Olinko hävytön lapsenlapsi? Asiaa isovanhemmasta.

en halunnut kailottaa raskaudestani. tottakai lapsen isä, mun äiti, isä ja veli tiesi. reilusti raskauden puolen välin kerroin toiselle läheisemmälle isovanhemmalle eli mammalle ja mun tädille, mutten muulle lähisuvulle vieläkään.
sitten laitoin kuvan ja tiedot lapsesta lähisuvulle kun lapsi syntyi. isovanhempi laittoi onnittelut, muttei muuta, eikä tarvikaan.
isovanhemman kanssa meni jo kauan sit sukset ristiin kun haukkui mut syyttä pystyyn. tilanne oli sellanen että muutettiin ja olitiin äitin kanssa 38-39 asteen kuumeessa, ensimmäinen lapsi oli sillon 3,5kk ja muutettiin äitin kanssa aamuyöhön ja tietty nukuttiin aamulla pitempään. isovanhempi auttoi sillon ja paukkasi ovesta aamulla haukkuen kun me äitin kanssa vaan maatiin ja laiskoteltiin vaikka hän tiesi että oltiin päästy nukkuun vasta kolmen aikoihin aamuyöstä.
erehdyin sanoon kerrankin takasin isovanhemmalle niin hän loukkaantui verisesti ja alkoi itkeen ja lähti pois eikä auttanut enää muutossa. no saatiin me äitin kanssa lopulta kaksin muutto tehtyä. isovanhempi ei halunnut pitää yhteyttä.

kutsuin sit kaikkitoisen lapsen ristiäisiin henk.kohtasesti soittamalla ihan ajoissa. loukkaantunut isovanhempi ilmotti ettei tule kun on niin loukkaantunut. ja hänelle tuli puutarhakeinun kokoaja.
nyt hän haluais pikkuhiljaa pitää yhteyttä kun lapsilla on jo useampi vuosi ikää.

en tykkää siitä että isovanhempi on aina saanu päättää millon hänelle sopii yhteydenpito ja millon ei. toisessa vaakakupissa painaa se että lapsella ei ole järin paljoo isovanhempia ja sukulaisia.

mitä mun pitäs tehdä?