Lue keskustelun säännöt.
"En pysty tekemään etätyötä, koska" -tyypit ovat nyt hiljaa
13.04.2020 |
Kuolivatko kotimaan vai pystyväitkö silti tekemään etätyötä? Moni pomokin on ollut nihkeä etätyölle ja nyt sitä kuitenkin tehdään ja homma toimii.
Kommentit (91)
Toivon todella ettei etätyö tule opetustyöhön kuten tuo opettaja toivoi.
Minulla on lukio- ja alakouluikäiset lapset jotka molemmat haluaisivat olla mieluummin kouluopetuksessa. Monet opettajat jättävät liikaa opiskelua itseopiskelulle vaikka teknisesti pystytään live-tunteihin.
Varsinkin prosenttilaskujen opettelu on jätetty liikaa oppilaiden itseopiskelulle. Tai oikeastaan vanhempien harteille. Minä niitä jatkuvasti neuvon lapselleni samalla kun yritän keskittyä omiin töihini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkästään raksalla olevat ihmiset kattavat ison osan. Sähkärit, putkarit, maalarit, rakentajat, mesut...
Onpa tämä ketju täynnä sekoomustrolleja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pysty tekemään etätöitä yhtään sen helpommin kuin aiemminkaan, kas kun sitä tehdasta ei voi siirtää olohuoneen nurkkaan. En vaan enää jaksa vääntää kenellekään rautalangasta, että töissä käydään normaalisti työpaikalla, vaikkei olisikaan mikään kriittisen koronaetulinjan sankari.
Kas kun se tehdastyö on työnä alle 20% työläisistä. Ja siitäkin suuri osa on toimistohommia, ja lopuistakin suuri osa automatisoitavissa. Että joo...
https://www.eurojatalous.fi/fi/kuviot/graafi/suomen-elinkeinorakenne-vu…
Millaisilla tehtailla olet ollut töissä, jos suurin osa on toimistohommia? Ja vaikka fyysisesti tehtaissa työskenteleviä olisikin vain n. 10% kaikista Suomen työntekijöistä, niin mitä sitten? Siinä on 10% kaikista Suomen työntekijöistä, jotka eivät yksinkertaisesti voi työskennellä muualla kuin työpaikalla. Ja jos osaat lukea linkkaamaasi taulukkoa hieman lisää, huomannet kuinka suuri osuus työssäkäyvistä työskentelee palveluiden parissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys. Ne ihmiset ovat edelleen siellä töissä, esim kaupassa, apteekissa, kuorma-auton tai traktorin ratissa, navetassa, elintarviketehtaassa, sairaalassa, siivoamassa. Sitten osa näistä jättää nyt työt olosuhteiden pakosta tekemättä, esimerkiksi hierojat, kampaajat, kokit ja tarjoilijat.
"Ne ihmiset" on pieni osa Suomen työvoimasta.
Eli meitä ei ole olemassa.
Varmaan ymmärrät, että "pieni osa Suomen työvoimasta" ei ole "ei ole olemassa".
Miksi sillä sitten on niin paljon merkitystä, että kyseiset toimialat on vain "pieni osa Suomen työvoimasta"? Mikä muuten ei pidä paikkaansa. Julkinen sektori on Suomessa todella merkittävä työllistäjä ja varmaan puolet julkisen työntekijöistä on hoitoalalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonosti sujuu työt edelleen kotona. Työni voi periaatteessa tehdä kokonaan etänä, joiltain osin hankalammin. Osa kollegoista tekee normaalistikin säännöllisesti etätöitä.
Minulla ei ole työhuonetta, joten teen töitä ruokapöydän ääressä. Töissä on sähköpöydät, työtuolit ja näytöt, kotona läppäri ja tavallinen tuoli.
Etäkoululaiset ovat onneksi osan aikaa isällään, kun he ovat paikalla, keskeytyksiä tulee koko ajan. Ja jos ei lapset, niin koira löytää vinkuvan lelun ja haluaa kaverin leikkimään.
Työni on pitkälti itseohjautuvaa ja tavoitteita seurataan vuositasolla. Voin siis aivan mainiosti löysäillä pari viikkoa, eikä siitä kärsi kuin minä itse. Tämä korona-aika on jo kasvattanut tekemättömän työn taakkaa loppuvuodelle.
Tärkein syö etätyön tökkimiselle on, ett ihmiskontaktiti pitävät minua liikkeessä. Kun olen liikaa yksin, vajoan omaan maailmaani ja passivoidun. Työni tarkoitus on ihmiskontaktit, teen siis myyntityötä, ja yksinollessa kynnys asiakasneuvotteluihin kasvaa. Töissä flow pysyy päällä ja olen enemmän ammattiroolissani, asiantuntija. Kotona olen treenivaatteissa haahuileva mutsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys. Ne ihmiset ovat edelleen siellä töissä, esim kaupassa, apteekissa, kuorma-auton tai traktorin ratissa, navetassa, elintarviketehtaassa, sairaalassa, siivoamassa. Sitten osa näistä jättää nyt työt olosuhteiden pakosta tekemättä, esimerkiksi hierojat, kampaajat, kokit ja tarjoilijat.
