Lue keskustelun säännöt.
Äidiksi 18-vuotiaana ja lapsen isä 30-vuotias. Mitä ajatuksia herättää?
29.03.2020 |
Meidän perheessä asiat on menneet näin. Aloin seurustelemaan 16-vuotiaana mieheni kanssa hänen ollessaan 28-vuotias. Esikoisen synnytin 18-vuotiaana ja kuopuksen 20-vuotiaana. Miehestä tuli isä 30-vuotiaana ja 32-vuotiaana. Nykyään lapsemme ovat 7v ja 5v. Menimme naimisiin odottaessani esikoista. Viimevuonna muutimme omakotitaloon. Kummallakin ammatit ja olemme työelämässä.
Kommentit (38)
Aivan käsittämättömän sekava aloitus.
Ja mitä oikeastaan ajat takaa, tuolla viestilläsi ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ap on kyllä pahempi kuin pösilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen ajatukseni on, että miehessä on jotain vikaa, jos kolmekymppisenä on teinin kanssa.
Ap onko mitään kiinnostavampaa tapahtunut? Hornan tuutissa ei varmaan talotkaan paljon maksa, uusi aloitus kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensiajatus tietysti on, että mies on joku hyväksikäyttäjä. Olen kuitenkin aina valmis muuttamaan mielipidettäni. Suhteen jatkuttua pidemmälle aikuisuuteen on jo helpompaa uskoa kyseessä olleen ihan aito suhde.
Setä pani tyhmää lasta. Lapsen vanhemmat eivät olleet varoittaneet setien aikeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä yhteistä 30-vuotiaalla on 18-vuotiaan kanssa? Tai 28-vuotiaalla 16-vuotiaan kanssa? Ei yhtään mitään. Ei ole normaalia. Pidän näitä lasten kanssa seurustelevia miehiä outoina ja poikkeavina. Yleensä he ovatkin vähän ressukoita ja raiteilta pudonneita tai sitten persoonallisuushäiriöisiä, jotka haluavat helposti ohjailtavan seksilelun itselleen.
Mutta ehkä ap on miestrolli, joka haluaa arkipäivästää aikuisten ja lasten välisiä suhteita.
Vierailija kirjoitti:
Ap onko mitään kiinnostavampaa tapahtunut? Hornan tuutissa ei varmaan talotkaan paljon maksa, uusi aloitus kiitos.
Meidän talo on kyllä alle 10-vuotta vanha ja maksoi yli 100 000e ostaessamme sen.
En ymmärrä teitä jotka sanotte että miehessäni on vikaa kun on alkanut mun kanssa, joo onhan meillä ikäeroa keskivertoa enemmän, mutta 16-vuotiaana olin jo nuori naisen alku joka kävi oppisopimuksella töissä ja asuin omillani. Itsenäistyin siis varhain ja olin ikäistäni kypsempi. Se että olemme olleet kohta 10 vuotta mieheni kanssa yhdessä kertoo mielestäni siitä että olen löytänyt sielunkumppanin ja se ei ole mielestäni huono asia lainkaan! En ole oikeastaan koskaan kulkenut massan mukana joten siksi varmaan tälläiseen suhteeseen päädyinkin ja haaveena oli myös aina nuorena äitiys, se helpommin toteutuu vanhemman miehen kanssa koska on todennäköisesti valmiimpi lasten hankintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkisesti jälkeenjääneitä olette molemmat
Unelmani olisi myös päästä siittämään 18v tiukka teinivako. Onnea teille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään muuta kuin että tehkää lisää niitä muksuja kun se teiltä onnistuu. Isän/Äidin maa tarvitsee nyt uusia veronmaksajia. Ei muuta huomautettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Setä pani tyhmää lasta. Lapsen vanhemmat eivät olleet varoittaneet setien aikeista.
Vanhempani ovat avoimia ja kuulivat suhteestamme vasta ensimmäisen kerran kun olin raskaana. Tietysti eka vähän ihmettelivät että miten olen mennyt noin paljon vanhemman miehen kanssa yhteen, mutta lopulta totesivat että omapahan on elämäni ja kun tapasivat miehen niin hyvin ovat tulleet hänen kanssaan toimeen. :) Eikä mieheni 37-vuotiaanakaan ole mikään setä, vaan mies parhaassa iässä ja oikeasti mies isolla M, eikä mikään poika enää!
Eikös Chaplinin Oona vaimokin taisi olla vihittäessä jotain 16 ja Chaplin yli 50.
Ja ei rakkaus katso ikää, ikä on vaan numeroita.
Hyvä tehdä lapset nuorena kun vielä jaksaa eikä ole naisen/miehen keski-iän kriisiä sekoittamassa avioliittoa pikkulasten kanssa samaan aikaan. Olisinpa itse tehnyt samoin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä yhteistä 30-vuotiaalla on 18-vuotiaan kanssa? Tai 28-vuotiaalla 16-vuotiaan kanssa? Ei yhtään mitään. Ei ole normaalia. Pidän näitä lasten kanssa seurustelevia miehiä outoina ja poikkeavina. Yleensä he ovatkin vähän ressukoita ja raiteilta pudonneita tai sitten persoonallisuushäiriöisiä, jotka haluavat helposti ohjailtavan seksilelun itselleen.
Mutta ehkä ap on miestrolli, joka haluaa arkipäivästää aikuisten ja lasten välisiä suhteita.
Voisitko nähdä että ihmisarvo on minullakin? Se että puhut minusta ohjailtavana seksileluna on loukkaavaa ja halveksuttavaa! Olen sen verran voimakastahtoinen ettei minua pysty ohjailemaan kukaan.
Ja se että olemme olleet kohta 10v yhdessä, meillä on kaksi tervettä ja onnellista lasta, eletään tasapainoista perhe-elämää kertoo siitä että kyse on välillämme aidosta rakkaudesta. Jos ei olisi niin oltaisiin erottu aikapäiviä sitten, olisin syyttänyt miestä hyväksikäytöstä, en olisi tehnyt lapsia hänen kanssaan jne.
Meidän tarina on erilainen, kyllä, ja poikkeamme massasta, mutta mitä sitten. Ehkemme edes halua elää massa elämää?
Ei herätä mitään ajatuksia. Kukin säätää elämänsä niinkuin itse tahtoo.