Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskovaisilla on vähemmän eroja kuin valtaväestöllä
10.04.2020 |
Uskovaisten piireissä parisuhteet ja perheet pysyvät paremmin koossa kuin valtaväestöllä. Mikä siinä on taustalla?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paitsi että se ei ole ainoastaan uskonnon ansiota. Ihmiset eroaa herkemmin jos heillä ei ole mitään painostavaa syytä pysyä yhdessä. Jollekkin se painostava syy voi olla uskonto, joka tuomitsee eroamisen ja herättäisi seurakuntalaisissa ikävää juoruilua ja toiselle taas taloudellinen turva. Voi olla syynä myös (Onneksi jo Suomessa harvinaistunut) "Suvun kunnia" Jota vaalittiin todella fanaattisesti ja kaikkea tekemistään piti miettinä suvun kunnian kautta.
Se, että sinä näet uskonnon pelkästään kielteisinä asioina, ei tarkoita sitä etteikö olisi myös hyviä puolia ja hyveitä, jotka saavat aikaan nämä ilmiöt uskovaisten parissa. Uskovaiset todennäköisesti valitsevat puolisonsa huolella toisin kuin muut. Tämä selittää ilmiötä todella pitkälle.
Ai valitsevat puolisonsa huolella. Miksiköhän uskovaisilla niin usein kova kiire naimisiin heti kun täyttävät 18 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa on 2 puolta.
Useimnat uskonnolliset kokevat eroamisen synniksi ja Jumalalle annetun lupauksen rikkomiseksi.
Niinpä pysytään onnettomassakin liitossa.
Toisaalta, kyllä parisuhteessa on kysymys myös aidosta halusta sitoutua.
T:30v yhdessä, ateisti.
Varmasti on uskovaisia aviopareja jotka ovat yhdessä vain koska pelkäävät Jumalan tai muun seurakunnan tuomiota.
Mutta suurin syy, miksi uskovaiset eroavat harvemmin kuin muut on varmaan se, että avioliitto mielletään pysyväksi eikä pelkäksi taloudelliseksi järjestelyksi jonka voi lopettaa kun haluaa.
t. uskovainen (ei naimisissa)
Näin uskovana sinkkuna vastaan tähän:
-ottavat lupauksensa vakavammin, koska eivät lupaa vain puolisolle vaan myös Jumalalle
-ottavat avioliiton raamatun mukaisesti tehtävänä jossa palvellaan (=ollaan läsnä toiselle ja kuunnellaan toisen tarpeita, ollaan ns. käytettävissä) toista ja pidetään yhtä arvokkaana kuin itseä
-molemmilla selkeä rooli (miehiä muistutetaan naisten rakastamisen tärkeydestä, naisia miehen kunnioittamisen tärkeydestä. Nämä ovat Raamatun mukaan siis miehelle ja naiselle tärkeitä tarpeita.)
-kaikessa on siis suurempi tarkoitus. Avioliitossa on kyse muustakin kuin vain meisyä. Se on vastuutehtävä, joka on saatu lahjaksi Jumalalta.
-Ei luovuteta helpolla. Kaiken se kestää, kaiken se kärsii.
-avioparit hakee usein apua yhteisöstä/seurakunnan sielunhoitajilta tai pastoreilta/papeilta. Seurakunnat panostaa avioliittoleireihin ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskovaisia on monenlaisia, ja joissain ryhmissä esim. nuo esillä olleet 18-vuotiaiden naimisiinmenot ovat varsin yleisiä, joissain taas ei ollenkaan. Yksi oleellinen pointti joka ei ole tullut vielä esiin, on kuitenkin se, että seurusteluaikaan suhtaudutaan tavallaan koeaikana: mietitään tosissaan, onko tämä ihminen sellainen jonka kanssa haluan loppuelämäni viettää. Kun naimisiin mennään, se on iso muutos yhteen muuton ja seksielämän aloittamisen myötä, ja siksi sitä tulee harkita huolellisesti. Sitten taas "valtavirtaihmisillä" tällaista huolellista harkintavaihetta ei välttämättä ole, vaan tapailusta ajaudutaan seurusteluun, seurustelusta ajaudutaan avoliittoon ja jossain vaiheessa naimisiin meno tuntuu luontevalta.
Vierailija kirjoitti:
Näin uskovana sinkkuna vastaan tähän:
-ottavat lupauksensa vakavammin, koska eivät lupaa vain puolisolle vaan myös Jumalalle
-ottavat avioliiton raamatun mukaisesti tehtävänä jossa palvellaan (=ollaan läsnä toiselle ja kuunnellaan toisen tarpeita, ollaan ns. käytettävissä) toista ja pidetään yhtä arvokkaana kuin itseä
-molemmilla selkeä rooli (miehiä muistutetaan naisten rakastamisen tärkeydestä, naisia miehen kunnioittamisen tärkeydestä. Nämä ovat Raamatun mukaan siis miehelle ja naiselle tärkeitä tarpeita.)
