Etätyö ja kotonapysymispakko aiheuttavat sen, että arjen ja viikonlopun raja hämärtyy
Ulkoilu ja fyysinen rasitus käytännössä romahtaa ja tilalle tulee sohvalla makaaminen, herkkujen syönti ja lihominen. Paljonkohan kuolemia se aiheuttaa?
Kommentit (13)
Normaalisti työmatka autolla 30 min, mutta nyt käyn aamuisin puolen tunnin lenkillä. Ruokailu rytmi säännöllisempi, ei työpaikka lounaita, kahvakuula treeniä, kun paikat alkaa jumittaa ja töiden jälkeen pyörälenkille.
Kyllä minulla on viikonlopun raja ihan selkeä, vaikka tässä kotona ollakin koko perhe. Nämä pari viikkoa on ollut ihan hullunmyllyä: teen töitä, joita on paljon enemmän kuin normaalisti, neuvon lapsia kouluasioissa ja erilaisissa teknisissä järjestelmissä, laitetaan kiireellä välissä jotain ruokaa, yritetään pitää kämppää jossain järjestyksessä, hoitaa omat, vanhempien ja appivanhempien kauppa-asiat. Nyt viikonloppuna on ollut aikaa vihdoin ottaa rauhallisemmin ja vähän ulkoilla. Ei tätä muuten kovin pitkään jaksaisi.
Mä en ole poistunut kotoa ollenkaan. Saako lenkillä siis käydä? Tästä kun on erilaisia näkemyksiä. Ulkonaliikkumiskieltoa ei ole, mutta kotona pitäisi olla.
Kolmivuorotyötä tehneenä mulla on ollut ihan sama onko arki, pyhä vai viikonloppu jo parikymmentä vuotta. Enimmän osan ajasta en muista mikä viikonpäivä on menossa, menen vaan työvuorolistan mukaan aamua, iltaa, yötä tai vapaata.
Vierailija Saako lenkillä siis käydä? Tästä kun on erilaisia näkemyksiä. Ulkonaliikkumiskieltoa ei ole, mutta kotona pitäisi olla.[/quote kirjoitti:
kunhan pidät turvavälin.
Taas riistäjät puhuvat jaskaa. Heti kun nähtiin (taas), että etätöissä työt tulee hyvin tehtyä, niin keksitään mielikuvituksellisiä "syitä", että saadaan työntekijät toimistolla jatkuvan tarkkailun alle.
Vierailija kirjoitti:
Taas riistäjät puhuvat jaskaa. Heti kun nähtiin (taas), että etätöissä työt tulee hyvin tehtyä, niin keksitään mielikuvituksellisiä "syitä", että saadaan työntekijät toimistolla jatkuvan tarkkailun alle.
Asiaa!
Käykää nyt hyvä ihme lenkillä!!!!! Parempikuntoisina jaksatte taistella virusta vastaan. Sohvan pohjalla löhöillen elimistönne heikentyy eikä selviä viruksesta.
Vierailija kirjoitti:
Käykää nyt hyvä ihme lenkillä!!!!! Parempikuntoisina jaksatte taistella virusta vastaan. Sohvan pohjalla löhöillen elimistönne heikentyy eikä selviä viruksesta.
Kuten sanottu:
Taas riistäjät puhuvat jaskaa. Heti kun nähtiin (taas), että etätöissä työt tulee hyvin tehtyä, niin keksitään mielikuvituksellisiä "syitä", että saadaan työntekijät toimistolle jatkuvan tarkkailun alle.
Ihan tavallinen ongelma etätyötä aloitettaessa. Siis tuo, että arjen ja viikonlopun samoin kuin työajan ja vapaa-ajan raja hämärtyy. Kun etätyötä tekee pidempään (itse olen tehnyt jo 7 vuotta), tilanne palaa takaisin normaaliksi. Töitä tekee työaikana eikä työajalla tee kotihommia. Ainoastaan kahvitauon tai lounastauon voi käyttää esim tiskikoneen täyttämiseen ja karjalanpaistin laittamiseen uuniin. Kun työpäivä on ohi, poistutaan tietokoneen äärestä. Hyvä keino ainakin aluksi on sulkea koko tietokone tai ainakin ne ohjelmat, joita käyttää työssään (esim sähköposti). Näin ei tule kiusausta tehdä töitä enää työpäivän jälkeen.
Monelle on kuitenkin nyt varmaan ongelmana, että lapset ovat kotona ja koululaiset etäopetuksessa. Silloin vanhempi ehkä joutuu keskeyttämään työnsä pitkin päivää eikä pysty hahmottamaan, kuinka kauan näihin keskeytyksiin kului aikaa ja kuinka paljon pidempään pitäisi työskennellä. Tähän vinkiksi, että aina, kun joudut tekemään jotain muuta kuin työtä, laita ylös kellonaika, milloin lopetit, sekä kellonaika, milloin palasit jatkamaan työtä. Jos siis työnantajasi edellyttää, että olet istunut koneen ääressä työskentelemässä 7,5 h päivässä.
Minulla on juuri tuollainen fiilis. Poislukien se, että herkkujen syönti pysynyt samalla tasolla, ehkä vähentynyt, kun työmatkaherkut jää ostamatta asemalta ennen junamatkaa.
Nyt siis etätyössä ja kyllä arkiliikunta on jäänyt tyystin. Saman lenkin kävely joka päivä ei nappaa. Aiemmin lenkki parina päivänä viikossa oli kivaa, kun muina päivinä oli ryhmäliikuntaa ja elämää kodin ulkopuolella.
Tosin tiedostan sen, että en olekaan sellainen tyyppi, joka kuvittelee että tekisin sitä ja tätä, jos olisi aikaa. Pidän siitä, että elämässä on työ, perhe, omat harrastukset, lasten harrastukset, ystävät, kirjojen lukemista, huvituksia ja matkustelua.
Nyt etätyö ja etäkoulu, ulkoilua, lautapelejä, kirjoja, tv:tä ja loputonta ruuantekoa koko perheelle. Onneksi olemme terveitä. Tämä muutos on kyllä passivoinut minut ja mieli on varsinkin viikonloppuisin vuoristorataa.