Kerrostalojen rappukäytäviin pitäisi määrätä nyt pakollinen tuuletus.

Sitä on jo kokeiltu muttei ole saatu tutkimuksien mukaan juurikaan hyötyä.

https://www.google.fi/search?q=fingerpori+tuuletus&sxsrf=ALeKk002Cdgrit…

Mummot pitää torikokouksta rappukäytävässä

Sysipaska idea. Lämmityskustannukset kasvaa ja porraskäytävän maalipinnat ja materiaalit kärsii. Osakkaat maksaa taas vähän lisää ja ilmasto kiittää hukkalämmöstä. 

Vierailija kirjoitti:

Sysipaska idea. Lämmityskustannukset kasvaa ja porraskäytävän maalipinnat ja materiaalit kärsii. Osakkaat maksaa taas vähän lisää ja ilmasto kiittää hukkalämmöstä. 

Materiaalit eivät kärsi. Eihän nyt edes ole pakkasta. (jos maali halkeilisi, mitä se ei tee, uudelleen maalaus on vähäisempi ongelma kuin korona)

Rappukäytävän patterit voi laittaa kiinni, niin ei tuu edes kalliiksi.

Estäisi koronaa tarttumasta kerrostalojen yleisissä tiloissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sysipaska idea. Lämmityskustannukset kasvaa ja porraskäytävän maalipinnat ja materiaalit kärsii. Osakkaat maksaa taas vähän lisää ja ilmasto kiittää hukkalämmöstä. 

Materiaalit eivät kärsi. Eihän nyt edes ole pakkasta. (jos maali halkeilisi, mitä se ei tee, uudelleen maalaus on vähäisempi ongelma kuin korona)

Rappukäytävän patterit voi laittaa kiinni, niin ei tuu edes kalliiksi.

Miten niin materiaalit ei kärsisi ja hukkalämpöä ei syntyisi patterit kiinni laittamalla?

Jos talon sisälläkin olisi kylmätila, silloin asuntojen lämpöä luovuttavia pintoja olisi sisällä ja ulkona. Jos tiloja ei lämmittäisi materiaalit kärsisivät lämpötilojen muuttuessa, koska kosteus kondensoituu ilman lämmetessä kastepisteessä kylmempiin pintoihin.

Mutta suljetaan nyt kaikki virastot ja lopetetaan samalla järjenkäyttö, niin voidaan hakea hölmöläisten peiton pidennystä sieltäkin, missä peitto ei lopulta pitenekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sysipaska idea. Lämmityskustannukset kasvaa ja porraskäytävän maalipinnat ja materiaalit kärsii. Osakkaat maksaa taas vähän lisää ja ilmasto kiittää hukkalämmöstä. 

Materiaalit eivät kärsi. Eihän nyt edes ole pakkasta. (jos maali halkeilisi, mitä se ei tee, uudelleen maalaus on vähäisempi ongelma kuin korona)

Rappukäytävän patterit voi laittaa kiinni, niin ei tuu edes kalliiksi.

En tiedä miksi edes vaivaudun vastaamaan... 

a) kiinteistössä on pakko pitää peruslämpö päällä, ettei rakennus mene pilalle

b) porraskäytävä kärsii jos ovia pidetään tarpeettomasti auki

Jossain homeisessa neukkuvuokratalossa sossun piikkiin varmaan yhdentekevää, mutta toiset meistä asuvat vanhoissa arvotaloissa ja maksavat siitä ihan itse.

Olen ap ja koulutus on rakennuspuolen DI.

Ei syntyisi merkittäviä vahinkoja, jos nyt suljettaisiin porraskäytävän lämmitys ja alettaisiin tuulettaa. Pakkasertomalla alueella patterien sulkeminen on mahdollista. (pohjoisempana on jäörymisriski)

Maaleja ja pintamateriaaleja on ulko- ja sisäkäyttöön erikseen. Sateelta suojattuna ja plussan lämpötiloissa ei tapahtuisi pintamateriaaleille yhtään mitään rappukäytävässä.

Asunnon ja rappukäytävän välinen seinä on lämmöneristämätön. Se on yleensä betonia tai vanhoissa taloissa tiiltä joskus. Sille ei tapahtuisi tasa-aineisena mitään. Sisäpuolella on todennäköisesti sitä paitsi hengittämätön maali tai tapetti. (sisäpinnalle saattaisi kondensoitua hieman kosteutta, jos seinä olisi kovin kylmä)

Siitä asunnon ja porraskäytävän välisestä seinästä tosin huokuisi kylmää asuntoon, joten ehkä asuntojen patterilämmitystä pitäisi hiukan lisätä.

(yleisesti peruslämmöstä, mikä ei liity tähän. On parempi pitää rakennus kokonan kylmillään kuin peruslämmöllä muutamassa asteessa, jos vain putket saa tyhjäksi ja vesilukot jäätymättömiksi)

Jos ei vielä uskalla alka tuulettaa porraskäytäviä, niin kohta kuitenkin uskaltaa. Lämmityskausi ei enää kauaa kestä. Sitten ei ole vaaraa edes pinnan kondenssikosteudesta.

Pitäisikö kerrostalojen ilmastointia heikentää?

"Sars levisi kerrostalossa. 

