Miehen naispuolinen ystävä tunnusti ihastuneensa mieheeni, miten te reagoisitte?
Taustaa: olemme seurustelleet vasta vähän aikaa ja minun ja mieheni juttu lähti alunperin liikkeelle kaveruudesta, kunnes ihastuimme toisiimme ja nyt olemmekin jo muuttamassa yhteen. Miehellä on myös koko ajan ollut muita naispuolisia ystäviä ja aivan kuin itsellänikin on samalla tapaa miehiä ystävinä, mikä on täysin ok ja normaalia molempien luonteille, paitsi että kaksi näistä miehen ystävistä ovat tunnustaneet ihastuneensa mieheeni. Toisen tunnustuksista on jo pidempi aika eikä asia niin häiritse (mies oli siis antanut kohteliaasti pakit mutta ystävyys oli säilynyt) mutta toinen naisista on miehelle selkeästi läheisempi ihminen ja kuulemma ilmaissut moneen otteeseen haluavansa edes seksiä miehen kanssa. Luotan mieheni rehellisyyteen (varsinkaan vielä silloin kun mekin olimme vain ystäviä hänellä ei ollut mitään syytä peitellä tai kaunistella tällaisia juttuja, vaan olemme tottuneet jakamaan toisillemme hyvin avoimesti ihmissuhteidemme käänteitä) ja uskon kyllä ettei heidän välillään ole koskaan tapahtunut mitään romanttista tai seksuaalista, ja totuushan on, että jos mies olisi tätä naista halunnut niin hänhän olisi sen jo tehnyt, eikä hän silloin olisi minun kanssani vaan hänen. Mies on myös kertonut minusta ja suhteestamme naiselle ja hän on ymmärtänyt asian, eikä kuulemma enää näyttänyt ihastumistaan.
Jokin tässä kuitenkin ehkä hieman häiritsee silloin, kun mies lähtee tapaamaan naista vaikka kaikki onkin täysin avointa ja mies kertoo minulle rehellisesti heidän dynamiikastaan. Sain myös luvan kanssa lukea naisen viestit, joissa hän ikävöi miestäni ystävänä ja kertoi ymmärtävänsä että hänen elämäänsä on tullut uusi tärkeä ihminen (= minä) joka vaikuttaa ajankäyttöön eikä heidän tule ystävinä enää hengailtua yhtä usein kuin ennen. Nainen kuitenkin kaipaa heidän ystävyyttä ja suree sitä seurustelustamme aiheutunutta etääntymistä, sillä mieheni on kuulemma niitä harvoja ihmisiä joille hänen on helppo avautua ja joka hyväksyy hänet sellaisena blaablaa... Mieheni vastaukset viestiketjussa ovat paljon asiallisempia, hän ei siis yritä lietsoa ihastusta vaan saa kuulemma itsekin heidän keskusteluistaan paljon irti vaikka ei haluakaan naisesta sen enempää. Uskon tämän, sillä mieheni on harvinaislaatuisen hyvä kuuntelija eikä ole ihme, että naiset ihastuvat hänen läsnäoloonsa. Se epämiellyttävin tunne tässä koko kuviossa ehkä tulee myös siitä, että kyseinen nainen on naimisissa ja etsii ulkopuolisista miehistä ilmeisesti jotain kieroa voimaa vetää itsensä irti liitosta johon on kyllästynyt. Tiedän myös, ettei ne naisen motiivit tai luotettavuus tässä olekaan olennaista, vaan ihan vain kysymys siitä, että luotanko minä mieheeni. En ole kieltämässä toiselta mitään enkä edes halua omistaa miestäni, mutta kai tässä on herännyt myös jonkinlainen syyllisyys omasta mustasukkaisuudesta ja esim. siitä että halusin tarkistaa viestien sävyn. Onko normaalia reagoida näin, kun suhde on vasta alussa? Miten te reagoisitte vastaavassa tilanteessa?
En ole mieheltä kieltämässä kenenkään tapaamista, haluaisin vain omiin tunteisiini vertaistukea tms. tai sitten vaikka herättelyä siitä että pelkään turhaan. Jos heillä olisi joskus ollut seksiä tai edes pussailua, asia olisikin jo ihan toinen ja silloin olisi vaikea sulattaa edes ystävällistä yhteydenpitoa jos toinen osapuoli on edelleen ihastunut. Mies on kuitenkin sanonut, että naisen naimisissa olo ja epämääräinen elämäntilanne on aina estänyt kiinnostuksen kehittymisen siinä mielessä. Ehkä tilanteeseen tulisi selvyyttä, jos ehdottaisin että tapaisimme naisen kanssa niin että minäkin olen paikalla? Jos tämä ei naiselle käy, eikö se ole aika selvä merkki siitä ettei hän mitään pelkkää ystävyyttä haikailekaan?
