Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapset jatkavat keskenään leikkejään - suosituksista viis
27.03.2020 |
Miksi jotkut antavat lastensa leikkiä edelleen esim. pihalla muiden lasten kanssa vaikka tietäisivät suosituksista tai vaikka perheessä olisi riskiryhmäläisiä.
En ymmärrä - osaisiko joku avata tätä ajatuksenjuoksua. Tämän vuoksi on kohta ulkonaliikkumiskiellot.
Kommentit (250)
Vierailija kirjoitti:
Aluksi pihalla ei ollut ketään. Nyt päivä päivältä siellä on enemmän lapsia. Ja ne kyllä leikkivät keskenään kontaktissa. Mutta kuka niistä saa taudin, jos kaikki on kotona. Ei siis päiväkodissa tai koulussa. Vanhempi voi hankkia taudin jostain, mutta siinä ehtii lapsi karanteeniin, ennen kuin alkaa tartuttamaan.
Poikkeutapauksia ja teoreettisia tartintamahdollisuuksia aina löytyy, mutta niiden varaan ei voi elämäänsä rakentaa.
No höpsistä ehdi karanteeniin.
Ettekö te torvet ole vieläkään ymmärtäneet että Koronan kantajista iso osa on täysin oireettomia mutta tartuttaa. Nyt kannattaisi opetella lukemaan kun on hyvää aikaa olla kotona tylsistymässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ne leikkivät lapset siellä tarhassakin? Miksi tästä nyt ei voisi olla yhtää mieltä? Näkee peukutuksistakin, että mielipiteet jakautuu kovin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti kuvittelette, että lapsiperheet voivat nököttää viikkotolkulla neljän seinän sisällä ilman kavereita tai yhtään mitään? Samaan aikaan Helsinki-Vantaalta pursuaa tuhansia matkustajia julkisilla välineillä suoraan korona-alueilta ympäri Suomea. Ja te valitatte, että lapset ulkoilevat!
Kyllä voivat. Niin mekin olemme tehneet! Ulkoilemme oman perheen kesken, etäällä muista. Jopa 4-vuotias on ymmärtänyt, että nyt on erikoistilanne ja kavereiden kanssa ei vähään aikaan pääse leikkimään. Lapsille järjestetään myös sisällä aikuisten ohjaamaa tekemistä. Askarrellaan, luetaan, piirretään, jumpataan, lauletaan, soitetaan, pelataan lautapelejä. Välillä lapset leikkivät keskenään, niin saa tehtyä ”omia” asioita. Ruoanlaittoonkin lapset voi ottaa mukaan.
On typerää ja vastuutonta tällaisessa tilanteessa tavata ihmisiä oman perheen ulkopuolelta. Sinunkin pitää tehdä oma osuutesi.
No mikäs siinä tosiaan työttömänä makoillessa lasten kanssa. Kohta varmaan muutkin ehtivär kaiket päivää ohjata ja leikittää lapsiaan ja välillä tehdä "omia" asioita, kun työt loppuvat yhä useammalta.
Ei ole työttömiä tässä perheessä. Makoilemaan emme ehdi. Aika harvan mielestä tämä tilanne, jossa joutuu venymään äärirajoille, on varsinaisesti ”kivaa”. Mutta työt on tehtävä, lapset on hoidettava ja on kannettava vastuu omasta toiminnastaan. Toimittava niin, että oma perhe välttää sairastumisen ja mikä vielä tärkeämpää, että emme ole levittämässä tautia eteenpäin.
Samassa tilanteessa on nyt aika moni perhe. Enkä todellakaan katso hyvällä niitä, jotka luistavat tästä yhteisestä velvollisuudesta ja vastuusta ja pahimmillaan aiheuttavat toiminnallaan jonkun perheeseen suurta surua. Jos et noudata ohjeita, saatat levittää tautia eteenpäin, pahimmassa tapauksessa jollekin, joka ei tästä hengissä selviä.