Tänään julkaistavan tutkimuksen mukaan suurin osa tartunnoista levisi viruksen päästyä talon ilmanvaihtoon. Tutkijat selvittivät, että Amoy Gardensin taloissa ensi vaiheessa sairastuneista 187 ihmisestä yli puolet asui samassa 36-kerroksisessa rakennuksessa, jossa tartunnan lähteeksi osoittautunut henkilö oli vieraillut."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sars-levisi-kerrostalossa/2282810#g…

Vierailija kirjoitti:

Olen ap ja koulutus on rakennuspuolen DI.

Ei syntyisi merkittäviä vahinkoja, jos nyt suljettaisiin porraskäytävän lämmitys ja alettaisiin tuulettaa. Pakkasertomalla alueella patterien sulkeminen on mahdollista. (pohjoisempana on jäörymisriski)

Maaleja ja pintamateriaaleja on ulko- ja sisäkäyttöön erikseen. Sateelta suojattuna ja plussan lämpötiloissa ei tapahtuisi pintamateriaaleille yhtään mitään rappukäytävässä.

Asunnon ja rappukäytävän välinen seinä on lämmöneristämätön. Se on yleensä betonia tai vanhoissa taloissa tiiltä joskus. Sille ei tapahtuisi tasa-aineisena mitään. Sisäpuolella on todennäköisesti sitä paitsi hengittämätön maali tai tapetti. (sisäpinnalle saattaisi kondensoitua hieman kosteutta, jos seinä olisi kovin kylmä)

Siitä asunnon ja porraskäytävän välisestä seinästä tosin huokuisi kylmää asuntoon, joten ehkä asuntojen patterilämmitystä pitäisi hiukan lisätä.

(yleisesti peruslämmöstä, mikä ei liity tähän. On parempi pitää rakennus kokonan kylmillään kuin peruslämmöllä muutamassa asteessa, jos vain putket saa tyhjäksi ja vesilukot jäätymättömiksi)

Jos ei vielä uskalla alka tuulettaa porraskäytäviä, niin kohta kuitenkin uskaltaa. Lämmityskausi ei enää kauaa kestä. Sitten ei ole vaaraa edes pinnan kondenssikosteudesta.

Rakennuspuolen DI ja noin pintapuolisesti pohdit kylmäsiltojen kondenssia?

Oletko oikeasti katsonut yhtään edes rakennuspuolen piirustuksia rappukäytävän ja huoneiston välillä? Sellainen ainakin vanhemmissa asunnoissa joka oveen kuuluva peltinen postiluukku näin yksinkertaisimmista esimerkeistä:

- Yöllä rappukäytävän jäähtyessä mitähän käy postiluukun asunnonpuoleiselle sisäpinnalle? Se mukailee rappukäytävän lämpötiloja ja on useamman asteen kylmempi kuin asunto.

-> Se alkaa kerätä kosteutta niinkuin eristämättömät putket ja kaikkein vauhdikkaimmin varmaan siinä aamuyön tunteina. Varsinkin jos asunnon asukas on illalla käynyt suihkussa tai pessyt astioita.

-> aamua kohti huurtunut kosteus muuttuu pisaroiksi, tippuu yhä kiihtyvällä tahdilla kynnykselle ja valuu asuntoon: lammikko postiluukun alla kasvaa

—> hesari jaetaan aamulla suoraan läpi märän pellin lammikkoon

—> pidemmän ajan kuluessa se eteisen lattia alkaa levittää lammikkoa pidemmälle ja pidemmälle asuntoon. Parketit ja muut lattian sisäiset kärsii, mutta hiljalleen myös talon rakenteet.

Oikeasti siellä asuntojen ja rappukäytävien väleissä on monenlaista muutakin ratkaisua joilla niitä kylmäsiltoja syntyy, kun sitä ei ole suunniteltu isoa lämpöeroa silmälläpitäen.

Jos olisit rakennus DI, olisi sinulla ymmärrys ”tasa-aineisista” ratkaisuista rappukäytävien ja asuntojen välissä. Ymmärrys kondensiosta olisi suurempi kuin mitä tapettiosaamisellasi esität. Toisaalta saatan uskoakin, että olet samanlainen rakennus DI kuin minä. Olet vaan liian kauan ollut jonkun muun ratkaisujen parissa, joten ymmärryksesi termodynamiikasta ja kastepisteestä on unohtunut ja olet valmis toteuttamaan yksinkertaistusten pohjalta riskirakenteita.

t: termodynamiikkaan erikoistunut

Onhan niissä koneellinen ilmanvaihto, laittakaa koneet kovemmalle jos ahdistaa

Kerrotko vielä miten tällä ratkaisulla "torjuttaisiin koronaa"?

Vierailija kirjoitti:

Onhan niissä koneellinen ilmanvaihto, laittakaa koneet kovemmalle jos ahdistaa

Huomasin kun omistaja vaihtui taas kolmannen kerran, niin nyt talvella on ruuanhaju tullut ihan uudessa talossa jossa on tehokas ilmastointi. Se on tullut rappuihin.

Todennäköisesti säästetään lämmityskuluissa, vaikka talvi on ollut todella leuto. Kerrostalo on uusi.

Jos tänne muuttaisi kannabishörhö tai eksoottisten ruokien laittaja, niin riidat olisivat valmiit.