Kommentit (75)
Usko, jos mies sanoo, että naisen epämääräinen elämäntilanne on aina ollut miehelle este.
Roikkujat ovat ällöttäviä sukupuolesta riippumatta.
Perheelliset vonkujat niitä säälittävimpiä, kun eivät edes tajua olevansa säälittäviä. Olen tällaisista "ystävistä" tehnyt ex-ystäviä, koska ovat mielestäni tulkinneet kaveruuden ja ystävyyden sellaiseksi, jota se minun puoleltani ei ole ollut. (Olen nainen.)
Toisen parisuhteen kunnioittaminen on ystävien kesken sanaton sopimus. Olen luopunut myös parista naispuolisesta ystävästä, koska ovat arvostelleet puolisoani. Kerroin puolisolleni, joka pahoitti mielensä ja kysyi miten voin olla sellaisen ystävä, joka puhuu hänestä pahaa. - En voinutkaan.
En näe mitä hyvää voisitte saada aikaan tapaamalla naisen kanssa "tilanteen selvyyden" tai muun vastaavan kannalta. Mutta jos susta tuntuu että omat hankalat fiilikset voisi helpottua, niin anna mennä.
Ainakaan sun esittämänä tuosta keskustelusta ei välity, että nainen yrittäisi lietsoa ihastusta tai olisi mitenkään epäasiallinen. Olen itse ollut monta kertaa hänen asemassaan, ilman sitä ihastusta ja tunnustusta siis, ja tuollaisia juttuja sitä silloin nousee ja voi olla tarpeen sanoa.
Sun reaktiosi ja mustasukkaisuutesi on aivan normaalia. Vaikeahan tossa voi olla luottaa toiseen ihan täysin, ja nimenomaan suhteen alussa, kun et ole vielä saanut kerran toisensa jälkeen nähdä, että mies on luottamuksen arvoinen myös tässä tilanteessa. Vaikka et taidakaan ajatella niin, niin saatat silti olla osittain mustasukkainen myös heidän läheisestä ystävyydestään. Mulle on oltu monta kertaa. Se on jostain syystä asia, johon on vaikea tottua.
Mua ahdistaa jo pelkästään lukea tämä pitkä avautumisesi. Miten joku haluaa noin täysin omistaa toisen ihmisen? Mitä väliä jos joku ulkopuolinen on ihastunut mieheesi? So what? Jos teillä on oikeasti jotain vahvaa ja aitoa rakkautta meneillään, sinun pitäisi pystyä unohtamaan kaikki suhteenne ulkopuoliset ihmiset. Mutta jos olet epävarma, niin yrität hallita kaikkia miehesi ystävyyssuhteita, varsinkin naispuolisiin henkilöihin. Et vaikuta kovin varmalta.
En reagoisi mitenkään. Mies hoitakoon itse draamansa ja jos yrittäisi tuhlata minun aikaani sosiaalipornoihinsa, tai käyttäytyisi parisuhteen tulevaisuuden kannalta negatiivisella tavalla eli osoittaisi enemmän huomiota kavereilleen kuin minulle, lentäisi aikailematta ulos. Minulla ei ole aikaa salkkarileikkeihin, joko mies on minun kanssani ja rakentaa meidän tulevaisuuttamme tai sitten leikkii omia leikkejään sinkkuna tai jonkun muun kanssa, se ei sitten kuulu minulle.
Vierailija kirjoitti:
En reagoisi mitenkään. Mies hoitakoon itse draamansa ja jos yrittäisi tuhlata minun aikaani sosiaalipornoihinsa, tai käyttäytyisi parisuhteen tulevaisuuden kannalta negatiivisella tavalla eli osoittaisi enemmän huomiota kavereilleen kuin minulle, lentäisi aikailematta ulos. Minulla ei ole aikaa salkkarileikkeihin, joko mies on minun kanssani ja rakentaa meidän tulevaisuuttamme tai sitten leikkii omia leikkejään sinkkuna tai jonkun muun kanssa, se ei sitten kuulu minulle.
Jatkan tähän: se että mies edes raportoi sinulle kavereidensa tunnesekoilusta, puhumattakaan siitä että kaverit sekoilevat tuolla tavalla vaikka tietävät miehen olevan suhteessa, kertoo henkisen kypsyyden olevan jossain 13-vuotiaan tasolla ja elämän pyörivän romanttisen hyväksymisen hakemisessa. Aikuinen mies priorisoi perheensä ja uransa, eikä rakentele mitään emotionaalisia haaremeita. Suosittelen etsimään fiksumpaa seuraa, tuskin tuo tuosta muuksi muuttuu. Ellet sitten halua käyttää omaa elämääsi näyttelemällä miehen sosiaalipornodraamojen sivuroolissa.