Toivon, että jokainen joka on vähät välittänyt annetuista ohjeista tai joka on poiminut vain itselleen sopivimmat kohdat ja laittanut oman etunsa yhteisen edun edelle, katsoisi peiliin ja miettisi miltä tuntuisi, jos joku omalla toiminnallaan sairastuttaisi minut tai minun läheiseni. Miltä tuntuisi, jos läheiseni kuolisi tai itselleni tulisi vakavampi taudinkuva ja esim. lapset jäisivät ilmaan vamhempaa (tehohoidon ajaksi tai kuoleman vuoksi)?
Vierailija kirjoitti:
Osa vanhemmista ei osaa viettää aikaa lastensa kanssa, eikä osaa ottaa vastaan lapsensa turhautumista ja kiukkua. Eivät myöskään osaa asettaa rajoja, eivätkä järjestää kehittävää tekemistä.
Lapsen kasvatus on jäänyt päiväkodille, koululle ja harrastustoiminnalle. Normaalissa arjessa ei lasten kanssa olla parhaimmillaankaan kuin pari tuntia päivässä. Lapsen kanssa oleminen tarkoittaa käytännössä päivällisen syömistä ja iltatoimia.
Yhtäkkiä pitäisikin ihan oikeasti alkaa kasvattamaan lastaan ja aktiivisesti ohjata lasta sallittujen ja mielekkäiden toimintojen pariin. Tehdä asioita yhdessä lapsen kanssa ja toimia lapselle esimerkkinä. Tukea lasta tunnekuohuissa ja koulunkäynnissä. Luopua omasta rennosta olemisesta ja alkaa olemaan aktiivisesti vanhempi.
Onhan se itselle paljon mukavampaa antaa lasten mennä kavereidensa kanssa, niin pääsee paljon helpommalla.
Erityisesti tätä sormien välistä katsomista ja hälläväliä asennetta tuntuu olevan teinien vamhemmilla. Kun ei olla asetettu rajoja aikaisemmin, eikä hyvää keskusteluyhteyttä lapseen ole, niin ollaan keinottomia teinin uhman ja tunnekuohujen edessä.
Taas tätä nykyvanhempien dissaamista! En tiedä omasta lapsuudestani ketään, jonka kanssa vanhemmat olisivat askarrelleet ja ulkoilleet tuntikausia joka päivä kuten vanhemmilta tällä hetkellä vaaditaan. Tällä hetkellä työssäkäyvät vanhemmat ovat helvetin kovilla ja silti heitä haukutaan lisää.
Lapsemme leikkii yhden naapurin lapsen kanssa ulkona pari tuntia päivässä. On ainoa lapsi ja tosi yksinäinen olisi, jos tämä jatkuu pitkään. Toinen vaihtoehto laittaa päiväkotiin. Joten eikö ole parempi, että tapaa vain yhtä kaveria monen sijaan? Teemme siis etätöitä ja ei saataisi mitään tehtyä, jos lapsi koko päivän sisällä yksin. Metsässä leikkivät keskenään. Meidän sairaanhoitopiirissä on 20 koronatapausta, joista ei yksikään sairaalahoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin ne leikkivät lapset siellä tarhassakin? Miksi tästä nyt ei voisi olla yhtää mieltä? Näkee peukutuksistakin, että mielipiteet jakautuu kovin.
Päiväkodeissa ja kouluissa on nyt toivottavasti vain niiden vanhempien lapset, jotka toimivat yhteiskunnan kannalta kriittisissä tehtävissä. Ja kyllä he siellä leikkivät. Tosin päiväkodissakin keksitään enemmän ulko-ohjelmaa ja pidetään lapset pienemmissä ryhmissä.
Lapset ovat etäopetuksessa, jotta ihmisten väliset kontaktit vähenisivät. On ihan järjetöntä, että joku ajattelee, että nämä samat lapset voisivat samaan aikaan hengailla keskenään koulun ulkopuolella. Ei, eivät voi.
Kokoontumis säännöt ei tietääkseni ole mihinkään muuttunut. Jos lapset tai aikuiset leikkiii alle 10 hengen ryhmissä saavat minun puolestani leikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsemme leikkii yhden naapurin lapsen kanssa ulkona pari tuntia päivässä. On ainoa lapsi ja tosi yksinäinen olisi, jos tämä jatkuu pitkään. Toinen vaihtoehto laittaa päiväkotiin. Joten eikö ole parempi, että tapaa vain yhtä kaveria monen sijaan? Teemme siis etätöitä ja ei saataisi mitään tehtyä, jos lapsi koko päivän sisällä yksin. Metsässä leikkivät keskenään. Meidän sairaanhoitopiirissä on 20 koronatapausta, joista ei yksikään sairaalahoidossa.
