Jaksatteko kuunnella taaperoikäisiä lapsia, jotka puhuvat lässyttämällä?
Oma lapsi on eri asia ja rakas, mutta en jaksa yhtään kuunnella vieraita lässyttävällä äänellä puhuvia kersoja, jotka puhuvat lässyttäen. Yök!
Kommentit (19)
En kauaa... Siksi en hankkinut lapsia!
Paljon isommatkin lapset voivat puhua lässyttämällä. Ja se äidin huomion hakeminen! Äiti, äiti, kato äiti.
Kyllä. Olen kokenut ihmisenä. 40 vuotta täynnä erilaisia ääniä kuunnelleena kykenen kaikenlaisten äänien kuunteluun. Voin sanoa kokemuksen äänellä että kykenen kuuntelemaan jatkuvaa lässytystä kaksikin päivää ilman yöunia helposti. Olen äärimmäisen kylmähermoinen kaveri.
Eräässä testissä minua läiskittiin molemmille poskille (osittain silmillekin) avokämmenellä yli 20 minuutin ajan ja en menettänyt hermojani.
Toisessa testissä olin pakkasessa -20c alasti tunnin ajan, kun kaverit saunoivat. Sauna oli teljetty kiinni etten päässyt sisään.
Olen ollut myös töissä biolaitoksella jossa paskanhaju oli vietävä.
En menettänyt hermoja. Päiväkodissakin olen työskennellyt. Lässytystä olen kuunnellut tuntikaupalla ja ihan suoranaista huutoakin.
Ei mitään vaikutusta.
Olen täysikasvuinen uros ja lajini tämän hetkinen kuningas.
Kykenen sankaritekoihin.
T: Neljäkymppinen mies on lajinsa kuningas
Jaksan, rakastan niitä juuri senkin takia, kun ne pikkuiset eivät osaa vielä edes puhua kunnolla.
Töissä jaksan helposti ihan ammatikseni.
Kotona en kuuntelisi hetkeäkään.
Lapset on ihania, kunhan ei ole omia.
Nykyään ihmisten sietokyky on hyvin heikko.
Nuorempana tehtiin tempauksia lapissa. Piti seistä suorassa 15 minuutin ajan kun hyttyset ja mäkäräiset aterioivat iholla.
Ei mitään vaikutusta.
Nykyään porukka on hyvin heikkoa mentaalisesti ja fyysisesti.
Se mitä haluaisin sanoa, niin haastakaa itseänne vähän hyvät ihmiset.
Ei se taaperon tai vanhemman lapsen lässytys ole oikeasti mikään painajainen.
Te ette edes tiedä mikä todellinen painajainen on.
Yrittäkää edes maratoonia, yrittäkää ylittää itsenne nössöt.
T: Nelikymppinen uros lajinsa kuningas
Jaksan! Sekä omia että muiden. Ovat ihania, viisaita juttuja, oivaltavia ja huomaavat paljon sellaista mitä aikuinen ei huomaa.
Naapurin lsten ja leikkupuiston lasten lanssa juttelen myös. Mahtavin ikä lapsella on 1-4, sitä oivaltamisen ja oppimisen määrää.
Kaikki maailman lapset on mulle rakkaita ja tärkeitä.
Tavallinen puhuminen vaikka lässyttämällä ei häiritse, se on heidän aito puheensa.
Mutta se ärsyttää, kun lapsi tahallisesti lässyttää, söpöttää ja muuttaa ääntään lapsekkaammaksi esim. juttelutilanteessa vaikkapa vieraamman ihmisen kanssa. Siis alkaa esiintyä erityisen kovasti lapsena. Melkein menee hermo.
Vierailija kirjoitti:
En kauaa... Siksi en hankkinut lapsia!
Tadaa! Kuinka kauan kesti, että vela tulee kertomaan valinnastaan? Pahempia kuin vegaanit nykyään.
Lapsen lässytys vielä menee, mutta lässyttävät aikuiset ovat sietämättömiä. Tai lässyttävällä äänellä laulavat; näitä on naislaulajissa erityisesti.
Jaksan, lapset on ihania ja just pienten lasten puheääni on mitä suloisinta!
Vierailija kirjoitti:
En kauaa... Siksi en hankkinut lapsia!
Miten on... Opitko itse koskaan puhumaan?
Joo, jaksan. Sen sijaan en jaksa suuttua, raivostua ja ärsyyntyä jokaisesta ihan tavallisesta asiasta, koska se kuluttaa vain mua itseäni.
Jos lapsen puhe ärsyttää, suoaittelen miettimään vakavasti, miatä se johtuu.
Voi kuule ap. Olen kuunnellut torilla humalaisen agressiivista sössötystäkin ja sietänyt tätä vierelläni, kun virtsasi bussikatoksen seinää vasten ja meinasi horjahtaa päällenikin.
Tätä kestin melkein puolituntia. Ymmärtäväisesti toisen elämäntilannetta ja ties mitä kohtaan.
Olen myös istunut ja odottanut bussia kun vierellä ollut nuori poltti kannabishuumetta. Välillä savu paiskoi päin kasvoja, mutta en välittänyt. Ajattelin että kyllä tämä tästä pian menee ohitse.
Mitään huumaavia vaikutuksia en havainnut. Lähinnä kuvottava haju.
Tupakkaa polttaviakin olen sietänyt jopa enemmän. Istun vain hiljaa paikallani.
En taida olla sellainen ihminen joka menettää hermonsa pienistä.
En siis ole mikään heikkohermoinen mielenterveyspotilas.
Mielenterveyspotilaitakin olen tavannut ja hyväksynyt sekä sietänyt heidän mielen ailahteluita.
Kerran eräs nainen vain otti minut silmätikuksi ja syytti minua ihan olemattomista asioista.
Seisoin vain suorana ja pidin etäisyttä tähän ihmiseen, koska näytti sille että hän saattaisi lyödä minua, jos antaisin vain pienen syyn sille.
Kaupungeissa oppii sietämään monenlaisia ihmisiä ja erilaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Paljon isommatkin lapset voivat puhua lässyttämällä. Ja se äidin huomion hakeminen! Äiti, äiti, kato äiti.
Kestän pienten lasten lässytyksen, koska hehän eivät muulla tavalla osaa puhua.
Mutta kun tollaiset isot, 10-12-vuotiaat lässyttävät, meinaa lähteä järki.
Etenkin poikalapset tekevät tätä - hakevat huomiota lässyttämällä.
Nämä ovat yleensä niitä pilalle hemmoteltuja "pojat on poikia" -lapsia.
Sen lapsen lässytystä kyllä sietää, mutta en käsitä miksi lapsen vanhemmat lässyttävät sille lapselle. Niitä ei jaksa aina kuunnella.
Minun lapseni eivät ole lässyttäneet minkään ikäisenä. Tosin heille itselleen on puhuttu aina kuin täysipäisille puhutaan muutenkin.
Minä olen erityisherkkä. Saan rytmihäiriöitä ja astmakohtauksen jos kuulen isojen lasten lässyttävän.
Siksi pidän astmapiipun lähelläni ja verenpainelääkkeet on käytössä myös.
En siedä erilaisuutta helposti. Erilaiset kultuurit ja uskonnot aiheuttaa mielenvaivaa.
Ahdistun helposti erilaisuudesta.
En jaksa. Enkä myöskään niiden äitejä, jotka myös puhuvat lässyttämällä.