Katkoisin välit naiseen ihan tuon naisen miehenkin takia. Keskittyisi hoitamaan omaa avioliittoaan.
Joo, no mä en pystyisi tuollaiseen suhteeseen. Istut miehen kanssa sohvalla ja miehen puhelimeen kilisee viestejä seksiä kuolaavalta naiselta.
En ole niin vahva enkä välinpitämätön ihminen, että jos olisin rakastunut, niin kestäisin tuollaista. Ehkä joku kestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En reagoisi mitenkään. Mies hoitakoon itse draamansa ja jos yrittäisi tuhlata minun aikaani sosiaalipornoihinsa, tai käyttäytyisi parisuhteen tulevaisuuden kannalta negatiivisella tavalla eli osoittaisi enemmän huomiota kavereilleen kuin minulle, lentäisi aikailematta ulos. Minulla ei ole aikaa salkkarileikkeihin, joko mies on minun kanssani ja rakentaa meidän tulevaisuuttamme tai sitten leikkii omia leikkejään sinkkuna tai jonkun muun kanssa, se ei sitten kuulu minulle.
Jatkan tähän: se että mies edes raportoi sinulle kavereidensa tunnesekoilusta, puhumattakaan siitä että kaverit sekoilevat tuolla tavalla vaikka tietävät miehen olevan suhteessa, kertoo henkisen kypsyyden olevan jossain 13-vuotiaan tasolla ja elämän pyörivän romanttisen hyväksymisen hakemisessa. Aikuinen mies priorisoi perheensä ja uransa, eikä rakentele mitään emotionaalisia haaremeita. Suosittelen etsimään fiksumpaa seuraa, tuskin tuo tuosta muuksi muuttuu. Ellet sitten halua käyttää omaa elämääsi näyttelemällä miehen sosiaalipornodraamojen sivuroolissa.
Tämä on muuten se syy miksi suomalaiset on sairaita ja vanhat ihmiset yksinäisiä. Ei mitään emotionaalista haaremia enää kun alat seurustella, pelkkä parisuhde riittää kun aikuistut. Ystävät on pettämistä, ainakin jos ne on oikeesti läheisiä.
Itsekin olen ollut vähän vastaavassa tilanteessa. Miehelläni on eräs läheinen naispuolinen ystävä vuosien takaa, joka on muutamaan otteeseen (ennen minun ja mieheni seurustelun alkua) kertonut olevansa ihastunut mieheeni. Miehelläni on useita muitakin läheisiä naispuolisia kavereita, mikä ei ole minulle mikään ongelma ja he ovatkin ottaneet minut ihanasti mukaan ystäväpiiriin (vaikkakin alussa olivat epäileväisiä minun nuoren ikäni vuoksi :D). Eivät ihmiset yleensä ainakaan kauaa jaksa kuolata suhteessa olevaa ihmistä, kun eivät saa vastakaikua.
Uskon, että voit luottaa mieheesi. Jos hän haluaisi salailla jotain, hän ei olisi edes kertonut näistä ihastus-tunnustuksista sinulle. Jos miehesi ystävä yrittäisi jotain selkäsi takana, miehesi varmasti osaisi hoitaa tilanteen asiallisesti ja kertoisi sinulle myös. Jos nainen alkaa käyttäytyä asiattomasti, eikä kunnioita sinun ja miehesi suhdetta, niin voit varmaan puhua miehesi kanssa ja ehdottaa, että tämä sanoisi naiselle, ettei tietynlainen käytös ole ok.
Kiitos kaikille vastauksista. Arvasinkin että niitä tulee laidasta laitaan - toisia ahdistaa edes lukea aloitus ja toiset myöntävät etteivät kestäisi vastaavaa ollenkaan. Ja sitten kaikkea siltä väliltä. Uskon että oma tunne-elämä rauhoittuu sitä myötä kun suhde tästä vakiintuu ja tasaantuu, niin kuin joku tuolla tsemppasikin. Nyt kun ollaan vielä alussa ja kohdataan tällaisia asioita ekaa kertaa, ravistelee se tietysti enemmän. Toki mieheen tulee varmasti ihastumaan vielä monen moni nainen, enkä ole ystävyyttä kieltämässä kehenkään. Pointti oli nyt vain siinä, onko tuo aidosti ystävyyttä vai ei, jos toinen on ihastunut ja ilmaissut haluavansa seksiä ennen kuin mies kertoi minusta. Tosin nyt se on kai loppunut kun nainen on tietoinen siitä että mies on varattu, eli kaikki hyvin.
