Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Unelmien menetys halvaannuttaa
29.03.2020 |
Olen elänyt lasteni kanssa pari todella raskasta vuotta. Kaikesta selvittiin, kun viime vuoden lopulla alkoi näkyä valoa tunnelin päässä ja aloimme lasten kanssa suunnittelemaan mukavia asioita, joiden toteuttaminen ei ollut aiemmin mahdollista. Oli tarkoitus alkaa etsiä uutta kotia, varata matka (emme ole vuosiin käyneet Tallinnaa kauempana), ostaa asioita, joista olemme tinkineet. Tuli korona ja vei kaikki haaveet. Ei matkoja, ei ravintoloita, ei uutta kotia, ei yhtään mitään. Edes niihin ilmaisiin huvitukseen ei pääse, joista aiemmin nautimme.
Kukaan ei tiedä kauanko tämä eristyksissä oleminen kestää. Miten tämä vaikuttaa yhteiskuntaan? Miten paljon verot ja kulut taas nousevat? Miten tämä vaikuttaa lapsiin? Olen lama-ajan lapsi ja niitä arpia kannan vieläkin. Oma lapsuuteni oli laman vuoksi köyhä ja suurin haaveeni on ollut tarjota omille lapsille parempi elämä. Nyt näyttää siltä etten voi edes sitä vähää tarjota mitä itse sain.
Olo on aivan halvaantunut. Olen taistellut koko elämäni paremman tulevaisuuden eteen, koska lähtökohdat oli niin heikot. Nyt tuo kaikki tuntuu niin turhalta. Mitään noista unelmista ei ole jäljellä. Vaikka korona ei tappaisi tai säästöt sulaisi sairastamiseen, yhteiskunta on muuttunut niin paljon ettei niitä ole mahdollista saavuttaa.
Kommentit (60)
Voisitko ruikuttaa vielä vähän enemmän? Sinulla oli siis tarkoitus ostaa asunto, matkustella ja muutenkin kuluttaa. Miten korona tuhosi unelmasi? Sinähän vain lykkäät noita "haaveitasi" eteenpäin. Nyt on hyvä aika säästää rahaa, kun et pääse sitä kaksin käsin tuhlaamaan.
Jos olisit pystynyt toteuttamaan kaiken haluamasi, määkyisit jotain muuta, esim. sitä että rahat on loppu. On kiva kämppä, käytiin ulkomailla mutta mää-mää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ruikuttaa vielä vähän enemmän? Sinulla oli siis tarkoitus ostaa asunto, matkustella ja muutenkin kuluttaa. Miten korona tuhosi unelmasi? Sinähän vain lykkäät noita "haaveitasi" eteenpäin. Nyt on hyvä aika säästää rahaa, kun et pääse sitä kaksin käsin tuhlaamaan.
Jos olisit pystynyt toteuttamaan kaiken haluamasi, määkyisit jotain muuta, esim. sitä että rahat on loppu. On kiva kämppä, käytiin ulkomailla mutta mää-mää...
Mikä sinun mielestäsi olisi sitten "sopiva" haave? Olemme eläneet viime vuodet köyhyysrajalla. Samaan aikaan olen seurannut, kun monet tuttavista ovat parhaimmillaan parikin kertaa vuodessa reissanneet Thaimaata myöten ja miettinyt, että kyllä mekin kohta. Ehdin jo pari pikkujuttua lupaamaan lapsille, mutta molemmat on peruttu nyt koronan vuoksi. Siis sellaisia juttuja, jotka ovat monelle muulle ollut lähes arkipäivää.
Lykkään haaveita... No, kukaanhan ei tiedä miten tässä käy. Ehkä matkailustakin tulee niin harvojen ja valittujen touhua tulevaisuudessa, ettei se kuitenkaan ole mahdollista. Enää en ole edes varma miten töiden käy tulevaisuudessa.
ap
Ymmärrän hyvin sinua AP. Itselläni on ollut todella vaikea elämä alusta lähtien ja nyt alkoi helpottamaan. Haaveilin kouluun pääsemisestä ja toiseen kaupunkiin muuttamisesta, mutta nyt tuntuu siltä, ettei tämä tule onnistumaan.