Ja unohdin mainita, että tehdään molemmat vanhemmat kriittisiä töitä, vaikkakin etänä. Eli ne on hoidettava. Joten tuo päiväkotioptio on todellinen. Riskiryhmää ei kummassakaan perheessä. Ulkonaliikkumiskielto on sitten eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Kokoontumis säännöt ei tietääkseni ole mihinkään muuttunut. Jos lapset tai aikuiset leikkiii alle 10 hengen ryhmissä saavat minun puolestani leikkiä.
Viimeisimmässä THL:n ohjeessa kehoitetaan myös terveitä ihmisiä välttämään ystävien (toisten ihmisten) tapaamista ja ulkoillessa pitämään 1-2m suojaetäisyys.
Sallittua on hoitaa pakolliset kauppa- ja apteekkiasioinnit, viettää aikaa oman perheen kesken ja ulkoilla niin, että pitää muihin kuin perheenjäseniin 1-2 metrin suojaetäisyyden.
Nämä siis terveille. Sairaille, karanteenissa oleville ja riskiryhmille on tiukemmat ohjeistukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuserimammat paukuttaa somea ja pennut tekee mitä lystää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti kuvittelette, että lapsiperheet voivat nököttää viikkotolkulla neljän seinän sisällä ilman kavereita tai yhtään mitään? Samaan aikaan Helsinki-Vantaalta pursuaa tuhansia matkustajia julkisilla välineillä suoraan korona-alueilta ympäri Suomea. Ja te valitatte, että lapset ulkoilevat!
Kyllä voivat. Niin mekin olemme tehneet! Ulkoilemme oman perheen kesken, etäällä muista. Jopa 4-vuotias on ymmärtänyt, että nyt on erikoistilanne ja kavereiden kanssa ei vähään aikaan pääse leikkimään. Lapsille järjestetään myös sisällä aikuisten ohjaamaa tekemistä. Askarrellaan, luetaan, piirretään, jumpataan, lauletaan, soitetaan, pelataan lautapelejä. Välillä lapset leikkivät keskenään, niin saa tehtyä ”omia” asioita. Ruoanlaittoonkin lapset voi ottaa mukaan.
On typerää ja vastuutonta tällaisessa tilanteessa tavata ihmisiä oman perheen ulkopuolelta. Sinunkin pitää tehdä oma osuutesi.
No mikäs siinä tosiaan työttömänä makoillessa lasten kanssa. Kohta varmaan muutkin ehtivär kaiket päivää ohjata ja leikittää lapsiaan ja välillä tehdä "omia" asioita, kun työt loppuvat yhä useammalta.
Mieheni kanssa molemmat vastuullisessa asemassa olevia työtä tekeviä ihmisiä. Poikkeusoloissa vaaditaan poikkeuksellista joustoa suuntaan ja toiseen. Ensisijaisesti vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan ja siinä hoitavat myös työt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoontumis säännöt ei tietääkseni ole mihinkään muuttunut. Jos lapset tai aikuiset leikkiii alle 10 hengen ryhmissä saavat minun puolestani leikkiä.
Viimeisimmässä THL:n ohjeessa kehoitetaan myös terveitä ihmisiä välttämään ystävien (toisten ihmisten) tapaamista ja ulkoillessa pitämään 1-2m suojaetäisyys.
Sallittua on hoitaa pakolliset kauppa- ja apteekkiasioinnit, viettää aikaa oman perheen kesken ja ulkoilla niin, että pitää muihin kuin perheenjäseniin 1-2 metrin suojaetäisyyden.
Nämä siis terveille. Sairaille, karanteenissa oleville ja riskiryhmille on tiukemmat ohjeistukset.
Kehotukset on vähän kuin suositukset joita rikotaan jokatapauksessa eikä niitä kukaan pysty valvomaan. Kokonaistilanteen kannalta niillä ei myöskään ole mitään merkitystä. Yksilön kannalta ehkä jonkinlainen, jos saa tartunnan tuollaisesta tapaamisesta ei voi kuin syyttää itseään että sellaisen sai.