Täysin normaalia olla hieman mustasukkainen, etenkin suhteen alussa, kun on vielä vähän hakemista. Kuulostaa tosi hyvältä, että teillä molemmilla on ystäviä. Mielestäni on normaalia, että jos seurustelukumppanin ystävä on jotenkin omistushaluisen oloinen, niin se hiukan hiertää. Uskon, että miehesi osaa kuitenkin tehdä sinulle selväksi, että laittaa ystävälleen tarvittaessa rajat. Voit myös itse puhua aiheesta miehesi kanssa ja kohteliaasti kertoa, minkälaiset asiat sinua askarruttavat ja mihin kaipaat vahvistusta.
Mutta tuo ihastunut nainenhan sanoo ettei halua tulla teidän väliinne ja että hän ymmärtää vaikkei pidäkään siitä ettei miehelläsi ole enää niin hänelle aikaa. Tuntuvat siis molemmat olevan ihan fiksuja ihmisiä. Ei pidä olla huolissaan sanoisin minä
Miehen tulee ottaa etäisyyttä naiseen. Ehkä he voivat olla kavereita taas, kun naisella ei ole tarvetta ensimmäisenä avautua elämästään juuri tälle miehelle.
Mieheni yksi naisystävä haukkui minut golddiggeriksi suhteemme alussa miehelle messengerissä ja heidän olisi nyt puhuttava tästä minun kuvioihin tulostani, olin aivan äimänä, kun ihminen joka ei ole minua ikinä tavannut eikä minua tunne lainkaan, kirjoitteli tuollaista soopaa. Teki mieli ettiä kyseinen akka ja tirvaista sitä pataan.
En ole golddiggeri, kaiken saavuttanut elämässäni aivan itse ja mieskin on aivan perusduunari.
"olemme seurustelleet vasta vähän aikaa ja minun ja mieheni juttu lähti alunperin liikkeelle kaveruudesta, kunnes ihastuimme toisiimme ja nyt olemmekin jo muuttamassa yhteen."
Luin vain tuohon asti. En ymmärrä, en kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi pitää välittömästi muuttaa yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En reagoisi mitenkään. Mies hoitakoon itse draamansa ja jos yrittäisi tuhlata minun aikaani sosiaalipornoihinsa, tai käyttäytyisi parisuhteen tulevaisuuden kannalta negatiivisella tavalla eli osoittaisi enemmän huomiota kavereilleen kuin minulle, lentäisi aikailematta ulos. Minulla ei ole aikaa salkkarileikkeihin, joko mies on minun kanssani ja rakentaa meidän tulevaisuuttamme tai sitten leikkii omia leikkejään sinkkuna tai jonkun muun kanssa, se ei sitten kuulu minulle.
Jatkan tähän: se että mies edes raportoi sinulle kavereidensa tunnesekoilusta, puhumattakaan siitä että kaverit sekoilevat tuolla tavalla vaikka tietävät miehen olevan suhteessa, kertoo henkisen kypsyyden olevan jossain 13-vuotiaan tasolla ja elämän pyörivän romanttisen hyväksymisen hakemisessa. Aikuinen mies priorisoi perheensä ja uransa, eikä rakentele mitään emotionaalisia haaremeita. Suosittelen etsimään fiksumpaa seuraa, tuskin tuo tuosta muuksi muuttuu. Ellet sitten halua käyttää omaa elämääsi näyttelemällä miehen sosiaalipornodraamojen sivuroolissa.
Toisaalta olen kanssasi samaa mieltä, mutta vastauksesi on melko kärjistetty ja tuskin itsekään oikeasti pistäisit heti poikki, kun mies ei mitään väärää ole kuitenkaan tehnyt. Minä ainakin haluaisin että mieheni raportoisi jos ystävänsä olisi häneen ihastunut. Sehän ei taas ole miehen vika, mutta tässä ap:n tapauksessa mies kyllä roikottaa tätä varattua naista. Jos mies olisi tälle naiselle oikea ystävä, niin hän ottaisi etäisyyttä ja ei ruokkisi tunteita vastaamalla nuihin ruikutusviesteihin. Voi olla että ap:n mies ei vain tajua miten olisi paras toimia tai sitten hän ei halua tehdä niin.
Opettelisin kappalejaon ja sitten kolmen kimppaan.
Tuo 'naimisissa olo estää tunteiden kehittymisen' on huono selitys. Tunteiden kehittymisen' este tulisi olla se, ettei hän kiinnosta oli naimisissa tai ei.