Lihava nainen, jos heräisit huomenna normaalipainoisena, miten viettäisit lauantaisi?
Ostelisitko uusia vaatteita? Ottaisitko parempia kuvia someen ja Tinderiin? Menisitkö kylpylään esittelemään vartaloasi?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että tekisin mitään eri tavalla. En harrasta nettideittailuja koska olen parisuhteessa, harrastan jo nyt paljon raskasta liikuntaa ja kaapeissa odottaa kakku. Eli varmaan kävisin pitkällä lenkillä ja söisin kakkua, niinkuin aion tehdäkin.
Ei millään pahalla, mutta miksi lihava syö kakkua?
Veikkaisin että suurinpiirtein samoista syistä kuin normaali- tai alipainoisetkin.
Koska perheenjäsen on tehnyt kakkua, jota on tarjolla päiväkahvilla. Ja koska pidän kakusta. Tarvitsetko lisää syitä?
Söisin ja ahmisin. Suklaata, sipsejä, kermavaahtoa, keksejä, irtokarkkia, siideriä jne.
Liittyisin vihdoin Instagramiin ja lisäsin Facebookiin profiilikuvan.
Menisin pyllistelemään naapurin isimiehen lähelle :"D
Menisin kaljaukkojen puristeltavaksi keskelle paikallista toria - teenhän sitä nytkin!
Vierailija kirjoitti:
Vieyrailija kirjoitti:
En usko, että tekisin mitään eri tavalla. En harrasta nettideittailuja koska olen parisuhteessa, harrastan jo nyt paljon raskasta liikuntaa ja kaapeissa odottaa kakku. Eli varmaan kävisin pitkällä lenkillä ja söisin kakkua, niinkuin aion tehdäkin.
Ei millään pahalla, mutta miksi lihava syö kakkua?
Samasta syystä kuin laiha syö kakkua; koska se on hyvää.
Jos lihomisen takia ei pidä syödä koskaan kakkua, laihankaan ei pitäisi. Myös me lihavat olimme joskus laihoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieyrailija kirjoitti:
En usko, että tekisin mitään eri tavalla. En harrasta nettideittailuja koska olen parisuhteessa, harrastan jo nyt paljon raskasta liikuntaa ja kaapeissa odottaa kakku. Eli varmaan kävisin pitkällä lenkillä ja söisin kakkua, niinkuin aion tehdäkin.
Ei millään pahalla, mutta miksi lihava syö kakkua?
Samasta syystä kuin laiha syö kakkua; koska se on hyvää.
Jos lihomisen takia ei pidä syödä koskaan kakkua, laihankaan ei pitäisi. Myös me lihavat olimme joskus laihoja.
Lihavan naisen logiikka. Ehkä juuri tuon takia olet lihava ja pysyt sellaisena?
Saisiko samalla luudutetun nilkan, pysyvästi tohjona olevan polven ja lonkkien kulumat korjattua? Jos saa, niin pistäisin musan soimaan ja tanssisin koko päivän.
Jos korjauksia ei saa, niin painon normalisointi ei elämääni muuta.
Vierailija kirjoitti:
Lähtisin pyöräretkelle. Olisi ihanaa kun jaksaisi pyöräillä pitkiä matkoja. Olen ollut viimeksi normaalipainossa 6 - 7 vuotta sitten, muistan miten ihanaa oli kun pääsin isotkin mäet kevyesti ylös.
Sori olla neganuppi, mut ei se, et on laiha tarkoita, että olisi yhtään sen parempi kunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtisin pyöräretkelle. Olisi ihanaa kun jaksaisi pyöräillä pitkiä matkoja. Olen ollut viimeksi normaalipainossa 6 - 7 vuotta sitten, muistan miten ihanaa oli kun pääsin isotkin mäet kevyesti ylös.
Sori olla neganuppi, mut ei se, et on laiha tarkoita, että olisi yhtään sen parempi kunto.
Kyllä se oikeastaan tarkoittaa, sillä vaikka kunto olisi täsmälleen yhtä hyvä, niin on helpompaa fillaroida mäen päälle 60 kg kuin 120 kg.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että tekisin mitään eri tavalla. En harrasta nettideittailuja koska olen parisuhteessa, harrastan jo nyt paljon raskasta liikuntaa ja kaapeissa odottaa kakku. Eli varmaan kävisin pitkällä lenkillä ja söisin kakkua, niinkuin aion tehdäkin.
Ei millään pahalla, mutta miksi lihava syö kakkua?
En ymmärrä, mitä tarkoitat? Eikö lihavat tykkää kakusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtisin pyöräretkelle. Olisi ihanaa kun jaksaisi pyöräillä pitkiä matkoja. Olen ollut viimeksi normaalipainossa 6 - 7 vuotta sitten, muistan miten ihanaa oli kun pääsin isotkin mäet kevyesti ylös.
Sori olla neganuppi, mut ei se, et on laiha tarkoita, että olisi yhtään sen parempi kunto.
Kyllä se oikeastaan tarkoittaa, sillä vaikka kunto olisi täsmälleen yhtä hyvä, niin on helpompaa fillaroida mäen päälle 60 kg kuin 120 kg.
Juuri tätä tarkoitin, ja olen tosiaan ollut alle 60-kiloinen ja melkein 120-kiloinen (nyt siltä väliltä). Nykyäänkin pyöräilen, mutta väsyn nopeammin, ja pahimmissa mäissä pitää taluttaa pyörää. Tuntui kivalta olla kevyt, ja kaipaan sitä.
Ainakin laittaisin sellaiset vaatteet päälle mihin en muuten mahdu tai joissa en näytä hyvältä.
Ehkä seksiä mutta nyt just ei paneta kun jo eilen peitto heilui. Hyvää ruokaa ja juomaa on aina lauantaina oli sitten läski tai laiha.
Lähtisin lenkille lasten kanssa ja nauttisin siitä miten kevyeltä elämä tuntuu. Harrastaisin seksiä iloiten siitä etten tunne itseäni koko ajan liian isoksi.
Lenkkeily lasten kanssa ja seksi on nytkin arkea, mutta luulen että monesta jutusta nauttisi eri tavalla pienempänä.
Vierailija kirjoitti:
Saisiko samalla luudutetun nilkan, pysyvästi tohjona olevan polven ja lonkkien kulumat korjattua? Jos saa, niin pistäisin musan soimaan ja tanssisin koko päivän.
Jos korjauksia ei saa, niin painon normalisointi ei elämääni muuta.
Ja mistäköhän luulet noiden vammojen tulleen tai ainakin rasittuvan koko ajan enemmän.......?
Mä en näe, miten paino muuttaa lauantain viettoa. Näin karanteenissa, sohva ja Netflix.
Mulle kävi näin. Toki ei yhdessä yössä, mutta kolmessa kuukaudessa! Olen laihtunut normaalipainoiseksi. Söin vaan todella vähän ja paastosin aina 15 tuntia. Oli yllättävän helppoa. Nyt mahtuu vanhat ihanat vaatteet päälle ja on kiva katsoa itseään peilistä. Jatkan samalla linjalla loppuelämäni, en enää syö liikaa.
Vetäisin kolme suklaalevyä yhdellä haukulla.
Samalla lailla kuin muutenkin. Eli pelaisin tietokoneella ja sen jälkeen tekisin etätöitä.
Syömällä. Minulla olisi varmaan kova nälkä.
Veikkaisin että suurinpiirtein samoista syistä kuin normaali- tai alipainoisetkin.