Oliko 1980-luku paratiisi?

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea koko keskustelua. Olin itse koulukiusattu, mutta oli mulla silti pari tosi hyvää kaveriakin. Samanlaisia nössötyttöjä kuin minä.

Se mitä minä kaipaan niiltä ajoilta, että elämä oli jotenkin yksinkertaisempaa ilman nettiä.

Jos oli yksinäistä, seuraa löytyi kuitenkin jostain edes koska silloin kaikki kulki ulkona ja vieraidenkin kanssa juteltiin matalammalla kynnyksellä, ihan vaan esimerkiksi bussipysäkillä. Senpä takia me nössömmätkin tyypit yleensä tutustuttiin toisiimme helpommin. Oli helpompaa esimerkiksi päteä jollain tiedolla, vaikkapa muistamalla lintujen tieteellisiä nimiä ulkoa, tai jotain vastaavaa.

Menepä nykyään tekemään vaikutusta johonkin jollain vastaavalla, kun kaikki tieto löytyy netistä.

Nykyään pitää tehdä vaikutus muihin korkeilla saavutuksilla, itsevarmuudella ja ulkonäöllä.

Eikä kaikista vaan ole siihen.

Ennen riitti yksinkertaiset asiat tekemään vaikutuksen.

Kasarissakin oli huonot puolensa. Mutta vaihtaisin nykyajan siihen heittämällä. Silloin oli mielestäni jo tarpeeksi kaikkea, mutta ei liikaa kaikkea turhaa.

Ainakin Kuopiossa bussipysäkillä tulee keskustelua ihan tuntemattomien ihmisten kanssa.

Rahaa jäi säästöön kaikkien menojen jälkeen.

Työnteko tuntui kannattavalta ja ainoalta vaihtoehdolta elää.

Perhe oli jengini ja suku myös.

Oma perhe ja lapset tuntui luonnolliselta jatkumolta.

Sitten ysärinä kaikki muuttui. Työnteko ei ole ollut oikein kannattavaa koskaan 2000-luvulla.

Perheellistyminenkin jäi sellaiseksi haaveeksi. Kun rahaa ei jää säästöön, niin sitä eräällä tavalla ajattelee realistisesti ja jättää ne haavemaailmaan.

Ihmettelen tosiaan miksi firmat maksaa niin huonoa palkkaa ihmisille ettei työnteko kannata ja samalla viedään pohja kaikelta konservatiiviselta, siltä mikä ennen symboloi hyvinvointia ja perheytymistä.

Nuoriso jengiytyy ja voi pahoin kuin oikeistolaisessa Yhdysvalloissa. Kekkonen olisi ollut vihainen, jos tietäisi nykymenosta.

Jos kasari olisi kupla niin haluaisin elää vain kasarina kaikkina elämäni ikinä ikänä.

Raha-asiat oli helpompi hahmottaa kun kaikki hoidettiin käteisellä. Ihmisillä oli pankkikirjat, sellaiset pienet vihot, joihin konttorissa merkittiin tilitapahtumat ja saldo. Sitten tulivat pankkiautomaatit, sitten laskunmaksuautomaatit, ja siitä sitten nykyiseen nettipankkiin. Uskoisin etteivät velkaongelmat olleet yhtä yleisiä kuin nykyään, ei ollut mitään pikavippifirmoja vaan ainoastaan pankit joista velkaa sai syynin jälkeen ja korkealla korolla. 

Kauppojen valikoimat olivat tottakai pienemmät, mutta ihan riittävät normaaliin elämään. Sisustustavaroita, vaatteita ja elektroniikkaa ei osteltu jatkuvalla syötöllä. Nykyistä halpislaatua ei ollut edes olemassa. Tavarat olivat laadukkaita ja maksoivat sen mukaisesti.

Kotiin tuli Anttilan lisäksi muiltakin isoilta kaupoilta tarjouskuvastovihkosia jotka katsottiin tarkkaan. Niissä esiteltiin tarkkaan niin vaatteet kuin pussilakanatkin. Ainakin meillä päin postimyynnistä tilaamista kuitenkin pidettiin nolona, ja jos jotain tilattiin niin hissukseen ja sellaisia merkkejä mitä sai muualtakin. Tämä muuttui vasta nettikauppojen myötä. 

