kokkauskemiallinen pohdinta: kumpi palaa pahemmin kiinni: proteiini vai sokeri? jne...

Paistan uunissa vuoassa lammaspaistia. Vuoassa on rasvaa joka suojelee kiinnipalamiselta. Olen silti huolissani vuoasta, en tahtoisi pilata sitä, en tahtoisi saada siihen kiinni likaa jota ei millään saa irti. Joten pohdin seuraavanlaista...
Lampaassa on proteiinia joka on kuuluisa siitä että se palaa pahasti kiinni.
Lisäksi joissain resepteissä suositellaan että lampaan päälle kannattaa laittaa hunajaa eli sokeria. Mutta eikös sokerikin pala helposti kiinni?
Kumpi palaa pahemmin: proteiini vai sokeri? Onko jokin aine joka palaa kiinni vielä noitakin pahemmin??? Mitä ei ikinä kannata paistaa koska se aivan varmasti jäisi kiinni vuokaan ikiajoiksi?
Jos proteiini palaa pahasti kiinni JA sokeri palaa pahasti kiinni niin onko mahdollista että niiden YHDISTELMÄ palaa vielä pahemmin kiinni? Voiko olla että väärien aineiden yhdistelmä palaa pahemmin kiinni kuin aineet yksinään palaisivat? Mikähän olisi katastrofaalisin mahdollinen yhdistelmä???
--
Mielestäni hypoteettinen pohdiskelu on AINA AINA AINA miljoona kertaa hyödyllisempää kuin silkka käytännön ratkaisujen etsiminen. Käytännölliset ihmiset ovat mielestäni aivan järkyttävän tylsiä ihmisiä joilla ei ole minullle yhtikäs mitään tarjottavaa. Saan kyllä lampaan paistettua muuteskin, mutta tämä kemiallinen kysymys mietityttää minua. Kokkaaminen on helppoa, mutta kaikkien taustalla vaikuttavien kemiallisten aspektien ymmärtäminen on vaikeaa.
Kunpa olisin Breaking Bad tv-sarjan tähti Walter White joka ymmärsi kemiasta KAIKEN kuin joku yli-ihminen.