Oliko ne mansikat 80-luvulla huomattavasti kalliimpia kun ne poimittiin suomalaisella työvoimalla?

Katsos kun monessa työssä täytyy osakkeidenomistajille, omistajille ja vuokrafirmalle jäädä massia. Tämä työelämä on sairasta nykyään, ahnetta välistä vetoa.

Mun mielestä mansikat oli suhteessa edullisempia kuin nyt. Meillä teineilläkin oli varaa ostaa mansikoita torilta muuten vaan.

Nykyään hyvä jos raaskii kotiin ostaa.

Vuokrafirmoista menee moni konkkaan, jeeeee! Upeeta, loppuu hyväksikäyttö.

90-luvulla oli vielä yleistä, että yläasteikäiset olivat kesätöissä marjoja poimimassa. Sen ikäiselle huonokin palkka on suuri raha.

80-luvulla pelloilla ahersivat suomalaisnuoret minipalkoilla, nykynuoret eivät samaan tapaan ole yhtä halukkaita lähtemään mansikkapelloille raatamaan.

Minä olin kolmena kesänä 80-luvun lopussa mansikoita poimimassa yhdellä suurella tilalla. Kaikki poimijat olivat suomalaisia. Nuoret eivät enää uskaltaneet mennä sinne, kun ulkomaalaisia miehiä alkoi tulla. Nyt suomalaisille nuorille kesätöitä tiloille ilman ollenkaan mitään ulkomaalaisia! Muut kesätyöt kun ovat pitkälti peruuntuneet.

En minä tiedä, mutta olisiko tuolta ajalta peräisin sanonta, että jokin maksaa mansikoita?

Ei ollut. Ihan hyvin niillä yrittäjillä riitti rahat suomalaisten palkkaamiseen ja ihmisillä niihin mansikoihin.

Aina voi valita. Ostaa ulkomaista halvemmalla. Tai kasvattaa itse. Tulee paljon halvemmaksi. Ei ole pakko tyytyä kalliisiin suomalaisiin.

Vierailija kirjoitti:

En minä tiedä, mutta olisiko tuolta ajalta peräisin sanonta, että jokin maksaa mansikoita?

Se on vaan sanonta. Maksaa mansikoita rimmaa, ei tarkoita, että mansikat olisi ollut mikään luksustuote.

Aika monessa paikassa kohdevastaava (laiva tässä tapauksessa) tai ryhmäjohtaja on suomalainen nuori nainen.

Sillä olen mielessäni hykerrellyt, kun nämä verhoamattomat vaaleat naiset komentelee keski-ikäisiä muz ulmaani miehiä työkseen.

Halpoja olivat mansikat vielä 80-luvulla. Muistan että kilon eli kaksi litraa saattoi saada 4 markalla. supermarketista.

80-luvulla moni asia oli suhteellisesti kalliimpaa. Mansikoista en osaa sanoa, mutta esim risteilyt ihan oikeasti maksoivat rahaa, kun nyt lippu Tallinnaan tai Tukholmaan maksaa samaa luokkaa kuin paikallisjunalippu lentoasemalle. Lentäminen oli vielä hyvin paljon kalliimpaa.

Kaikilla oli työtä ja siitä maksettavalla palkalla pystyi elämään (ei tosin aina kovin leveästi).

Moni asia, joka ennen oli käytännössä mahdollista, on nykyään laskennallisesti täysin mahdotonta. Yhtenä esimerkkinä tämän suomalaisen työvoiman käyttö.

Ehkä matematiikka on jotenkin muuttunut 

Mä ostan espanjalaista mansikkaa aina kun väin löydän. Espanjalaiset kasvattavat puhtaasti ja torjunta-aineettomasti. Siellä on myös työntekijöiden olot kohdallaan ja palkat ja muut edut kunnossa, toisin kuin täällä. Ei käytetä halpatyövoimaa.

Olen syntynyt -85 ja kaverit kävivät kesätöissä mansikkapelloilla vielä joskus 98-99. Itse sanoin heille jo tuolloin, että mieluummin olen ilman ylimääräistä rahaa ja lomailen kuin lähden niin kitkupalkalla kyykkimään paarmojen syötäväksi auringonpaahteeseen pellolle.

Ja sama lomailuperiaate pitää vielä aikuisenakin. En todellakaan osallistu työelämään, kun voin olla osallistumattakin.

80- ja 90-luvulla marjanpoiminnasta sai pienempää palkkaa, mutta siihen aikaan palkat oli ylipäänsä pienempiä kuin tänään. Eli niiden mansikoiden hinta pitäisi suhteuttaa senaikaiseen yleiseen palkkatasoon, ennen kuin voi puhua halvemmista tai kalliimmista marjoista. Nykynuorelallahan on jo lähtökohtaisesti niin huono selkä, että se ei marjanpoimintaan taivu. Joskus ennen koululaiset poimivat marjoja maatiloilla ja sitten metsissä ja hankkivat sillä tavalla rahat seuraavan kouluvuoden kirjoihin, koulutarvikkeisiin ja vaatteisiin. Jokunen killinki jäi vielä säästöönkin. 

Mansikan viljely ei ollut niin tehotuotantoa, mansikat kypsyivät heinäkuussa muutaman viikon aikana, nuoret viettivät muutaman viikon pellolla ja illat yhdessä iloista leirielämää, syksyllä isäntäväki istutti uudet taimet ja kaiketi keväällä lannoittivat.

Nykyisin keväällä istutetaan ja viljellään kasvihuoneessa niin, että mansikoita saa yo-kakun päälle tai ei tänä vuonna, ilmeisesti noista keväällä istutuista taimista saadaan Syksymmällä marjoja eli mansikoita saadaan yhdeltä tilalta 3kk ja sitten vielä syystyöt. Tilakoot ovat nykyisin niin isoja että isäntäväki on työnjohto ja markkinointi tehtävissä.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla moni asia oli suhteellisesti kalliimpaa. Mansikoista en osaa sanoa, mutta esim risteilyt ihan oikeasti maksoivat rahaa, kun nyt lippu Tallinnaan tai Tukholmaan maksaa samaa luokkaa kuin paikallisjunalippu lentoasemalle. Lentäminen oli vielä hyvin paljon kalliimpaa.

Kaikilla oli työtä ja siitä maksettavalla palkalla pystyi elämään (ei tosin aina kovin leveästi).

Ihmiset muistelee vain sitä numeraalista hintaa, eikä ota huomioon inflaatiota. Jos sulla silloin oli 6 markkaa, niin se ei vastannut yhtä nykyeuroa, vaan yli kahta euroa.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla pelloilla ahersivat suomalaisnuoret minipalkoilla, nykynuoret eivät samaan tapaan ole yhtä halukkaita lähtemään mansikkapelloille raatamaan.

Kyllä moni olisi, mutta eivät kelpaa kun eivät pärjää _aikuisten_ ulkomaalaisten työtahdille (tietenkään) eivätkä välttämättä haluaisi asua tilalla. 

Eikä ennenkään kaikki nuoret halunneet lähteä mansikankeruuseen.