Mitä sanoisit 25-vuotiaalle itsellesi, jos saisit?
Mitä sanoisit 25-vuotiaalle itsellesi, jos saisit?
Kommentit (1751)
Hoida mielenterveys. Saat adhd diagnoosin joka jäi lapsena alkoholistiperheessä hoitamatta. Älä leiki parisuhdetta naisen kanssa jolle yhden illan jutut on se oma juttu. Älä ole sinisilmäinen töiden kanssa vaikka sukulainen ois pomo. Usko itseesi, olet hyvä tyyppi jolla on paljon annettavaa.
Älä yritä miellyttää miehiä, varsinkaan seksissä.
Älä prkl ota niitä pikavippejä :(
Ota Lasse takaisin, se on paras ja ihanin mies joka sulla tulee olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Älä prkl ota niitä pikavippejä :(
Tässä 10-vuotta niitä makseltu, nyt tulee viimeinen maksu ja olen taas onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Älä mene naimisiin sen tuhlailevan tyttöystäväsi kanssa vaan etsi jostain parempi.
Avaa rahastosäästösopimus ja talleta joka kuukauden 15 päivä sinne vähintään 10% sen hetkisistä käteisvaroistasi koko loppuelämäsi.
Jos olisin noudattanut noita ohjeita nin nyt olisin rikas kun olen 57 v. No potkaisn 41 vuotiaana sen tuhlailevan ex vaimon pihalle jonka takia oli pankkitili aiana kuiva ja samalla aloin myös säästää osakkeisiin. No nyt kertynyt likviditeettiä ihan mukavasti. Mutta turhaan aloitin 16 v liian myöhään ja turhaan annoin sen ex vaimon tuhlata kaikki siihen asti tienaamani ulkomaanpäivärahat lounaisiin tyttöjen kesken sekä kenkiin, vaatteisiin, käsilaukkuihin, kettuturkkiin ja hänen ulkomaan matkoihin. Lisäksi elätin sitä kun ei hän viitsinyt 90 lamassa ja sen jälkeen etsiä itseleen töitä. Tyhmä kun olin!!!!
Tämä oli kyllä ketjun symppiksin ohje! Varotaan me kaikki tätä kohtaloa.
Kyllä se siitä iloksi muuttuu.
Ei kannata hankkia lapsia. Et sovi äidiksi ja kaikki on niin paljon rankempaa kuin ikinä voit kuvitellakaan. Ei tarvi mennä naimisiin ja perustaa perhettä, vaikka suku ja yhteiskunta sitä odottavatkin. Opettele olemaan yksin. Uskalla olla yksin.
Älä huoli, tulet vielä valmistumaan.
Olin naimisissa kontrolloivan miehen kanssa, joka ilmoitti, että mun mahdollisuus opiskella meni ensimmäisen lapsen jälkeen. Itse tuin hänen opiskeluaan yliopistossa, mutta hänen mielestään vaimo ei tarvitse korkeakoulututkintoa. En saanut mitään tukea opiskeluun häneltä. Opiskelin sitten etänä 400 km päässä koulusta, sen mitä pystyin. Olin jättänyt kaiken hänen takiaan muuttaessani uudelle paikkakunnalle. Lopulta sitten monen vuoden henkisen taistelun jälkeen muutimme paikkakunnalle, jossa kouluni oli. Hän sai töitä sieltäpäin. Ja valmistuin ja löysin alan töitä. Ei onnitellut ja siitä puoli vuotta jätti toisen naisen takia. Olin nuori ja tyhmä. Uskoin hänen muuttuvan. Nykyisin olen onnellinen. 😊
Sulla menee ihan tajuttoman hyvin!
Pidä kiinni sinulle tärkeistä asioista. Vaikka tulee muuttoja, pidä yhteyttä vanhoihin ihmisiin, älä täysin unohda vanhoja harrastuksia ja sellaista.
Teit oikein kun lähdit. Se tuntuu helvetin hankalalta vielä monta vuotta, mutta vapaus on sen arvoista. Pärjäät yksin ja joskus se on parempaa kuin muiden seurassa olo.
Siinä kohti kun tyttöystävä käskee valita joko hänet tai moottoripyörä, valitse moottoripyörä.
Sanoisin, että älä hyvä ihminen mene naimisiin/avoliittoon. Mun mies on ihan hyvä mies, ja meidän liitto on ihan hyvä, mutta mulle on oikeasti vaikeaa oman rauhan puute. Mielelläni olisin seurustelusuhteessa aviomieheni kanssa. En halua kuitenkaan erota, koska miehelleni avioero tarkoittaisi suhteen loppumista, ja sitä en halua.
Eroa heti ja heitä heikko ulos asunnostasi välittömästi! Elämänlaatu paranee ja kaikki järjestyy heti sen jälkeen. Et enää ole niin onneton.
Tein tämän vasta kaksi vuotta myöhemmin, ihme kyllä maksoi ne 5.000 € jotka oli siinä vaiheessa kerryttäneet minulle velkaa.
Ei kannata ahdistua niin paljon joka asiasta. Elämänkokemus tulee osoittamaan, että se on ihan turhaa ja tulet saamaan paljon enemmän perspektiiviä asioihin.
Säästä pahan päivän varalle ja pidä pääsi.
Yksi lapsi on tarpeeksi, et tule useammasta sen onnellisemmaksi.
Älä murehdi, kaikki menee lopulta hyvin! Löydät ihanan miehen ja asioilla on muutenkin tapana järjestyä. Saat vakituisen työpaikan ja haastavasta lapsestasi kasvaa fiksu ja vastuuntuntoinen nuori.
Tuo oli ehkä juuri vaikein elämänvaihe. Olin juuri eronnut, minulla oli kaksi pientä lasta. Minulla epäiltiin vakavaa sairautta ja lapsellani oli neurologisia oireita. Lisäksi olin työtön.