmisjoukkoa" tai "Sori kun viesteihin vastaaminen kestää" Kun ei vaan jaksa jauhaa missään messengerissä turhaa sontaa, tiedättehän?
Pahinta on se, että ihmiset vakuuttelevat, että ymmärtävät, mutta pystyt kyllä näkemään läpi, että toinen ei ymmärrä tai loukkaantuu. Aargh..
Kommentit (36)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sitä pikkasen on yleisellä tasolla sellainen fiilis että pitää selitellä. Ärsyttävää. Mutta lähipiiriini on valikoitunut ajan saatossa vain sellaisia, joille ei tarvitse selitellä - introverttejä ovat itsekin.
Mä en ikinä ala selittelemään yhtään mitään, sanon vain että kiitos kutsusta, valitettavasti en pääse tulemaan.
En koskaan selittele myöskään viestiin vastaamista monta päivää myöhässä, minut tuntevat tietävät että soittavat jos on hätä tai asia johon tarvitaan heti vastaus.
Ap vaatii muita olemaan ja käyttäytymään juuri kuten hän haluaa. Ja jos näin ei tapahdu, on henkilössä jotain vikaa/hän on introvertti.
Totuus kuitenkin on että sinun kaltaiset ihmiset eivät osaa käyttäytyä.
En joudu selittelemään mitään, koska olen aina ollut tällainen ja yhteydenpitoväli on ystävien ja kavereiden kanssa aika vakiintunut, myös uudempienkin tuttavuuksien kanssa, samoin sukulaisten kanssa. Kukaan ei yritä pitää yhteyttä liian tiuhaan tai vaadi tapaamisia, ihmisillä on onneksi omatkin elämänsä, menonsa ja myös muita ihmissuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorempana oli vaikeuksia kun itsetuntemus ei ollut riittävän kehittynyt erottamaan tätä keskivertoa suurempaa oman ajan ja tilan tarvetta. Nyt vähän vanhempana ei vois vähempää kiinnostaa ihmisten kummalliset luulot, esim. siitä että olen kuullut monen pitävän minua yksinäisenä :D silleen haloo, yksin olo ja yksinäisyys ovat kaksi eri asiaa, kiitos en tarvii mitään ”piristystä yksinäisyyteeni”!
Sukulaiset pahkeksuu ja vähättelee, luulevat että on vaan kateellinen muille samanikäsille serkuksille tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo. Häät ovat yksi pahimmista. Ne kun kestävät koko päivän. Minusta siinä voisi vähän ymmärtää, että kaikki vieraat eivät pysty olemaan sinne pikkutunneille asti ja se ei ole mikään loukkaus. Jos normaalisti jaksaa olla sosiaalinen sen pari, kolme tuntia suht pienessä porukassa ja sitten pitää olla isossa hälyssä lähes koko päivän, niin se on todella uuvuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joudun selittelemään, ja ihan sosiaalisesta paineesta ja velvollisuuden tunteesta usein joudun osallistumaan sosiaalisiin tilanteisiin ja turhaan pölinään, vaikka en haluaisi. Jännää miten erilaisia ihmiset ovat. Minusta oma rauha ja hiljaisuus on ihanaa
Miksi selittelet ja menet? Sanoo ystävällisesti mutta lujasti, että valitettavasti en pääse tulemaan. Ihan herttaisen yhdentekevää mitä muut ajattelee.
Sitten alkaa se jankkaus, lähe nyt lähtisit nyyy mitä sulla muka on muuta. Voi mennä siihen pisteeseen, ettei auta muu kuin alkaa tylysti olemaan noteeraamatta tai laittaa välit poikki. Itselläni on jääneet ne harvat, jotka ei jankkaa minua mihinkään mukaan, mutta heidän kanssaan voi silti olla viestein yhteydessä. ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen karsinut kaikki kuormittavat ja ahdistavat "kaverit" elämästäni. Elämä on nyt paljon helpompaa, elän itseäni varten, en muita ja minun valintani on olla omissa oloissani. Siitä että tykkään olla kotona ja touhuta omia juttujani, ei ole muille haittaa, muutama hyvä ystävä löytyy ja rakastava mies. He riittävät minulle, olen onnellinen.♡
♡ kirjoitti:
Olen karsinut kaikki kuormittavat ja ahdistavat "kaverit" elämästäni. Elämä on nyt paljon helpompaa, elän itseäni varten, en muita ja minun valintani on olla omissa oloissani. Siitä että tykkään olla kotona ja touhuta omia juttujani, ei ole muille haittaa, muutama hyvä ystävä löytyy ja rakastava mies. He riittävät minulle, olen onnellinen.♡
Tää haavassa pyörivä puukko muuten sattuu aika kivasti! Olisko suolaa vielä päälle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En juuri viestittele kun perheeni kanssa. Eli ei ongelmia. Heitäkin näkee tiettyinä juhlapäivinä ja -pyhinä, joten osaa valmistautua ja jopa odottaa näitä harvoja kokoontumisia.
Tosin ei mulla ole tällä hetkellä oikein kavereita laisinkaan. Surullista, ehkä. Mutta mulle vain helpotus :D
Vierailija kirjoitti:
No joo. Häät ovat yksi pahimmista. Ne kun kestävät koko päivän. Minusta siinä voisi vähän ymmärtää, että kaikki vieraat eivät pysty olemaan sinne pikkutunneille asti ja se ei ole mikään loukkaus. Jos normaalisti jaksaa olla sosiaalinen sen pari, kolme tuntia suht pienessä porukassa ja sitten pitää olla isossa hälyssä lähes koko päivän, niin se on todella uuvuttavaa.
No ei ihan pikkutunneille asti tarvitse olla mukana, mutta mun mielestä on vähän törkeätä jos vain pariksi tunniksi tulee. Häät on yleensä vain kerran elämässä (toka avioliitto solmitaan pienimuotoisesti virastolla) ja se on toiselle tärkeä ja iso tapahtuma. Kai sen voi jakaa ystävän kanssa? Eihän niitä hääkutsuja joka vuosi tule, niin ei se mun mielestä ole niin suuri uhraus. Olen itsekin introvertti, joka ahdistuu isossa väkimäärässä ja väsyy sosiaalisesta kanssakäymisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menetin aikoinaan pari kaveri oman jaksamattomuuden tai aloitekyvyttömyyden takia.
Olin loppujen lopuks niin erilainen verrattuna heihin, enkä jaksanut enää lähteä käymään niillä, varsinkaan kun en omista autoa.
Ystäviä ei nykyäänkään ole monikossa.
Se että jättää vastaamatta viesteihin vaikka on huomannut ne, on pelkästään htin huonoa käytöstä. Juhlat ja juhlat: jos kyseessä on hyvä ystävä ja vaikka tuparit, niin älä nyt mene burgeroimaan sanomalla että en nyt jaksaisi sinun tyhjänpäiväisiä juhliasi.
Olen itse erittäin paljon tilaa ja omaa aikaa vaativa ambi-/introvertti, mutta jotain rajaa tuonkin termin väärinkäytössä.
Ei tarvitse selitellä.
Introverttius ei ole elämäntyyli!