"Ne ihmiset" on pieni osa Suomen työvoimasta.
Eli meitä ei ole olemassa.
Varmaan ymmärrät, että "pieni osa Suomen työvoimasta" ei ole "ei ole olemassa".
Miksi sillä sitten on niin paljon merkitystä, että kyseiset toimialat on vain "pieni osa Suomen työvoimasta"? Mikä muuten ei pidä paikkaansa. Julkinen sektori on Suomessa todella merkittävä työllistäjä ja varmaan puolet julkisen työntekijöistä on hoitoalalla.
Mitä ihmettä oikein höpiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pysty tekemään etätöitä yhtään sen helpommin kuin aiemminkaan, kas kun sitä tehdasta ei voi siirtää olohuoneen nurkkaan. En vaan enää jaksa vääntää kenellekään rautalangasta, että töissä käydään normaalisti työpaikalla, vaikkei olisikaan mikään kriittisen koronaetulinjan sankari.
Kas kun se tehdastyö on työnä alle 20% työläisistä. Ja siitäkin suuri osa on toimistohommia, ja lopuistakin suuri osa automatisoitavissa. Että joo...
https://www.eurojatalous.fi/fi/kuviot/graafi/suomen-elinkeinorakenne-vu…
Millaisilla tehtailla olet ollut töissä, jos suurin osa on toimistohommia? Ja vaikka fyysisesti tehtaissa työskenteleviä olisikin vain n. 10% kaikista Suomen työntekijöistä, niin mitä sitten? Siinä on 10% kaikista Suomen työntekijöistä, jotka eivät yksinkertaisesti voi työskennellä muualla kuin työpaikalla. Ja jos osaat lukea linkkaamaasi taulukkoa hieman lisää, huomannet kuinka suuri osuus työssäkäyvistä työskentelee palveluiden parissa.
En ole tuo jolle vastasit, mutta "suuri osa" on eri asia kuin "suuriN osa". Suuri osa on vaikkapa 28 %. Suurin osa on yli puolet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys. Ne ihmiset ovat edelleen siellä töissä, esim kaupassa, apteekissa, kuorma-auton tai traktorin ratissa, navetassa, elintarviketehtaassa, sairaalassa, siivoamassa. Sitten osa näistä jättää nyt työt olosuhteiden pakosta tekemättä, esimerkiksi hierojat, kampaajat, kokit ja tarjoilijat.
"Ne ihmiset" on pieni osa Suomen työvoimasta.
Eli meitä ei ole olemassa.
Varmaan ymmärrät, että "pieni osa Suomen työvoimasta" ei ole "ei ole olemassa".
Miksi sillä sitten on niin paljon merkitystä, että kyseiset toimialat on vain "pieni osa Suomen työvoimasta"? Mikä muuten ei pidä paikkaansa. Julkinen sektori on Suomessa todella merkittävä työllistäjä ja varmaan puolet julkisen työntekijöistä on hoitoalalla.
Mitä ihmettä oikein höpiset?
Mitä itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys. Ne ihmiset ovat edelleen siellä töissä, esim kaupassa, apteekissa, kuorma-auton tai traktorin ratissa, navetassa, elintarviketehtaassa, sairaalassa, siivoamassa. Sitten osa näistä jättää nyt työt olosuhteiden pakosta tekemättä, esimerkiksi hierojat, kampaajat, kokit ja tarjoilijat.
"Ne ihmiset" on pieni osa Suomen työvoimasta.
No ei todellakaan ole. Tutkipas huviksesi, miten paljon esimerkiksi ravintolat, ruokakaupat, kuljetusfirmat ja sellainen pienen pieni toimiala kuin hoitoala työllistävät porukkaa.
Kun väität, että näitä töitä on "ihan hirrrmusesti", niin annapa tässä kokonaisarvio!
Majoitus- ja ravitsemusala n. 82 600
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/625_ammatti
Terveyspalvelut 190 000
http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/15/57_ammattiala
Kaupan ala 300 000
https://kauppa.fi/kaupan-ala/
Kuljetusala 70 000
http://www.kuljetusala.com/fin/ammatit/
Näistä tulee yhteensä 642 600 henkilöä. Työllisiä yhteensä 2020 alussa 2 543 000. Mainitsemistani ammattiryhmistä tulee siis 25 % kaikista työssäkäyvistä. Tässä ei vielä ole esimerkiksi poliiseja, palomiehiä, partureita, siivoojia, erilaisia rakennus- ja huoltomiehiä, elintarviketyöläisiä jne, joten osuus on todellisuudessa paljon tuotakin suurempi. Voit itse etsiä lisää näitä tilastoja, jos haluat vielä tarkempia tietoja. Mutta pelkästään nämä minun näyttämäni ovat jo neljäsosa, joten se siitä "nämä ovat vain pieni osa Suomen työvoimasta".