Luen tätä sikarihuoneessani ja nautin köyhien ulinasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika tyhjäpää olet jos mielessäsi on vain kuluttaminen ja matkustaminen. Ainoastaan kuluttaminen tuo sinulle onnea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ruikuttaa vielä vähän enemmän? Sinulla oli siis tarkoitus ostaa asunto, matkustella ja muutenkin kuluttaa. Miten korona tuhosi unelmasi? Sinähän vain lykkäät noita "haaveitasi" eteenpäin. Nyt on hyvä aika säästää rahaa, kun et pääse sitä kaksin käsin tuhlaamaan.
Jos olisit pystynyt toteuttamaan kaiken haluamasi, määkyisit jotain muuta, esim. sitä että rahat on loppu. On kiva kämppä, käytiin ulkomailla mutta mää-mää...
Mikä sinun mielestäsi olisi sitten "sopiva" haave? Olemme eläneet viime vuodet köyhyysrajalla. Samaan aikaan olen seurannut, kun monet tuttavista ovat parhaimmillaan parikin kertaa vuodessa reissanneet Thaimaata myöten ja miettinyt, että kyllä mekin kohta. Ehdin jo pari pikkujuttua lupaamaan lapsille, mutta molemmat on peruttu nyt koronan vuoksi. Siis sellaisia juttuja, jotka ovat monelle muulle ollut lähes arkipäivää.
Lykkään haaveita... No, kukaanhan ei tiedä miten tässä käy. Ehkä matkailustakin tulee niin harvojen ja valittujen touhua tulevaisuudessa, ettei se kuitenkaan ole mahdollista. Enää en ole edes varma miten töiden käy tulevaisuudessa.
ap
Keskityt vertailemaan mitä muilla on ja mitä itselläsi - ei auta. Murehdit asioita, jotka eivät ole nyt ajankohtaisia. Elämä on lyhyt. Ole onnellinen, jos olet terve ja lapsesi myös. Ole onnellinen ja kiitollinen siitä, mitä sinulla nyt on ja mitkä asiat ovat kunnossa. Turhaan murehdit ja kokoat itsellesi henkistä taakkaa asioista, joihin tällä hetkellä et voi juurikaan vaikuttaa.
Elämässä tulee vastoinkäymisiä, ehkä tämä nykytilanne on sinulle sellainen. Mutta turha tehdä siitä suurempaa ongelmaa, mitä se on. Toisaalta asiat voisivat olla aina huonommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olet tehnyt elmästäsi hankalampaa kuin se voisi olla? Lasten tekoon ei kukaan ole pakottanut. Omilla valinnoilla voimme jokainen luoda itsellemme haluamamme elämän. Katsoisit välillä peiliin ja lopettaisit syiden hakemisen aina muualta.
Vierailija kirjoitti:
Luen tätä sikarihuoneessani ja nautin köyhien ulinasta
Kuis paljon humidoressasi on kosteusprosentti tällähetkellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täh? Et ole_menettänyt_ainuttakaan unelmaa. Toteutus on vain siirtynyt eteenpäin. Mieti hetki omaa asennettasi...
Ymmärrän, mutta meillä on nyt kriisi- ja poikkeustilanne maassa. Lamastakin tullee pahempi kuin 90-luvun lamasta. Maailmanlaajuinen talous hyytyy. Kurjat ajat ovat edessä.
Eli nyt laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen. Ensin tehdään kaikkemme että selviäisimme hengissä tästä pandemiasta. Vasta sen jälkeen voi edes miettiä seuraavia asioita. Ja kun tämä joskus on ohi, ei maailma näytä enää samalta. Joudumme rakentamaan tämän maan uudelleen. Globalisaatio on kärsinyt pysyvästi, ottanut ison kolhun.