-kaikessa on siis suurempi tarkoitus. Avioliitossa on kyse muustakin kuin vain meisyä. Se on vastuutehtävä, joka on saatu lahjaksi Jumalalta.
-Ei luovuteta helpolla. Kaiken se kestää, kaiken se kärsii.
-avioparit hakee usein apua yhteisöstä/seurakunnan sielunhoitajilta tai pastoreilta/papeilta. Seurakunnat panostaa avioliittoleireihin ym.
Unohdin mainita että sekin varmasti vaikuttaa, että kaikkea taakkaa ei lasketa puolison harteille vaan asiat uskotaan esim. rukouksissa Jumalalle eli puolisolle ei anneta pelastajan roolia. Moni ihminenhän takertuu nykyaikana muihin ihmisiin ja odottaa näiden "pelastavan" itsensä eli ratkaisevan kaikki ongelmansa. Uskovia kehoitetaan valmistautumaan avioliittoon henkisesti jo sinkkuaikana. Silloin usein muistutetaan, ettei puolisolla saa olla liian suurta roolia.
Lisäksi sekin, että seksuaalisia tekoja vältetään seurusteluaikana, auttaa. Mä olen tosin itse tehnyt virheitä siinä saralla nuorempana ja voin sanoa että olisin päästänyt huonosta parisuhteesta irti vuosia aiemmin, jos sitä seksiä ei ois ollut. Ei olis ollut syytä jäädä huonosti toimivaan parisuhteeseen. Eli se on hyvä osa-alue kyllä avioliitossa, koska sitoo ihmisiä yhteen, mutta seurusteluaikana voi vääristää sitä kuvaa, onko tää ihminen oikeasti se hlö, jonka tahdon. Kun sitä seksiä ei oo, huomaa ne muut asiat siinä suhteessa ja huomaa, jos ei sovita yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovaiset miehet sortavat naisia?
Sorto ei kuulu kristinuskoon. Ideana on se, että kumpikin antaa vapaaehtoisesti oman ruumiinsa ja sielunsa toisen hallintaan. Ja kohtelee hyvin tätä omaisuuttaan. Itsekkyys, tai edes itsemääräämisoikeus ei ole arvo kumminkaan päin.
"Nainen vaietkoon seurakunnassa" "Nainen olkoon saastainen" niin ja niin monta päivää synnytyksestä. "Mies ottakoot väkisin makaamansa naisen vaimokseen" Niin mitä olit sanomassa....
No voi huokaus. Nuohan ovat pääosin vanhasta Testamentista, eli kuuluvat juutalaisuuteen eikä kristinuskoon. Seksissä on ideana se, että seksi yhdistää miehen ja naisen yhdeksi lihaksi, johon myös Jumala sitoutuu. Siksi avioero (tai avoerokin tai seurustelun lopettaminen seksielämän alettua) on Jumalan pettämistä. Vanhassa testamentissa käskettiin siksi mennä naimisiin raiskatun kanssa. Ei se paljon eronnut avioseksistä, koska avioliittoonkin mentiin vanhempien käskystä tuntemattoman kanssa. Mutta kuten sanoin, sääntö on juutalainen. Kristityn ei tarvi mennä naimisiin raiskaajansa kanssa.
Nainen vaietkoon seurakunnassa on hyvä sääntö, se koski siis kristinuskon totuuksien opettamista jumalanpalveluksissa. En itsekään kannata naispappeutta, koska naiset ovat liian humaaneja, eivätkä pidä säännöistä kiinni, jos ne tekevät ihmisiä onnettomiksi. Mutta kristinuskon tarkoitus ei ole tehdä ihmisiä onnellisiksi, vaan pelastaa ihmiset.
Aviosuhteessa naisen pitää olla miehen alamainen ja miehen pitää olla naisen orja. Jumalan edessä he ovat yhtä arvokkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovaiset miehet sortavat naisia?
Sorto ei kuulu kristinuskoon. Ideana on se, että kumpikin antaa vapaaehtoisesti oman ruumiinsa ja sielunsa toisen hallintaan. Ja kohtelee hyvin tätä omaisuuttaan. Itsekkyys, tai edes itsemääräämisoikeus ei ole arvo kumminkaan päin.
"Nainen vaietkoon seurakunnassa" "Nainen olkoon saastainen" niin ja niin monta päivää synnytyksestä. "Mies ottakoot väkisin makaamansa naisen vaimokseen" Niin mitä olit sanomassa....