Ketä siinä syytät kun lapsesi, sinä itse tai läheisesti sairastuu vakasti tai kuolee tähän tautiin? Syytätkö itseäsi vai koetko, että ei tälle mitää voinut? Omalla toiminnallaan voi kerrankin tehdä paljon hyvää - voi pelastaa useita ihmishenkiä. Omalla toiminnallaan voi tehdä myös paljon pahaa - antaa lasten leikkiä keskenään ja tavata ystäviää ja samalla tartuttaa tauti oireettomana useisiin henkilöihin. Kuinka monta ihmistä lopulta kuolee huolimattoman ja välinpitämättömän toiminnan vuoksi? Kannatko sinä vastuusi vai onko sinulle tärkeämpää, että lapsi ei tylsisty kun ei ole leikkikaveria? Tämä tilanne ei kestä loputtomiin, mutta tämä voi kestää muutamia kuukausia, silti monen ihmisen elämä päätyy vastuuttoman käytöksen seurauksena turhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osa vanhemmista ei osaa viettää aikaa lastensa kanssa, eikä osaa ottaa vastaan lapsensa turhautumista ja kiukkua. Eivät myöskään osaa asettaa rajoja, eivätkä järjestää kehittävää tekemistä.
Lapsen kasvatus on jäänyt päiväkodille, koululle ja harrastustoiminnalle. Normaalissa arjessa ei lasten kanssa olla parhaimmillaankaan kuin pari tuntia päivässä. Lapsen kanssa oleminen tarkoittaa käytännössä päivällisen syömistä ja iltatoimia.
Yhtäkkiä pitäisikin ihan oikeasti alkaa kasvattamaan lastaan ja aktiivisesti ohjata lasta sallittujen ja mielekkäiden toimintojen pariin. Tehdä asioita yhdessä lapsen kanssa ja toimia lapselle esimerkkinä. Tukea lasta tunnekuohuissa ja koulunkäynnissä. Luopua omasta rennosta olemisesta ja alkaa olemaan aktiivisesti vanhempi.
Onhan se itselle paljon mukavampaa antaa lasten mennä kavereidensa kanssa, niin pääsee paljon helpommalla.
Erityisesti tätä sormien välistä katsomista ja hälläväliä asennetta tuntuu olevan teinien vamhemmilla. Kun ei olla asetettu rajoja aikaisemmin, eikä hyvää keskusteluyhteyttä lapseen ole, niin ollaan keinottomia teinin uhman ja tunnekuohujen edessä.
Meillä lapset eivät näe tällä hetkellä kavereitaan, mutta mun on pakko kommentoida sun tekstiä muuten. Meidän lähipiiristä moni vanhempi on etätöissä ja se tarkoittaa monella sitä, että esim. palaverit on pidettävä tiettyihin aikoihin ja luurit korvalla on pakko olla klo 8-16. Jotkut pystyvät hoitamaan etätyönsä joustavammin. Ymmärrätkö että se tarkoittaa sitä, että ei sen lapsen kanssa ehdi viettämään päivisin aikaa, vaan moni pienempi lapsi on hunningolla ja saa/joutuu katsomaan nettiä vähän liikaa. Eivät he sen enempää saa vanhempien läsnäoloa kuin normaalissa päiväkotiarjessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoontumis säännöt ei tietääkseni ole mihinkään muuttunut. Jos lapset tai aikuiset leikkiii alle 10 hengen ryhmissä saavat minun puolestani leikkiä.
Viimeisimmässä THL:n ohjeessa kehoitetaan myös terveitä ihmisiä välttämään ystävien (toisten ihmisten) tapaamista ja ulkoillessa pitämään 1-2m suojaetäisyys.
Sallittua on hoitaa pakolliset kauppa- ja apteekkiasioinnit, viettää aikaa oman perheen kesken ja ulkoilla niin, että pitää muihin kuin perheenjäseniin 1-2 metrin suojaetäisyyden.
Nämä siis terveille. Sairaille, karanteenissa oleville ja riskiryhmille on tiukemmat ohjeistukset.
