Sinkkuus tuntuu pahalta näin koronan aikaan :(
Ei ole mitään tietoa siitä, koska seuraavaksi tapaa jonkun kiinnostavan ja netissäkään ei ole vientiä tällä hetkellä. Onko täällä kohtalotovereita?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et tule itsesi kanssa toimeen, ei se parisuhdekaan ehkä onnistu.
Itsensä kanssa toimeentuleminen on vähän eri asia kuin olla kuukausi niin että ainoa ihminen jota näet kasvotusten on kaupan kassa ja sekin harvoin. Perheelliset ei tätä toki ymmärrä, kun on aina joku jakamassa ruokailuhetket ja sängyn.
Siihen kaupankassaan voi ihastua. Vähän säpinää arkeen, kun arvuuttelee onko se työvuorossa ja jospa se ihastuisi myös sinuun. No ei, mutta kiva haaveilla.
Esim. tinderistä ei kyllä tunnu olevan yhtään apua tähän tilanteeseen, vaikka sitä tulee selailtua varmaan tunti päivässä nykyään ajanvietteeksi. Kirjoittelut loppuu yleensä todella lyhyeen kaikkien kanssa, harva siellä edes alkaa juttelemaan mitään enkä itsekkään jaksa aloittaa keskusteluita, kun ne ei johda ikinä mihinkään. Lisäksi livenä tapaaminen on vähän kyseenalaista tällähetkellä. Tuntuisi vähän hassulta sopia tapaaminen jonkun tuntemattoman miehen kanssa, jos en näe edes omia kavereita tai vanhempia tällä hetkellä (koen että tosi tärkeää vältellä kontakteja erityisesti siksi, koska työskentelen terveydenhuollossa).
Joo ja jos on vielä työtön ikisinkku niin en ole jutellut vuosikausiin kenenkään kanssa kuin todella harvoin:( siis voi helposti arjessa mennä viikkoja tai jopa kuukausia etten puhu kenellekään mitään,oikeasti. Welcome to my world, it's quite depressing one:(
Vierailija kirjoitti:
Pehmonallelle on ollut käyttöä viime aikoina!
🧸
Niin oot nylkyttänyt sitä nallea? (vrt. koirat)
Perheelliset tappelevat kuin taistelevat virtaset ja sinkkuja käy kateeksi kun ei ole ketään kenenkä kanssa taistella.
En ymmärrä. Olen sinkku. Itse joudun käymään töissä, kaupassa normaalisti. Ei minulla ole sen enempää aikaa pohtia yksinäisyyttä, kuin ennen koronaakin. Töiden jälkeen nukkumaan ja taas aamulla töihin. Ei poikkea mitenkään normaalista, ainoastaan suojavarusteet ovat raskaita pukea ja käyttää pitkän työvuoron ajan.
Eikö sulla ole muuta perhettä (vanhemmat, sisarukset) tai ystäviä? Olen myös sinkku mutta ei ahdista, päinvastoin. Joskus mietin deittailua mutta siellä tapaa just sellaisia jotka haluaa viettää heti 100 % ajasta yhdessä, pahoitetaan mieli jos kertoo että menen ystäväni x:n luo vapuksi tms. Miksi heti pitää olla kuin siamilaiset kaksoset? Kukaan ei enää halua tutustua hitaasti ja katsoa sovitaanko yhteen. Pitäisi myös muuttaa yhteen nopeasti ym. Mikä hemmetin kiire miehillä on kun näin tekevät ja jopa painostavat yhteenmuuttoon jo parin kk:n tutustumisen jälkeen?