Elektroniikkapelit olivat kova juttu! Vähän sen jälkeen tulivat tietokonepelit ja SuperMariot. Lisäksi lapset leikkivät pihaleikkejä tuntikausia päivittäin, hypättiin narua, ruutua ja twist-kuminauhaa ja temppuiltiin jojoilla. Kiiltsikoita vaihdeltiin, niitä säilytettiin isoissa kansioissa kuten valokuviakin. Jos meni ensimmäistä kertaa kyläpaikkaan, isäntäväen perhealbumin selaaminen oli aina yksi ohjelmanumero.

Meidän naapurustosta todella monen äiti oli ammatiltaan pankkitoimihenkilö. Varmaan suuri osa jäi työttömiksi 90-luvun lamassa, en tiedä kun muutettiin pois. Taisi olla iso kolaus, koska pankkitoimihenkilön ammattia pidettiin hienona. Pankkilaiset ja opettajat laittautuivat töihin ihan eri tavalla kuin nykyään. Ala-asteella oli useampi naisopettaja jotka käyttivät työasuna klassiseen tyyliin hametta, paitapuseroa, avokkaita.  Myös meikit olivat viimeisen päälle ja korut tietysti aitoja.

Kuinkakohan moni nykyope laittaa helminauhan kaulaan tavallisena koulupäivänä? 

Vierailija kirjoitti:

Meidän naapurustosta todella monen äiti oli ammatiltaan pankkitoimihenkilö. Varmaan suuri osa jäi työttömiksi 90-luvun lamassa, en tiedä kun muutettiin pois. Taisi olla iso kolaus, koska pankkitoimihenkilön ammattia pidettiin hienona. Pankkilaiset ja opettajat laittautuivat töihin ihan eri tavalla kuin nykyään. Ala-asteella oli useampi naisopettaja jotka käyttivät työasuna klassiseen tyyliin hametta, paitapuseroa, avokkaita.  Myös meikit olivat viimeisen päälle ja korut tietysti aitoja.

Kuinkakohan moni nykyope laittaa helminauhan kaulaan tavallisena koulupäivänä? 

Ei varmaan ole ihan sama asia, mutta mun venäjän opettaja (kansanopistossa opiskelen)! Hän on venäläinen, ja laittautunut aina tosi kauniisti, ei yhtä "yliampuva" tyyli kuin venäläisillä, mutta erottuu selvästi meistä opiskelijahiirulaisista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, 80-luku oli paratiisi. Musiikki oli hyvää, samoin tv-sarjat esim. Dynastia & Dallas.

Ymmärrän toki, että jos Dallas ja Dynastia edusti sinulle laatusarjoja, niin varmaan se kasaridiskohumppakin sai olkatoppaukset vipattamaan.

Tokihan kasarilla hyvääkin musaa tehtiin ja jopa laatusarjojakin, mutta kyllähän se kasarimusa ja tv-tuotantokin oli melko onnetonta 70-luvun tuotoksiin verrattuna.

Et muistanut sitten mainita yhtään hyvää 70-luvun tv-sarjaa?

Dallas muuten alkoi jo 70-luvulla.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Meidän naapurustosta todella monen äiti oli ammatiltaan pankkitoimihenkilö. Varmaan suuri osa jäi työttömiksi 90-luvun lamassa, en tiedä kun muutettiin pois. Taisi olla iso kolaus, koska pankkitoimihenkilön ammattia pidettiin hienona. Pankkilaiset ja opettajat laittautuivat töihin ihan eri tavalla kuin nykyään. Ala-asteella oli useampi naisopettaja jotka käyttivät työasuna klassiseen tyyliin hametta, paitapuseroa, avokkaita.  Myös meikit olivat viimeisen päälle ja korut tietysti aitoja.

Kuinkakohan moni nykyope laittaa helminauhan kaulaan tavallisena koulupäivänä? 

Työpukeutuminen o. muuttunut muutenkin rennommaksi. Aikoinaan miesinsinöörit piti työssä jos ei pukua, niin vähintään oli suorat housut, kauluspaita ja solmio. Nykyään ollaan jopa farkuissa ja t-paidoissa. Ja jos onkin se kauluspaita, niin solmiota ei ole.

DI, 49

Oli ihana paratiisi. Suomi oli vielä turvallinen lintukoto. Kaiholla muistelen sitä vapautta ja upeaa nuoruusaikaani.

Vierailija kirjoitti:

Oli ihana paratiisi. Suomi oli vielä turvallinen lintukoto. Kaiholla muistelen sitä vapautta ja upeaa nuoruusaikaani.