Kehotukset on vähän kuin suositukset joita rikotaan jokatapauksessa eikä niitä kukaan pysty valvomaan. Kokonaistilanteen kannalta niillä ei myöskään ole mitään merkitystä. Yksilön kannalta ehkä jonkinlainen, jos saa tartunnan tuollaisesta tapaamisesta ei voi kuin syyttää itseään että sellaisen sai.
🤦♀️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa vanhemmista ei osaa viettää aikaa lastensa kanssa, eikä osaa ottaa vastaan lapsensa turhautumista ja kiukkua. Eivät myöskään osaa asettaa rajoja, eivätkä järjestää kehittävää tekemistä.
Lapsen kasvatus on jäänyt päiväkodille, koululle ja harrastustoiminnalle. Normaalissa arjessa ei lasten kanssa olla parhaimmillaankaan kuin pari tuntia päivässä. Lapsen kanssa oleminen tarkoittaa käytännössä päivällisen syömistä ja iltatoimia.
Yhtäkkiä pitäisikin ihan oikeasti alkaa kasvattamaan lastaan ja aktiivisesti ohjata lasta sallittujen ja mielekkäiden toimintojen pariin. Tehdä asioita yhdessä lapsen kanssa ja toimia lapselle esimerkkinä. Tukea lasta tunnekuohuissa ja koulunkäynnissä. Luopua omasta rennosta olemisesta ja alkaa olemaan aktiivisesti vanhempi.
Onhan se itselle paljon mukavampaa antaa lasten mennä kavereidensa kanssa, niin pääsee paljon helpommalla.
Erityisesti tätä sormien välistä katsomista ja hälläväliä asennetta tuntuu olevan teinien vamhemmilla. Kun ei olla asetettu rajoja aikaisemmin, eikä hyvää keskusteluyhteyttä lapseen ole, niin ollaan keinottomia teinin uhman ja tunnekuohujen edessä.
Meillä lapset eivät näe tällä hetkellä kavereitaan, mutta mun on pakko kommentoida sun tekstiä muuten. Meidän lähipiiristä moni vanhempi on etätöissä ja se tarkoittaa monella sitä, että esim. palaverit on pidettävä tiettyihin aikoihin ja luurit korvalla on pakko olla klo 8-16. Jotkut pystyvät hoitamaan etätyönsä joustavammin. Ymmärrätkö että se tarkoittaa sitä, että ei sen lapsen kanssa ehdi viettämään päivisin aikaa, vaan moni pienempi lapsi on hunningolla ja saa/joutuu katsomaan nettiä vähän liikaa. Eivät he sen enempää saa vanhempien läsnäoloa kuin normaalissa päiväkotiarjessa.
Meillä molemmat teemme etätöitä ja kyllä olemme miehen kanssa kertoneet toisillemme milloin pakolliset palaverit jne. Sitten rytmittäneet päivää siten, että toinen touhuaa lapsen kanssa puoli tuntia, sitten ruokailu ja ulos ja toinen jatkaa siitä vaikka ulkoilua ja tekee myös jotain lapsen kanssa. Kaikki pakolliset työt tehdään, kokoukset hoidetaan ja tarvittaessa vielä meilit illalla luetaan kun lapset on nukkumassa. Vanhempina olemme ensisijaisesti vastuussa lapsistamme, työmme hoidamme siinä samalla ja tiedämme, että ymmärrystä löytyy, koska KAIKKI ovat samassa tilanteessa. Meidän velvollisuus on tehdä voitamamme sen suhteen, että emme saisi lepsun hälläväliä käytöksen vuoksi ainakaan virusta ja levittäisi sitä eteenpäin.
Päivähoidon ymmärrän silloin kun molemmat vanhemmista toimivat kriittisillä aloilla eivätkä etätyöt ole mahdollisia. Sitä varthenhan päivähoito on vielä tarjolla ja vahvasti suositeltu, että muut ottavat lapset pois hoidosta.