Tämänhän toki tiesit itsekin ja halusit vain trollailla, kun kuvittelit, etten näitä sinulle jaksa kaivaa, mutta pieleen meni.
Teen osittain etätyötä. Lähes kaiken työni voin tehdä periaatteessa missä vain. Nyt kun kotona puoliso ja kolme lasta. Meillä ei ole kotona olosuhteita, joissa varmentuisi ehdoton tietosuoja. Siksi menen toimistolle 2-3 kertaa viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pysty tekemään etätöitä yhtään sen helpommin kuin aiemminkaan, kas kun sitä tehdasta ei voi siirtää olohuoneen nurkkaan. En vaan enää jaksa vääntää kenellekään rautalangasta, että töissä käydään normaalisti työpaikalla, vaikkei olisikaan mikään kriittisen koronaetulinjan sankari.
Kas kun se tehdastyö on työnä alle 20% työläisistä. Ja siitäkin suuri osa on toimistohommia, ja lopuistakin suuri osa automatisoitavissa. Että joo...
https://www.eurojatalous.fi/fi/kuviot/graafi/suomen-elinkeinorakenne-vu…
Millaisilla tehtailla olet ollut töissä, jos suurin osa on toimistohommia? Ja vaikka fyysisesti tehtaissa työskenteleviä olisikin vain n. 10% kaikista Suomen työntekijöistä, niin mitä sitten? Siinä on 10% kaikista Suomen työntekijöistä, jotka eivät yksinkertaisesti voi työskennellä muualla kuin työpaikalla. Ja jos osaat lukea linkkaamaasi taulukkoa hieman lisää, huomannet kuinka suuri osuus työssäkäyvistä työskentelee palveluiden parissa.
En ole tuo jolle vastasit, mutta "suuri osa" on eri asia kuin "suuriN osa". Suuri osa on vaikkapa 28 %. Suurin osa on yli puolet.
Suuri osa tai suuriN osa. Palveluala muodostaa hyvin huomattavan osuuden työstä, vaikka toimistokuplassa sitä ei ehkä uskokaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys. Ne ihmiset ovat edelleen siellä töissä, esim kaupassa, apteekissa, kuorma-auton tai traktorin ratissa, navetassa, elintarviketehtaassa, sairaalassa, siivoamassa. Sitten osa näistä jättää nyt työt olosuhteiden pakosta tekemättä, esimerkiksi hierojat, kampaajat, kokit ja tarjoilijat.
"Ne ihmiset" on pieni osa Suomen työvoimasta.
Eli meitä ei ole olemassa.
Varmaan ymmärrät, että "pieni osa Suomen työvoimasta" ei ole "ei ole olemassa".
Miksi sillä sitten on niin paljon merkitystä, että kyseiset toimialat on vain "pieni osa Suomen työvoimasta"? Mikä muuten ei pidä paikkaansa. Julkinen sektori on Suomessa todella merkittävä työllistäjä ja varmaan puolet julkisen työntekijöistä on hoitoalalla.
Mitä ihmettä oikein höpiset?
Mitä itse?
Minä en höpise mitään. Sinun purkauksesi on aivan käsittämätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pysty tekemään etätöitä yhtään sen helpommin kuin aiemminkaan, kas kun sitä tehdasta ei voi siirtää olohuoneen nurkkaan. En vaan enää jaksa vääntää kenellekään rautalangasta, että töissä käydään normaalisti työpaikalla, vaikkei olisikaan mikään kriittisen koronaetulinjan sankari.
Kas kun se tehdastyö on työnä alle 20% työläisistä. Ja siitäkin suuri osa on toimistohommia, ja lopuistakin suuri osa automatisoitavissa. Että joo...
https://www.eurojatalous.fi/fi/kuviot/graafi/suomen-elinkeinorakenne-vu…
Millaisilla tehtailla olet ollut töissä, jos suurin osa on toimistohommia? Ja vaikka fyysisesti tehtaissa työskenteleviä olisikin vain n. 10% kaikista Suomen työntekijöistä, niin mitä sitten? Siinä on 10% kaikista Suomen työntekijöistä, jotka eivät yksinkertaisesti voi työskennellä muualla kuin työpaikalla. Ja jos osaat lukea linkkaamaasi taulukkoa hieman lisää, huomannet kuinka suuri osuus työssäkäyvistä työskentelee palveluiden parissa.