Aika oli tosi vapaata, kun ei ollut kännyköitä millä ilmoittaa kotiin missä on tai vanhemmat eivät voineet tarkistaa jälkikasvunsa menemisiä. Kuinka ollakaan silti mitään pahaa ei tapahtunut koskaan ei ainakaan meille eikä kellekään tutulle. Luottamus oli suurta.

Sokerimuroja, kaakaota ja ranskanleipää normaali välipala. Lapsena aika ihanaa

Vierailija kirjoitti:

Oli ihana paratiisi. Suomi oli vielä turvallinen lintukoto. Kaiholla muistelen sitä vapautta ja upeaa nuoruusaikaani.

Vuokrattiin VHS- videoita ja katsottiin putkeen elokuvia ja myös musiikkivideoita. Ei ollut langatonta kapulaa vaan sekin oli alkuun johdon päässä:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansojen ystävä horjumaton? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut paratiisi.

T: N55

Eikös Sosialistisen Neuvostotasavaltojen Liitto ollutkaan työläisten ja talonpoikien maanpäällinen paratiisi, jossa ei tarvinnut elää kapitalistien ikeessä? Suomestakin sille aatteelle löytyi järkyttävän paljon kannattajia etenkin SKDL:n suunnalta.

Suomestahan tässä kysyttiin, eikä muista maista.

Kyllähän se suuri ja mahtava Itänaapuri vaikutti myös Suomeen etenkin ulko- ja talouspoliitiikan alalla eivätkä suomalaiset kantaneet kaljaa Suomenlahden yli Tallinnasta 1980-luvulla.

Eikö se nykyään vaikuta? Vai kuka se on, joka vaikuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

muinaismuija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, jotka väitätte, että 80-luvulla ei käytetty tietotekniikkaa, katsokaa joutessanne YLE areenasta 70-luvun dokumentteja. Löytyy hakusanoilla ”Kaikkialla ATK”.

Saatatte hämmästyä.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/23/joukko-oppia-vareissa

tarkoitatko tuota?

Tästä voi lähteä liikkeelle:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/24/atk-oli-kaikkialla-jo-1970-luv…

1970- ja 1980-lukujen elokuvissa ja todellisessa elämässä toimistoissa oli vielä pääasialliisesti mekaaniset kirjoituskoneet, lankapuhelimet, pahvikortistot ja paperit asiakirjat kansioihin mapitettuina, Kalkeeripaperin ansiosta samasta asiakirjasta voitiin saada erivärisiä kopioita tehtäessä esimerkiksi vuokra- tai kauppasopimusta. Silloin digiloikka oli vielä kaukana.

Isoissa yrityksissä muutos tapahtui 80-luvun aikana. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa oli ollut paljon koneita jo 70-luvulla. Pienissä yrityksissä muutos tapahtui 90-luvulla, kun pc:t halpenivat ja tuli halvat kännykät. Tavallisen kansan keskuuteen härvelit levisivät kattavasti sitten vasta 2000-luvulla.

Itse oli paperitehtaalla töissä 1980-luvun alussa ja tuolloin oli jo kaikki ikivanhat paperikoneetkin (tuorein kone 60-luvulta) tietokoneohjattuja.

Mutta oli pitkälti paikasta kiinni, miten paljon koneita käytettiin.

Pekka Vennamo kertoi, miten uransa jossain vaiheessa ( joko Posti -ja telelaitoksen johtajana, ellei edellisessä virassa eli liikenneministerinä) joutui erikseen pyytämään itselleen tietokoneen. Tämä oli 80-90-luvun vaihteen vuosina.

Lisäsi myös, että tiesi tietsikan häviävän saman tien kun seuraaja astui hänen tilalleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, 80-luku oli paratiisi. Musiikki oli hyvää, samoin tv-sarjat esim. Dynastia & Dallas.

Ymmärrän toki, että jos Dallas ja Dynastia edusti sinulle laatusarjoja, niin varmaan se kasaridiskohumppakin sai olkatoppaukset vipattamaan.

Tokihan kasarilla hyvääkin musaa tehtiin ja jopa laatusarjojakin, mutta kyllähän se kasarimusa ja tv-tuotantokin oli melko onnetonta 70-luvun tuotoksiin verrattuna.

Et muistanut sitten mainita yhtään hyvää 70-luvun tv-sarjaa?

Dallas muuten alkoi jo 70-luvulla.

-eri

Alkoi Suomessa 1981.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, 80-luku oli paratiisi. Musiikki oli hyvää, samoin tv-sarjat esim. Dynastia & Dallas.