Poliittiset vaikutukset, niistä emme vielä voi tietää mitään. Mutta kun jenkkiläkin on näin isoissa ongelmissa, voidaan vain todeta, että uusi aika alkaa. Mutta millainen?
Nimimerkki insinööri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lykkäät ne unelmat vuoteen 2021. Sillä tavalla tässä joutuu kaikki muutkin tekemään. Et ole mitenkään poikkeus tässä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ruikuttaa vielä vähän enemmän? Sinulla oli siis tarkoitus ostaa asunto, matkustella ja muutenkin kuluttaa. Miten korona tuhosi unelmasi? Sinähän vain lykkäät noita "haaveitasi" eteenpäin. Nyt on hyvä aika säästää rahaa, kun et pääse sitä kaksin käsin tuhlaamaan.
Jos olisit pystynyt toteuttamaan kaiken haluamasi, määkyisit jotain muuta, esim. sitä että rahat on loppu. On kiva kämppä, käytiin ulkomailla mutta mää-mää...
Mikä sinun mielestäsi olisi sitten "sopiva" haave? Olemme eläneet viime vuodet köyhyysrajalla. Samaan aikaan olen seurannut, kun monet tuttavista ovat parhaimmillaan parikin kertaa vuodessa reissanneet Thaimaata myöten ja miettinyt, että kyllä mekin kohta. Ehdin jo pari pikkujuttua lupaamaan lapsille, mutta molemmat on peruttu nyt koronan vuoksi. Siis sellaisia juttuja, jotka ovat monelle muulle ollut lähes arkipäivää.
Lykkään haaveita... No, kukaanhan ei tiedä miten tässä käy. Ehkä matkailustakin tulee niin harvojen ja valittujen touhua tulevaisuudessa, ettei se kuitenkaan ole mahdollista. Enää en ole edes varma miten töiden käy tulevaisuudessa.
ap
Keskityt vertailemaan mitä muilla on ja mitä itselläsi - ei auta. Murehdit asioita, jotka eivät ole nyt ajankohtaisia. Elämä on lyhyt. Ole onnellinen, jos olet terve ja lapsesi myös. Ole onnellinen ja kiitollinen siitä, mitä sinulla nyt on ja mitkä asiat ovat kunnossa. Turhaan murehdit ja kokoat itsellesi henkistä taakkaa asioista, joihin tällä hetkellä et voi juurikaan vaikuttaa.
Elämässä tulee vastoinkäymisiä, ehkä tämä nykytilanne on sinulle sellainen. Mutta turha tehdä siitä suurempaa ongelmaa, mitä se on. Toisaalta asiat voisivat olla aina huonommin.
Minun ja lasten elämä on ollut pelkkää vastoinkäymistä viimeiset vuodet. Olemme nauttineet elämän pienistä iloista jo pitkään ja olen väkisin repinyt nollabudjetilla iloa elämäämme. Nyt tuntuu, että kaikki työ on mennyt hukkaan ja matto vedetty jalkojen alta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, mutta meillä on nyt kriisi- ja poikkeustilanne maassa. Lamastakin tullee pahempi kuin 90-luvun lamasta. Maailmanlaajuinen talous hyytyy. Kurjat ajat ovat edessä.
Eli nyt laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen. Ensin tehdään kaikkemme että selviäisimme hengissä tästä pandemiasta. Vasta sen jälkeen voi edes miettiä seuraavia asioita. Ja kun tämä joskus on ohi, ei maailma näytä enää samalta. Joudumme rakentamaan tämän maan uudelleen. Globalisaatio on kärsinyt pysyvästi, ottanut ison kolhun.
Poliittiset vaikutukset, niistä emme vielä voi tietää mitään. Mutta kun jenkkiläkin on näin isoissa ongelmissa, voidaan vain todeta, että uusi aika alkaa. Mutta millainen?
