Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
APUA! Päivähoidosta
29.06.2006 |
Meillä tilanne se, että kuopus (14kk) aloitti huhtikuussa päiväkodissa. Sai päikkyripaikan vähän kauempaa kun lähipäikkyrissä ei ollut tilaa. Olen tykännyt kuitenkin tästä päiväkodista ja sen henkilökunnasta todella paljon ja tyttö on sopeutunut hienosti. Nyt alkukesästä saimme ilmoituksen, että lähimpään päiväkotiin on meille varattu paikka elokuusta alkaen. Esikoinen on siinä lähimmässä ja kieltämättä välillä on rieponut kun lapsia pitää ripotella ympäri kaupunkia. Eilen kävimme tutustumassa tähän lähimmän päiväkodin pikkuisten ryhmään ja tulin todella levottomaksi. En pitänyt hoitajista ja tilaa pikkuisille oli todella vähän. Nukkumishuone oli levottoman oloinen ja sängyt pelkkiä " laatikoita" kun taas nykyisessä päiväkodissa on pinnasängyt. Mitäköhän tässä nyt pitäisi tehdä? Kunnellako sydäntä, joka sanoo, että tyttöä ei voi laittaa sinne lähipäikkyriin vai järkeä joka sanoo, että talvipakkasilla on parempi olla lähemmässä kun matkaa sinne on 200 metriä. Kauempaan päiväkotiin 3km ja minulla ei ole autoa.
Miehen mielestä ylireagoin vaikka hänenkin mielestään hoitajat eivät yltäneet ainakaan ensitutustumalta nykyisten tasolle.
Kommentit (9)
Ainakin tyttö kipitti omiin leikkeihinsä heti kun näki lelulaatikot lattialla. Vika on siis minussa kun en näe, että tämä lähempi päiväkoti yltäisi lähimainkaan sille tasolle, jolla nykyinen on. Lisäksi hoitajat olivat kovaäänisiä, enkä yhtään pidä sellaisesta, että normaali puheääni vastaa omaa karjaisuani.
Mutta vastapainona vaa' assa on juuri tuo matka. Se 3km kun on työpaikastanikin väärään suuntaan. Eli aamulla ja ip:llä tulee 6km turhaa reissua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy vielä uudestaan tutustumassa ja tee vasta sen jälkeen päätöksesi.
Päätökset oli silloin jo kuitenkin tehty että perumaan en päässyt. Poika oli aluksi heinäkuun päivystävässä päiväkodissa, mikä juuri rakennettu, tilava siisti, kaunis jne. Siellä myös todella mukavia hoitajia.
Oma päiväkoti todella huonon kuntoinen, pimeä piha jne. lapset leikkivät ja nukkuvat samassa huoneessa. Tädit eivät tuntuneet lainkaan niin mukavilta...
Mutta kun katson viime talvea taaksepän en voisi toivoa pojalle parempaa hoitopaikkaa. Kaikki meni todella hienosti äidin alku ahdistuksesta huolimatta ja hoitajatkin osoittautuivat mukaviksi tutustumisen jälkeen.
Viimeisenä hoitopäivänä taisi olla vähän kaikilla tippa linssissä.
Yritän jatkuvasti tolkuttaa itselleni, että kaikki menee hyvin ja lapsella ei ole hätää, mutta en vain saa tuota varoittavaa kellon kilkatusta päässäni sammumaan. Isosisko on siis samassa tarhassa eskariryhmässä ja hänellä kaikki on hienosti. Toisaalta tilatkin ovat isommilla ihan eri luokkaa.
Tiedän kyllä senkin, että talvella kiroan tätä yliherkkyyttäni kun kävelen tuota kuutta kilsaa 25 asteen pakkasessa. Mikäli en tarhaa vaihda.
Ei oikeen tykätty kun käytiin tutustumassa. Suru puserossa siitäkin, että pitää lähteä töihin ja jättää lapsi hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mietitään lähestulkoon samaa. Samanikäinen pikkuinenkin kyseessä.
Ja kuunnella sydämen varoittavaa ääntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulisin siis että ap vaan tuntee samaa tuskaa, koska pelkää lapsen sopeutumisen puolesta. Jos lapsi on jo sopeutunut hyvin yhteen paikkaan, on rankkaa repiä lapsi irti siitäkin ja viedä toiseen.
Kokemuksesta sanon kuitenkin, että tuo ap:n mainitsema 6 kilometriä kävellen tulee olemaan talvella kova paikka varsinkin jos esikoinen on toisessa tarhassa.
Alue: Aihe vapaa
samoin tytön kanssa kun menet sinne niin kannusta että onpas kivoja leluja ja kiva täti jne..
mutta jos et pidä paikasta niin pyydä että saat entiseen päiväpaikkaan viedä. tärkeintä että olette tyytyväisiä hoitoon ja sen laatuun ja lapsella on hyvä olla.