Ymmärrän toki, että jos Dallas ja Dynastia edusti sinulle laatusarjoja, niin varmaan se kasaridiskohumppakin sai olkatoppaukset vipattamaan.

Tokihan kasarilla hyvääkin musaa tehtiin ja jopa laatusarjojakin, mutta kyllähän se kasarimusa ja tv-tuotantokin oli melko onnetonta 70-luvun tuotoksiin verrattuna.

Et muistanut sitten mainita yhtään hyvää 70-luvun tv-sarjaa?

Dallas muuten alkoi jo 70-luvulla.

-eri

Alkoi Suomessa 1981.

Dallasta esitettiin joka tapauksessa v:sta 1978 v:een 1991 eli koko 1980-luvun ajan.

Who Shot J.R.? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, 80-luku oli paratiisi. Musiikki oli hyvää, samoin tv-sarjat esim. Dynastia & Dallas.

Ymmärrän toki, että jos Dallas ja Dynastia edusti sinulle laatusarjoja, niin varmaan se kasaridiskohumppakin sai olkatoppaukset vipattamaan.

Tokihan kasarilla hyvääkin musaa tehtiin ja jopa laatusarjojakin, mutta kyllähän se kasarimusa ja tv-tuotantokin oli melko onnetonta 70-luvun tuotoksiin verrattuna.

Et muistanut sitten mainita yhtään hyvää 70-luvun tv-sarjaa?

Dallas muuten alkoi jo 70-luvulla.

-eri

Alkoi Suomessa 1981.

Dallasta esitettiin joka tapauksessa v:sta 1978 v:een 1991 eli koko 1980-luvun ajan.

Niin, Amerikassa.

Tänään YLE Teemalta klo 21 alkaen ilman mainoksia esitetään kasariklassikko "Sademies" (Rain Man, 1988), joka pääosissa ovat Dustin Hoffman, Tom Cruise ja Valeria Golino. Muistakaa samalla katsoa mikä oli sen aikainen teknologinen taso ja onko mikään muuttunut yli 30 vuoden takaisista ajoista.

Vierailija kirjoitti:

Silloin arvostettiin turpaan vetämistä ainakin poikien kesken, se oli huonommin. Nuoriso käyttäytyi huonommin, kiltteyttä ei arvostettu ollenkaan. Paremmin oli varmaan vähempi itsekeskeisyys, kun somea ei ollut. Paineita oli nuorilla vähemmän somen puuttumisen vuoksi. Myös maailman politiikka oli parempaa ja selkeämpää, kun oli vain kommunismi ja vastapuolella sen pelko.

Se vastapuoli oli länsimainen liberaali demokratia, johon kuuluivat mm. vapaat vaalit ja markkinatalous. Siinä suhteessa 1990-luku oli toiveikasta aikaa kun kommunismi romahti useimmissa maissa ja Venäjällä oli sen historian vapain aikakausi Boris Jeltsinin ollessa presidenttinä.

Hyvä musiikki. Hyvä meno aina. Sininen ripsari.

Töitä sai hyvin.

Miehet oli komeita.

Vierailija kirjoitti:

Who Shot J.R.? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, 80-luku oli paratiisi. Musiikki oli hyvää, samoin tv-sarjat esim. Dynastia & Dallas.

Ymmärrän toki, että jos Dallas ja Dynastia edusti sinulle laatusarjoja, niin varmaan se kasaridiskohumppakin sai olkatoppaukset vipattamaan.

Tokihan kasarilla hyvääkin musaa tehtiin ja jopa laatusarjojakin, mutta kyllähän se kasarimusa ja tv-tuotantokin oli melko onnetonta 70-luvun tuotoksiin verrattuna.

Et muistanut sitten mainita yhtään hyvää 70-luvun tv-sarjaa?

Dallas muuten alkoi jo 70-luvulla.

-eri

Alkoi Suomessa 1981.

Dallasta esitettiin joka tapauksessa v:sta 1978 v:een 1991 eli koko 1980-luvun ajan.

Niin, Amerikassa.

Joka tapauksessa Dallas (1978-1991) ja Dynastia (1981-1989) olivat leimallisesti 1980-luvun sarjoja eikä niiden jaksoja pystynyt lataamaan etu- tai jälkikäteen laittomasti netistä kuten on käynyt vaikka Game of Thronesille.

Dallasissa oli hieno tunnussävelmä ja moni suomalainen tuijotti sitä perjantai-iltaisin yhden jakson viikossa:

Brittisarjoista minun mieleen jäivät Bergerac (1981-1991) ja Lovejoy (1986-1994).