Nimimerkki insinööri
Itseäni todella ihmetyttää, että kriisin ollessa päällä, iso joukko ihmisiä pohtii vain talousvaikutuksia. Hirveä hätä siitä, että voi voi kun talouden kasvu on miinuksella. Mitään ei tunnuta oppivan. Kuvitellaan, että on ihan ok tämä "globalisaatio", (lue rikkaat valtiot käyttävät hyväkseen köyhiä maita siten, että tuotanto teetätetään siellä puoli-ilmaisella työvoimalla, ja myyntivoitot kääritään itselle.)
Enemmän ja enemmän voittoa minulle. Lisää ja lisää. Viis luonnosta, viis ympäristöstä, viis muista ihmisistä, kunhan vain minä saan itselleni lisää.
Nyt pitäisi kääntää katseet sinne Kiinaan, niille törkytoreille, joista tämä epidemia sai alkunsa. Käyttää resurssit ja suunnata tutkimus sinne, että voidaan ehkäistä tällaisen pandemian tai samanlaisen vastaavan uudelleen puhkeaminen. Miettiä ihmiskunnan kokonaisuuden yhteistä hyvää, eikä vain tuijotella omaan kvartaalinapaan.
Jos pandemia kestää kauemmin, vaikkapa kaksi vuotta, niin silloin romahtaa moni asia Suomessakin Moni isompi firma voi mennä konkkaan ja tulevaisuudessa saattaa olla taas pikkukauppoja joiden ei tarvi saada maksimi voittoja. Mutta luonto kiittää kun kerskakulutus hellittää ainakin hetkeksi.
Jos tunnelin päässä näkyy valoa, juna on tulossa vastaan.
Hieman ihmettelen alapeukkuja. Taitaa kyse olla enemmänkin siitä, ettei teillä muilla ole ollut selviytymistaisteluja elämässä ennen koronaa, joten vähättelette muiden tunteita. Vielä reilu vuosi sitten olin niin tiukassa tilanteessa, että pelkäsin etten enää selviäkään. Vuosien haasteet eskaloituivat ja monta kuukautta oli aivan sietämätöntä, kunnes tilanne rauhoittui. Elin kirjaimellisesti päivä kerrallaan, koska pelkäsin ettei huomista enää tule. Tilanne vähitellen parani, mutta taas ollaan lähtöruudussa.
ap
Itsellänikin alkoi juuri selvitä asiat pitkällisten mielenterveysongelmien jälkeen. Valoa näkyi. Mutta sitten sairastuin fyysisesti ja nyt vain odottelen että Korona vie hengen. Se tai tämä perussairaus. Alkaa olla sama mulle.
Mä ymmärrän sua ap. Se on helppoa huudella helpoista oloista, että välittäisit vain materiasta, vaikka siitä ei ole kyse.
Meillä oltiin eristyksessä monta vuotta lapsen syövän takia ja tosi tiukilla elettiin, kun kuluja paljon ja toinen vain töissä. Koko aika kova sttessi ja pelko. Vähän aikaa saatiin palata normaaliin elämään, eli käydä kaupassa ja suunnitella kylpyläreissua tms. Nyt taas vain kotona. Masentaa ja ahdistaa ja pelkään myös lama-ajan lapsena, minkälaiset jäljet tämä tulee jättämään omiin lapsiin, kun niin pitkään ollaan oltu tiukoilla. Tällähetkellä molemmilla vielä työt, mutta en tiedä kuinka kauan vielä... Mulle tärkeintä on perhe ja terveys ym, ei todellakaan raha, mutta kyllä köyhyys aiheuttaa ongelmia ja stressiä.
Alue: Aihe vapaa
Kurja kuulla. Onneksi tämä menee joskus ohi ja pääsette sitten toteuttamaan unelmanne.