Lue keskustelun säännöt.
Miksi sanotaan että nuoruus on elämän parasta aikaa? Täytin 30 ja tuntuu että elämä on parempaa kuin koskaan.
06.04.2020 |
Miksi sanotaan että nuoruus on elämän parasta aikaa? Täytin 30 ja tuntuu että elämä on parempaa kuin koskaan. Olen kauniimpi ja itsevarmempi kuin nuorena. Vientiä riittää. Ihmettelen mistä johtuu puheet että 30 olisi muka vanha ikäloppu, ehei elämä on loistavaa <3
Kommentit (34)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoruus on parasta aikaa vain jos on jostain hyväosaisesta perheestä. Itsellä oli kyllä nuorena kavereita jne. mutta ajauduin vääriin porukoihin kun oltiin köyhiä ja lopulta se ajautui vain siihen että haluttiin sekottaa pää keinolla millä hyvänsä paskan todellisuuden unohtamiseksi.
Toisaalta mielestäni kyllä 30:kin on todella nuori, elämä on vasta alkamassa tuossa iässä kunnolla. Tärkein on ettei rupsahda fyysisesti vaan pysyy kunnossa. Silloin elämä on kaikin tavoin parempaa tuossa iässä kuin vaikka 15-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
58-vuotias äitini sanoi tänään että elää nyt parasta aikaa elämässään. On kuulemma vihdoinkin vapaa ja sinut itsensä kanssa.
N25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, jos nyt tätä tämänkeväistä härdelliä ei lasketa niin kyllä minulla ainakin menee vuosi vuodelta paremmin. Näin 31-vuotiaana huomaan että kyllä naamasta jo näkee etten ole 20-vuotias, mutta väliäkö tuolla. 20-vuotiaana en ollut läheskään näin sinut itseni kanssa. Ja vanhuuteen on kuitenkin tästä vielä pitkä matka.
No mielestäni 30-vuotias on vielä nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntuu, että eläkeikä on ihmisen parasta aikaa, jos on terve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin itsevarmuus kasvoi tuossa kolemkymppisenä ja elämä alkoi olla ihanaa. Teininä ja parikymppisenä olin epävarma itsestäni ja elämä oli jatkuvaa selviytymistä ja väärien ihmisten miellyttämistä.
Vierailija kirjoitti:
Juu, jos nyt tätä tämänkeväistä härdelliä ei lasketa niin kyllä minulla ainakin menee vuosi vuodelta paremmin. Näin 31-vuotiaana huomaan että kyllä naamasta jo näkee etten ole 20-vuotias, mutta väliäkö tuolla. 20-vuotiaana en ollut läheskään näin sinut itseni kanssa. Ja vanhuuteen on kuitenkin tästä vielä pitkä matka.
En ymmärrä että miksi pitäisi näyttää kaksikymppiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen 45v ja ei todellakaan murrosikä ollut kivaa aikaa, eikä varsinkaan huoletonta. Eikä ole mulla elämä aikuisenakaan koskaan ollut huoletonta, stressiä vuosikymmenestä toiseen, suurin syy siihen oli 90-luvun lama joka oli pahimmillaan kun valmistuin ensimmäisen kerran ammattiin.
Jos nyt saisin hyvän työpaikan elämä olisi parasta, tosin nyt fyysinen terveys alkaa jo pettää. Fyysisesti parasta aikaa oli joskus parikymppisenä, mutta sitä ei silloin osannut arvostaa koska henkisesti oli vaikeaa, itsetunto oli vielä huono.
Rentoa höntsäilyä koko maailma auki järki ei vielä kauheasti menoa haittaa... parhaimmillaan noin.
Itse en kyllä koskaan alle kaksikymppisenä ajatellut, että elän nyt elämäni parasta aikaa. Ei silloin ollut vielä edes mitään kunnon itsenäisyyttä, koulutusta tai varallisuutta. Aika kituuttamista lähinnä. Toki jos oisin syntynyt rikkaaseen perheeseen, niin ajattelisin varmaan toisin.
Ulkonäöllisesti olen mielestäni nyt paremman näköinen.
T. 29-vuotias
Vierailija kirjoitti:
Puhut kuin pahainen vanhus.
Minä tykkään olla nelikymppinen. Mutta toki ois kiva jos numero ois pienempi. Toisaalta sitten en olisi minä.
Vierailija kirjoitti:
Nuoruutta hehkuttaa teinit ja katkerat vanhat joilla jäi oma nuoruus elämättä.
Mikä logiikka tässä on?
Nuoruutta hehkuttaa teinit ja katkerat vanhat joilla jäi oma nuoruus elämättä.