Miksi lapseni valehtelee ihan pikkuasioista?
Hän on väittänyt mm. nähneensä kotitalomme Aku Ankassa, nähneensä kaupungilla konmarilauluja, nähneensä Dr Philin Putouksen yleisössä. Ei mitään järkeä! Patologinen valehtelija?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisilla tuollainen on merkki persoonallisuushäiriöstä, mutta niitähän ei voi lapsella diagnosoida. Sinuna puhuisin tuosta jonkun ammattilaisen kanssa. Lapsi on jo niin iso että vilkas mielikuvitus ei tuota selitä.
Mikä persoonallisuushäiriö?
Narsismiin ainakin liittyy patologinen valehtelu.
Mutta narsisti kuitenkin valehtelee hyötyäkseen siitä jotenkin. Ei minusta 11-vuotias ole liian iso omatakseen noin vilkan mielikuvituksen, ja kun siihen yhdistetään se, ettei vielä ole sosiaalisista normeista ihan kärryillä, niin kaikenlaista juttuahan sitä helposti irtoaa. Pitää muistaa, että lapsen leimaaminen jotenkin sairaaksi muuttuu helposti itseään toteuttavaksi ennustukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä kaikkein huolestunein siitä, että kak..ara tietää kuka Dr Phil on. XD Äitinsä taitaa olla W..T-telkkuohjelmien fanittaja. Huutonaurua.
Dr. Phil on aika suosittu meemien aihe, luultavammin siksi tietää hänet.
Mielestäni ihan normaalia. Saatoin itsekin valehdella ihan huvikseni tyyliin 10-vuotiaana isälle esimerkiksi että kävin pelaamassa korista, vaikka oikeasti kävin kalastamassa. Jos olisin sanonut totuuden, niin olisin joutunut käymään pidemmän keskustelun hänen kanssaan. Tuolloinkin oli aina jotain paljon mielenkiintoisempaa mielessä, eikä siinä ollut aikaa haaskattavissa mihinkään epäkiinnostavan kalasteluraportin antamiseen. Koriksesta ei kaivattu raporttia.
Mulla oli terapiassa 10-vuotias tyttö, joka "satuili" sekä "valehteli" mm.että heidän ilmastoinnissaan on nähnyt tiikerin. Laitoin lähetteen lastenpsykalle ja psykoottisuus siellä todettiin, joten se siitä kyökkipsykologiasta. Kannattais kysyä ennenkuin lähtee keksimään omiaan.
Ap, huom. Tämä on kuitenkin vain yksi mahdollisuus monista. Seuraile tilannetta.
Oletko tiukka ja ankara äiti? Lapsi oppii valehtelemaan välttääkseen rangaistuksia ja mäkätystä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko tiukka ja ankara äiti? Lapsi oppii valehtelemaan välttääkseen rangaistuksia ja mäkätystä.
Tämä on totta, tapahtuu jos lapsi on rajoitusten suhteen liian ahtaalla. Tällöin tosin valheet ovat apukeinoja päästä niistä liian tiukoista tilanteista. Aloituksessa mainittu satuili ei osu tähän kategoriaan.
Itselläni on muutama ihminen osunut elämän varrella kohdalle, jotka ovat harrastaneet valehtelua (juurikin tällaista satuilua) suut ja silmät täyteen. En tiedä mitä he siitä saivat, oli kuitenkin päivänselvää että ihan keksittyä tarinaa sieltä suusta ulos tulvi. Toinen oli lapsi/nuori ja muistan että vanhempansa yrittivät ajoittain häntä laiemasti ohjata että "ei valehdella", ilman tulosta. Toinen oli keski-ikäinen nainen, joka valheillaan väritti omaa tavallista elämäänsä monin tavoin erikoisemmaksi. En tiedä uskoiko hän itse satuihinsa.
Tokihan oman edun tavoittelussa valehtelua esiintyy paljonkin. Nämä ovat jääneet mieleen, koska he eivät saavuttaneet valheillaan ainakaan mitään konkreettista hyötyä. Kai taustalla oli joku halu manipuloida muita ihmisiä/todellisuutta mieleisekseen.
Vierailija kirjoitti:
Oletko tiukka ja ankara äiti? Lapsi oppii valehtelemaan välttääkseen rangaistuksia ja mäkätystä.
Minullekin tuli tämä ensimmäisenä mieleen. Lapsi on voinut oppia, että rehellisyydestä rangaistaan myös, joten se ei kannata. Tai jos saa kauheat huudot päällensä vahingoista (lasi tippuu lattialle tms.) niin maailma alkaa näyttäytyä liian epäreilulta, ja mitäpä sitten itsekään olemaan reilu. Yhtä hyvin voi valehdella asioista.
Kävi muuten just sama mielessä.