En ole tuo jolle vastasit, mutta "suuri osa" on eri asia kuin "suuriN osa". Suuri osa on vaikkapa 28 %. Suurin osa on yli puolet.
Suuri osa tai suuriN osa. Palveluala muodostaa hyvin huomattavan osuuden työstä, vaikka toimistokuplassa sitä ei ehkä uskokaan.
Mitä ihmettä? Toimistotyöt ON palvelualaa.
Vierailija kirjoitti:
Toivon todella ettei etätyö tule opetustyöhön kuten tuo opettaja toivoi.
Minulla on lukio- ja alakouluikäiset lapset jotka molemmat haluaisivat olla mieluummin kouluopetuksessa. Monet opettajat jättävät liikaa opiskelua itseopiskelulle vaikka teknisesti pystytään live-tunteihin.
Varsinkin prosenttilaskujen opettelu on jätetty liikaa oppilaiden itseopiskelulle. Tai oikeastaan vanhempien harteille. Minä niitä jatkuvasti neuvon lapselleni samalla kun yritän keskittyä omiin töihini.
En minäkään toivo, että etäopetus korvaisi kaikkea mahdollista luokkatyöskentelyä :) Luepas kommenttini uudelleen ajatuksella. Etäopetuksen mahdollisuus voi lisätä joustavuutta ja palvella sekä opettajaa että erityisesti opiskelijoita silloin kun se ohjelmaan sopii. Kaikkiin aineisiin ja kaikkiin hetkiin ei todellakaan sovi. /aiempi opettaja
Heti kun mahdollista pistän lapset hoitoon ja alan käydä konttorilla töissä.
Tuo aiemmin linkattu elinkeinoelämän käppyrä kertoo pelkästään siis elinkeinoelämän (eli lähinnä yksityisen sektorin) työpaikoista. Tuohon sitten vielä lisätään julkisen puolen työpaikat, joista suuri osa tosiaan on sitä hoitoalaa. Eli tuo käppyrä pikemminkin kertoo, että sen julkisen puolen lisäksi elinkeinoelämän puolella tehdään myös paljon työtä, jota ei voi tehdä etänä. Tuo käppyrä ei suinkaan todista, että suurin osa tekee toimistotyötä.
Minä en aikaisemmin voinut tehdä etätöitä, koska työnantaja salli sen vain myyntivastuullisille. Työssä tarvitsemani ohjelmistot ovat isolla pöytäkoneella toimistolla. Ajatuksena oli, että töiden koordinointi, valvonta, kommunikointi ja muu sujuu paremmin, kun ihmiset ovat samassa rakennuksessa, useimmat avokonttorissakin. Meillä työ on aika nopeatempoista, eli yksittäiset projektit vievät omaa työaikaani useimmiten vain tunteja tai joitakin päiviä.
Nyt koronan myötä hommattiin lainaläppäreitä, lisänäyttöjä, näppäimistöjä ja säädettiin yhteydet niin, että työn voi tehdä kotoakin, ja yli kolme viikkoa olen nyt ollut kotona. Meillä oli kovat yt:kin samalla ja taloustilanne ja muut huolet kyllä vaikeuttaa keskittymistä, mutta jos tästä selvitään, niin toivon, että ainakin osittain voisi edelleen jatkaa etähommia. Minua esimerkiksi häiritsee kaikki välihuutelut töissä. Ja jos on jokin kiireellinen työ aamusta, niin kotoa käsin on helpompi aloittaa aikaisemmin. Joskus taas voi vaikka pitää pitemmän tauon ja jatkaa sitten kun saa taas ajatukset kasaan. Näitä taukoja ei kotona kirjaa työaikaan, mutta töissä ne menisi helpommin johonkin työtunnneiksi, kun kuitenkin siellä työpaikalla on.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni voi rehellisesti sanoa, että tekee kotona yhtä paljon töitä kuin työpaikalla? Jos ei ole mitään jatkuvaa tarkkailua (kokoukset jne) niin helposti alkaa tekemään kotihommia töiden sijaan.
Suurin osa kokouksista ei tee muuta kuin haittaa työtahtia.
Tässä ei kysytty, mitkä alat ovat turhia. Tässä kysyttiin, mitä töitä ei voi tehdä etänä. Aika moni etänä tehtäväkin työ on turha, mutta silti työt jatkuvat.
Robotteja on toki olemassa monenlaisia, mutta ne eivät voi tehdä kaikkea. Jos kuvittelet, että kaupassa ei ole muita työtehtäviä kuin kassa, olet pahasti väärässä. Kommentistasi tulee pikemminkin vaikutelma, että sinulla ei ole kovinkaan paljon kokemusta työelämästä tai oikein mistään muustakaan elämästä.