Lihava nainen, jos heräisit huomenna normaalipainoisena, miten viettäisit lauantaisi?

Varmaan olisin kotona karanteenissa kuten nytkin.

Lähtin kävelylle ja ihmettelisin miltä tuntuu olla katseiden kohteena.

En osaisi olla ja luikkisin takasin kotiin.

Hyppisin onnesta, pistäisin kivan pieneksi jääneen mekon päälle, koska se sopisi vihdoin taas. Sitten meikkaisin, laittaisin hiukset ja lähtisin ulos nauttimaan päivästä ja hymyilisin elämälle. Illalla joisin viiniä ja tanssisin ja liittyisin deittisivustolle.

Samalla tavalla kuin nytkin.

Olen ollut normaalipainoinenkin, enkä toisaalta ole sellainen, johon yleensä viitataan sanalla lihava.

XDDDDDDDDDDDD

Lähtisin lenkille! Laihana jaksan ja HALUAN aina liikkua paljon. Lihavana ärsyttää, kun olen myös lyhyt, niin kaikki ulkovaatteet näyttää mun päällä rumilta. Niitä on lihaville vähän, joten pakko tyytyvä siihen mitä löytyy. Ja talvivaatteet vasta hankalia onkin! Ihan turha edes haaveilla mistään ns. hyvästä merkistä. Pakko tyytyä johonkin Raiskin plusvaatteisiin.

Koettaisin ottaa yhteyttä psykiatrian poliklinikalle kysyäkseni, onko vakavaa että on tällainen harha ja kehonkuvan häiriö.

Olisin yhä karanteenissa, ehkä aavistuksen huojentuneemmalla mielellä siitä että yksi riskitekijä (ylipaino) on poissa. En tinderöi tai esittele vartaloani, enkä tekisi tätä normaalipainoisenakaan. Uusi passikuva olis kyllä kiva.

Kai mä ihan normaalin päivän kotosalla viettäisin. Ehkä ottaisin vartalokuvan IG:iin ja lukisin tyytyväisenä seuraajien kommentteja, kun he huomaisivat minun laihtuneen n. 35 kg yhdessä yössä.

Ihailisin itseäni peilistä, kokeilisin jotain lihavana liian pieniä vaatteita, tutustuisin uuteen kehoni ja koettaisin sopeutua asiaan.

Lähtisin pyöräretkelle. Olisi ihanaa kun jaksaisi pyöräillä pitkiä matkoja. Olen ollut viimeksi normaalipainossa 6 - 7 vuotta sitten, muistan miten ihanaa oli kun pääsin isotkin mäet kevyesti ylös.

Vierailija kirjoitti:

Koettaisin ottaa yhteyttä psykiatrian poliklinikalle kysyäkseni, onko vakavaa että on tällainen harha ja kehonkuvan häiriö.

Sama, soittaisin kysyäkseni, että miten paha tää mun psykoosi on, kun näen itseni laihana.

Katselisin itseäni peilistä ja surkuttelisin sitä kaikkea ylimääräistä ihoa jota roikkuisi joka puolella kehoani. Harmistuisin siitä niin, että menisin heti jääkaapille.

Vierailija kirjoitti:

Hyppisin onnesta, pistäisin kivan pieneksi jääneen mekon päälle, koska se sopisi vihdoin taas. Sitten meikkaisin, laittaisin hiukset ja lähtisin ulos nauttimaan päivästä ja hymyilisin elämälle. Illalla joisin viiniä ja tanssisin ja liittyisin deittisivustolle.

😍💅💄💋☀️🍷💃💏

Mulla on työpäivä huomenna anyway. Ja olis aika kamalaa, kun työvaattet olis pari numeroa liian isot.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on työpäivä huomenna anyway. Ja olis aika kamalaa, kun työvaattet olis pari numeroa liian isot.

Pahin ongelma ikinä.

En usko, että tekisin mitään eri tavalla. En harrasta nettideittailuja koska olen parisuhteessa, harrastan jo nyt paljon raskasta liikuntaa ja kaapeissa odottaa kakku. Eli varmaan kävisin pitkällä lenkillä ja söisin kakkua, niinkuin aion tehdäkin.

Vierailija kirjoitti:

En usko, että tekisin mitään eri tavalla. En harrasta nettideittailuja koska olen parisuhteessa, harrastan jo nyt paljon raskasta liikuntaa ja kaapeissa odottaa kakku. Eli varmaan kävisin pitkällä lenkillä ja söisin kakkua, niinkuin aion tehdäkin.

Ei millään pahalla, mutta miksi lihava syö kakkua?

Alkais armoton pippelikaruselli.

Alkaisin heti ommella omaa hääpukuani. Vielä 10 kiloa liikaa ennen kuin viitsin alkaa edes kaavoja piirtämään :D