Mitä sanoisit 25-vuotiaalle itsellesi, jos saisit?

Sanoisin että jätä taide-ja kulttuurialan opinnot, olet loppuelämäsi kusessa erilaisten teatteri-ja kuvataidejuttujen kanssa.......nuoruuteni suurimmat virheet.

Älä ala suhteeseen varatun miehen kanssa, vaikka kuinka ihastuisit.

"Alkoholinkäyttösi on riistäytymässä käsistä, ja tätä menoa olet pian ongelmissa."

Olet yhä työtön 5 vuotta myöhemminkin. Kamala kulkutauti leviää, Suomi ja muu maailma ovat yhtäkkiä muuttuneet diktatuureiksi ja mahdollisuutesi työllistyä ja saada psykiatrista hoitoa menivät lopullisesti. Sanoisin että luovuta jo. Elämä ei ole elämisen arvoista.

Vierailija kirjoitti:

Matkusta vielä enemmän, harrasta irtoseksiä vielä enemmän ja kreisibailaa vielä kun voit. :-)

Harrasta vain anaaliseksiä, et tule raskaaksi.

Tapaat hänet vielä. Vuosien päästä hän etsii sut käsiinsä.

Muuta pois jo äiteen luota, saat toimia likasankona ikuisesti, jos jäät. Etsi parempi työpaikka, ysärilamassa tuo menee. Älä kaihda vuokralla asumista.

Haista vttu.

Et ole tyhmä. Olet vain päässyt tähän saakka elämässä helpolla. Opiskelutoverisi työskentelevät semmoisia määriä mitä et osaa edes kuvitella. Ajankäytön tuplaaminen ei ole mitään. Sinun pitää nyt tehdä 5 kertaa se mitä aiemmin.

Anoppisi on ilkeä ja yrittää nujertaa sinut, koska hänellä on omat menetetyn nuoruuden ja kauneuden kompeksinsa, joihin hän on ripustanut oman heikon itsetuntonsa. Hän näkee sinussa ne ja siksi ei voi sietää sinua.

Ja lähde heti siitä työpaikasta! Luulet työskenteleväsi sirkuksessa. Se johtuu siitä, että pomosi on pelle, ihan oikeasti. Pelle hyppää vesitynnyriin piiloon ja jättää, sinut, uuden työntekijän, estraadille selvittämään omat sotkunsa ja ottamaan turpiin hänen puolestaan.

Ei naurata. 825

Teeee hyvä ihminen rahaaa, koska rahalla voit ostaaa kaiken.

5-vuoden päästä heräät unesta ja tajuat miten kaikki täällä toimii. Siis päin persettä.

Melkein kaikki ovat mieleltään enemmän tai vähemmän sairaita. Kohtaat todella välinpitämättömiä pyrkyreitä jotka käyttäytyvät todella omituisesti. Heille se on sallittua.

30 vuotta sitten olisin toivonut että vanhemmat olisivat olleet kovempia tulevaisuuteni suhteen. Antoivat periksi ja menin pienipalkkaiseen työhön. Opintolainaa sai silloin ja työtä oli silloin tarjolla, muutkin lainat olisi maksettu heittämällä. 50-vuotiaana kävin lähihoitajaksi ja palkka ei siitä kummennut, raskasta työtä jota vielä 3 vuotta. Eläke tulee olemaan pieni. Tytärtä olen kannustanut opiskelemaan mahdollisimman pitkälle, ruokarahaa laittanut joskus.

Opiskele hyvä työllistävä ammatti jolla voit elättää itsesi. Matkustele, opettele ainakin hyvä englanti, jos voit tee töitä ulkomailla.

Jos löydät hyvän puolison jonka kanssa synkkaa, niin hyvä niin. Mutta älä jää roikkumaan laiskan, narsistin, juopon jne kanssa pilaamaan elämääsi, uskalla erota.

Pidä yhteyttä perheeseesi, sukulaisiisi, ne kuitenkin ovat turva hädän hetkellä. Tai hyvä ystävä jokaisella toivoisi olevan.

Osta Applen osakkeita.

Ei ole mikään häpeä hakea tukia. Ota selvää.

Muuten et kuitenkaan kuuntele mun neuvoja, koska tiedät varsin hyvin mitä pitäisi tehdä, vaikket teekään.

Sanoisin ihan samat asiat nyt mitä silloin sanoin itselleni. Mitä järkeä on ylipäänsä elämää katua? Tee ne asiat nyt mitkä voit tehdä, ilman tekosyitä. Ja hyväksy asiat joita et voi muuttaa. Elämä on nyt, ei koskaan menneisyydessä, ei koskaan tulevaisuudessa. Jokainen on tehnyt voitavansa menneisyydessä.

Kuinka moni kuunteli niitä neuvoja silloin 25 vuotiaana? "Jätä se, ansaitset parempaa" tai "kannattaa opiskella" tai "tee lapsia silloin tai tällöin" eikä elämästä todellakaan voi tietää mitrn olisi mennyt eri valinnoilla.

Ja kuka sitäkään tietää mitä kunkin on tarkoitus täällä kohdata ja itse oppia. Ei elämän tsrkoitus aina ole täydellinen perhe elämä ja ura. Tai sinkkuna seikkailu. Kukaan ei vaan voi tietää.

Vietä enemmän aikaa isäsi kanssa

R. I. P

(menehtyi ollessani 26-vuotias)

Paljonkin, mutta sitä en kerro tässä.

Osta Nokiaa mutta myy kun kurssi 60€

En ole nyt saanut aikoihin, niin ei ole syytä rehvastella kellekään.