No voi huokaus. Nuohan ovat pääosin vanhasta Testamentista, eli kuuluvat juutalaisuuteen eikä kristinuskoon. Seksissä on ideana se, että seksi yhdistää miehen ja naisen yhdeksi lihaksi, johon myös Jumala sitoutuu. Siksi avioero (tai avoerokin tai seurustelun lopettaminen seksielämän alettua) on Jumalan pettämistä. Vanhassa testamentissa käskettiin siksi mennä naimisiin raiskatun kanssa. Ei se paljon eronnut avioseksistä, koska avioliittoonkin mentiin vanhempien käskystä tuntemattoman kanssa. Mutta kuten sanoin, sääntö on juutalainen. Kristityn ei tarvi mennä naimisiin raiskaajansa kanssa.
Nainen vaietkoon seurakunnassa on hyvä sääntö, se koski siis kristinuskon totuuksien opettamista jumalanpalveluksissa. En itsekään kannata naispappeutta, koska naiset ovat liian humaaneja, eivätkä pidä säännöistä kiinni, jos ne tekevät ihmisiä onnettomiksi. Mutta kristinuskon tarkoitus ei ole tehdä ihmisiä onnellisiksi, vaan pelastaa ihmiset.
Aviosuhteessa naisen pitää olla miehen alamainen ja miehen pitää olla naisen orja. Jumalan edessä he ovat yhtä arvokkaita.
Sinä et kyllä käännytä ketään uskoon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jeesus kielsi eroamasta puolisostaan. Joten se, joka haluaa totella Herraansa, ei eroa vaikka olisi ongelmiakin. Paavali toki antoi takaportin että asumuseron voi ottaa, mutta avioliitto säilyy kuitenkin voimassa, eikä uutta puolisoa saa ottaa. Katolinen kirkkohan on pysynyt johdonmukaisesti tällä linjalla.
Ja tästä on monessa jatolisessa maassa seurauksena se, että otetaan siviiluvihkiminen, eikä avioliittoon sotketa uskontoa. Tai eletään avosuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Jos uskonnot olisivat "uusi juttu" määrittelisikö nykylääketiede nämä hihhulit mielenterveysongelmaisiksi?
Ainakin jonkinmoisesta joukkopsykoosista on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos uskonnot olisivat "uusi juttu" määrittelisikö nykylääketiede nämä hihhulit mielenterveysongelmaisiksi?
No mitäs luulisit :D
Osassa uskonnoista eroaminen on kielletty. Todella korkea kynnys erota. Lisäksi yhdessä pitää uskonnon lisäksi iso lapsilauma joka kasvaa hallitsemattomasti niin kauan kun nainen on hedelmällinen.
Jos aviopuolisoilla on yhteinen vakaumus niin ero on epätodennäköistä.
Puhun niistä jotka ovat oikeasti uskovaisia eivät nimikristittyjä.
Syntinä pidetään uskottomuutta, sitoudutaan puolisoon - pettämisten takia ei tule eroja niin kuin muulla väestöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raamattu uudessa testamentissa kehottaa olemaan eroamatta. Jos puoliso kuitenkin pettää, voi erota. Tiedän kuitenkin monia uskovaisiakin, jotka on eronneet.
Vierailija kirjoitti:
Osassa uskonnoista eroaminen on kielletty. Todella korkea kynnys erota. Lisäksi yhdessä pitää uskonnon lisäksi iso lapsilauma joka kasvaa hallitsemattomasti niin kauan kun nainen on hedelmällinen.
Jos aviopuolisoilla on yhteinen vakaumus niin ero on epätodennäköistä.
Puhun niistä jotka ovat oikeasti uskovaisia eivät nimikristittyjä.
Syntinä pidetään uskottomuutta, sitoudutaan puolisoon - pettämisten takia ei tule eroja niin kuin muulla väestöllä.
Uskis tässä taas hei..
Tuo hallitsematon lapsilauma liittyy kyllä Suomessa vain pieneen osaan uskovaisista. Eikä avioero ole kristinuskossa kielletty, toki katolilaisilla on. Riippuu vähän porukasta, millaiset näkemykset on. Avioeroa ei vain sallita kevyin perustein, mutta se on jokaisen parin itse ratkaistava ja pohtia mitä Jumala tahtoisi eikä mikään yhteisön päätös.
Tilastot voivat ehkä noin kertoa. Se, että uskovaiset eroavat harvemmin kuin muu väestö ei missään nimessä kerro mitään siitä, kuinka onnellisia tai tasapainoisia heidän liittonsa ovet. Kaikkea muuta.
Alue: Aihe vapaa
Vl:t ei voi erota. Jos puoliso toistuvasti pahoinpitelee tosi huonoon kuntoon, voidaan sallia asumusero - mutta ei missään nimessä avioeroa. Ihminen ei voi erottaa sitä minkä Jumala on yhteen liittänyt.