Millaista elämäsi olisi 70-luvulla
Useasti miettinyt, missä ammatissa olisin, jos olisin syntyny esim. 50-luvulla ja olisin 20-30 vuotias 70-luvulla.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/08/20/poliisin-kyydissa-1970-luvulla Tämän olen katsonut useasti.
Tuohon aikaan ylioppilaskin kuulosti jotenkin hienolta ja korkeastikoulutetulta.
Eikä ollut paljoakaan lihavia ihmisiä. Suunnistus oli tuohon aikaan kova juttu. Varmaan olisin poliisi tmv. valtion virkamies.
Kommentit (16)
Olisin varmaan 3 lapsen äiti ja naimisissa nuoruuden rakkauden kanssa jota en ole rakastanut 15 vuoteen.
Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta ennen wanhaan ylioppilailta oikeasti vaadittiin osaamista; oli kirjalliset ja suulliset kuulustelut.
70-luvulla olis ollut varmaan jänskää- ainakin töitä olisi löytynyt heti Ruotsista. Olisi päässyt brassailleen finskitutuille kesäisin tuliterän Volvon ratissa.
Oli se hienoa aikaa silloin. Nykymeno onkin ihan outoa. Mistään ei saa nauttia, kiire, kiire...
elämä 70-luvulla - olisin luultavasti kuollut
70-luku oli elämäni parasta aikaa, erityisesti vuodet 1975-1976. Pääsisinpä sinne takaisinm mutta tällä "järjellä".
Vierailija kirjoitti:
Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta ennen wanhaan ylioppilailta oikeasti vaadittiin osaamista; oli kirjalliset ja suulliset kuulustelut.
70-luvulla olis ollut varmaan jänskää- ainakin töitä olisi löytynyt heti Ruotsista. Olisi päässyt brassailleen finskitutuille kesäisin tuliterän Volvon ratissa.
Eikö suullisista kuulusteluista luovuttu jo kauan ennen 1970-lukua?
Yo-kirjoituksia kyllä jännitettiin, kyse oli elämästä ja kuolemasta vielä 80-luvun lopullakin.
Vierailija kirjoitti:
70-luku oli elämäni parasta aikaa, erityisesti vuodet 1975-1976. Pääsisinpä sinne takaisinm mutta tällä "järjellä".
Minä taas elin varhaislapsuutta varsinaisessa gehennassa.
Kivaa oli vain harvoin ja vahingossa.
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet ja tyyli oli huikeeta.
Mutta äärimmäisen epämukavaa.
1978 olin 15-vuotias ja seurustelin ensimmäistä kertaa. Kävin yläastetta ja mietin menenkö sen jälkeen lukioon vai kauppaopistoon. Vanhempani halusivat minusta ylioppilasta, itse olisin halunnut kauppaopistoon päästäkseni ensinnäkin opiskelemaan pois kotipaikkakunnaltani ja toisaalta nopeammin töihin. Eli jonkinlaista toimistotyötä suunnittelin tekeväni. Onneksi vanhemmat pakottivat lukioon, koska siellä aikuistuin sen verran, että hakeuduin sen jälkeen yliopisto-opintoihin ja ihan toiselle alalle.
Ei 70-luvulla enää ylioppilasta sillain arvostettu, eikä ollut mitään suullisia kokeita.
Elin nuoruuttani 70-luvulla, ja se oli hienoa aikaa. Tyyli, musiikki. Tuli Queen, David Bowie ja punk. Ja monta muuta:)
Kesätöitä löytyi helposti. Ja tosiaan, ylioppilaskirjoitusten jälkeen tosi moni lähti välivuodeksi Ruotsiin töihin. Sairaaloihin moni.
Fantsua.
Nyt en saa töitä koulutuksellani, mutta 70-luvulla olisin ollut hyvin työllistetty ja luksusammatissa. Matkustanut viiden tähden hotelleissa ja tienannut hyvin.
(Olen jutellut vanhojen kollegojen kanssa, millaista työ oli 70-luvulla.)
Asuisit Ruotsissa, työskentelisit tehtaassa, kuuntelisit Abbaa. Kävisit katsomassa vanhempia kesällä.
80 v isäni sanoi kerran, että meidän ikäluokalla ei ole mitään ymmärrystä luokkaeroista. 60/70-lukuoli jakutunutt. Olit joko duunari siinä kulttuurissa tai koulutettu (lue:sivistynyt). Tai vapaamielinen hippi tai traditionaalinen kristitty.
Nostalgiamatka 70-luvulle, kauppa-automuseo:
https://yle.fi/uutiset/3-12037648
Vanhempani ovat syntyneet 50-luvulla, joten 70-luvulla olivat noin parikymppisia kun minä synnyin vuosikymmenen puolimaissa. Itsellä on aika hataria ja hajanaisia muistoja 70-luvun jälkipuoliskolta, 80-luku on paremmin muistissa.
Garderobiin kuuluisi ainakin polven alle ulottuva takki, koska ilman sitä ei voisi liikkua missään.