Vierailija kirjoitti:
Ketä siinä syytät kun lapsesi, sinä itse tai läheisesti sairastuu vakasti tai kuolee tähän tautiin? Syytätkö itseäsi vai koetko, että ei tälle mitää voinut? Omalla toiminnallaan voi kerrankin tehdä paljon hyvää - voi pelastaa useita ihmishenkiä. Omalla toiminnallaan voi tehdä myös paljon pahaa - antaa lasten leikkiä keskenään ja tavata ystäviää ja samalla tartuttaa tauti oireettomana useisiin henkilöihin. Kuinka monta ihmistä lopulta kuolee huolimattoman ja välinpitämättömän toiminnan vuoksi? Kannatko sinä vastuusi vai onko sinulle tärkeämpää, että lapsi ei tylsisty kun ei ole leikkikaveria? Tämä tilanne ei kestä loputtomiin, mutta tämä voi kestää muutamia kuukausia, silti monen ihmisen elämä päätyy vastuuttoman käytöksen seurauksena turhaan.
Korona ei ole ohi vielä moneen vuoteen. Viimeistään syksyllä niin lapset kuin aikuiset leikkivät keskenään kuka missäkin. Lapset päivähoidossa, aikuiset töissä ja harrastuksissa. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää että rajoitetaan isojen joukkojen kokoontumista nyt että sairastumisia ei tule kerralla liikaa niitä tulee kuitenkin vielä syksyllä todennäköisesti myös ensi vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Osa vanhemmista ei osaa viettää aikaa lastensa kanssa, eikä osaa ottaa vastaan lapsensa turhautumista ja kiukkua. Eivät myöskään osaa asettaa rajoja, eivätkä järjestää kehittävää tekemistä.
Lapsen kasvatus on jäänyt päiväkodille, koululle ja harrastustoiminnalle. Normaalissa arjessa ei lasten kanssa olla parhaimmillaankaan kuin pari tuntia päivässä. Lapsen kanssa oleminen tarkoittaa käytännössä päivällisen syömistä ja iltatoimia.
Yhtäkkiä pitäisikin ihan oikeasti alkaa kasvattamaan lastaan ja aktiivisesti ohjata lasta sallittujen ja mielekkäiden toimintojen pariin. Tehdä asioita yhdessä lapsen kanssa ja toimia lapselle esimerkkinä. Tukea lasta tunnekuohuissa ja koulunkäynnissä. Luopua omasta rennosta olemisesta ja alkaa olemaan aktiivisesti vanhempi.
Onhan se itselle paljon mukavampaa antaa lasten mennä kavereidensa kanssa, niin pääsee paljon helpommalla.
Erityisesti tätä sormien välistä katsomista ja hälläväliä asennetta tuntuu olevan teinien vamhemmilla. Kun ei olla asetettu rajoja aikaisemmin, eikä hyvää keskusteluyhteyttä lapseen ole, niin ollaan keinottomia teinin uhman ja tunnekuohujen edessä.
Kuulostat yhdeltä politiikassa mukana olleelta isoäidiltä, joka jaksaa kyllä valistaa ja syyllistää nykyäitejä, mutta itse hän ei koskaan hoitanut omia lapsiaan tai ollut heille läsnä.
Ulkoleikeissä tarttumisriski ei voi olla kovin iso ja isompia lapsia on vaikea pitää kuukausikaupalla neljän seinän sisällä. Turvavälin voi opettaa.
Lapset käsittelevät traumat leikkiensä avulla. Oman tyttäreni nukkeleikissä isän roolissa oleva Ken-nukke heivattiin pois, kun leikkikaverin isä ja äiti erosivat. Asia on traumaattinen leikkikaverille, mutta jäi ilmiselvästi huolestuttamaan ja pelottamaan tytärtänikin, joka varmaan pelkäsi samaa tapahtuvan omallekin perheelle. Kyllä ne koronapelot käydään läpi lasten leikeissäkin. Yöuniinkin saattavat tulla.
Paljon suurempi ongelma lapselle on vanhempien ero kuin koronan sairastaminen. Ennemmin tai myöhemmin.
Alue: Aihe vapaa
No mikäs siinä tosiaan työttömänä makoillessa lasten kanssa. Kohta varmaan muutkin ehtivär kaiket päivää ohjata ja leikittää lapsiaan ja välillä tehdä "omia" asioita, kun työt loppuvat yhä useammalta.