Kuinkakohan moni sairastuu pahemmin hakeutumalla sairaalahoitoon liian herkästi?
Sairaalat eivät ole puhtaita ympäristöjä. Vaikka kuinka aseptiikasta huolehditaan tai paikkoja desifiodaan, niin siellä on paljon pöpöjä. Varsinkin tilojen täyttyessä, riski esim. sairaalabakteerin leviämiselle kasvaa. Keuhkokuume on hoitoon liittyvistä infektioista yleisimpiä. Vaikea hengenahdistus on syy hakeutua hoitoon. Lievä ei välttämättä ole, mutta pelottelulla on saatu aikaan tilan vakavuuden yliarviointi, varsinkin itsearviota tehdessä. Lievään hengenahdistukseen kun lisää henkisen ahdistuksen, niin voi olla todella tukala olla.
Onko muilla ajatuksia aiheesta?
Kommentit (9)
Italiassa oli joskus ongelmana, kun ihmiset eivät jaksaneet jonottaa lääkäriin, he hakeutuivat ensihoitoon ja päivystykseen.
Moni.
Täällä päin ei saa kiiretöntä aikaa, joten kaikki menee akuuttiin istumaan tai akuuttiin voi toki varata ajan mutta silti joutuu asioimaan samassa paikassa kaikkien influenssasten yms. kanssa, vaikka itse olisi ns. terve.
Minulla jää kaikki kiireettömät asiat hoitamatta kokonaan, koska en halua mennä sinne pöpöpesään mistään hinnasta perussairaana. Ihottuman kanssa voi elää mutta influenssan kanssa voi lähteä henki.
Ihan vasta uusittiin perussairauden lääkkeet 2 vuodeksi ilman että tarvitsi edes puhelimessa puhua kenenkään kanssa. Jos olisi pitänyt mennä käymään terveydenhuollossa uusimista varten niin olisi jäänyt uusimatta.
Onkohan astmaatikkojen kynnys hakeutua hoitoon korkeampi vai matalampi kuin tervekeuhkoisten kun kyseessä on hengenahdistus. Astmaatikoilla on kokemusta asiasta ja osaavat varmaan arvioida paremmin sen laadun. Lisäksi heillä on (toivottavasti) avaava lääke, mikä antaa myös henkistä apua. Tottumattomalle se lieväkin hengittämisen hankaluus voi laukaista pienen kuoleman pelon.
Tuoreelti koronan kotonasairastaneena voin kertoa, että en yhtään ihmettele jos joku perusterve aikuinenkin hakeutuu sairaalahoitoon hengitysoireiden takia. Se pitäisi kuitenkin pitää mielessä että ihminen on yleensä melkolailla ”heikossa hapessa” (tässä kohtaa kirjaimellisesti) ennen kuin sinne kannattaa lähteä, koska riski sairastua sairaalassa on entistäkin pahempi.
Oon aiemmin sairastanut kotona sikainfluenssan (aivan kamala) ja pari influenssaa eikä olo missään näistä ole ollut kovinkaan hyvä. Sikainfluenssassa kuume kesti päiväkausia ja yleiskunto romahti aivan kokonaan. Ei silti tullut mieleen lähteä sairaalaan. Tämän taudin jälkioireena 7 päivän sairastamisen jälkeen on yhä lievää hengenahdistusta, sekä kiihtyvää sykkeen nousua jos tekee yhtään mitään- esim kävelee huoneesta toiseen.
Lisään vielä että itse kärsin ahdistuksesta, johon syön rauhottavaa lääkettä. Ainut keino vähentää hengenahdistuksen psykosomaattista puolta on olleet lääkkeet, kaikkien uutissivustojen seuraamatta jättäminen ja facebookin poistaminen. Sairaana kotona ei ole hyvä idea lukea ahdistusta lisäävää uutisointia.
Olin muutama vuosi sitten sairaalassa sairauskohtauksen vuoksi - joka jäi onneksi lieväksi ja pääsin seuraavana päivänä pois. Mutta sen jälkeen olen alkanut pelätä sairaalaan joutumista, sillä sain sieltä sellaisen flunssan, että en ole koskaan ennen enkä jälkeen sairastanut. Asuin vielä yksin uudella paikkakunnalla. No onneksi ei ruoka maistunut eikä pysynyt sisällä. Takaisin sairalaanhan siinä olisi pitänyt hakeutua näin jälkeenpäin ajateltuna, mutta selvisin hengissä. Olin yli 39 asteen kuumeessa usean päivän ja palautuminen kesti aika pitkään. Lähdin tosiaan tosiaan kotiin täysin terveenä, enhän minä sieltä olisi varmaan päässyt pois, jos olisin ehtinyt sairastua siellä. Mutta en todellakaan lähde päivystykseen pikkujuttujen takia tämän kokemuksen jälkeen.
Tämän raportin mukaan https://www.iss.it/documents/20126/0/Report+per+COVID_20_3_2019.pdf/ 84% sairaalasta olleista sai antibiottihoitoa. Syynä uusi pöpö tai keukokuumeeseen ennen testausta. 8,5% sai komplikaationa superinfektion. Eli sekin riski on. Ainakin Italiassa.
Floridan yliopiston virologi Ilaria Capua epäilee Italian Lombardian alueen sairaaloiden potilasturvallisuutta. Hänen mukaansa monet potilaat voivat itse asiassa kuolla saatuaan hengitysoireiden hoidon yhteydessä sairaalabakteerin.
Mario Negrin farmakologisen instituutin johtaja Giuseppe Remuzzi on myös kertonut Corriere della Sera-lehdelle, että ihmiset pelkäävät yhä enemmän sairaalahoitoa eivätkä soita pelastuspalveluihin ennen kuin tuskin pystyvät hengittämään.
https://www.france24.com/en/20200313-italy-s-coronavirus-death-toll-sur…
Sairaalabakteeri tarttuu yleensä 48 tunnin kuluessa siitä kun henkilö on otettu sairaalaan sisään potilaaksi. Tehohoidossa sairaalabakteeri-infektion saa usein hengityskoneesta. Sairaalabakteerit ovat hengenvaarallisia ja usein johtavat kuolemaan, koska kyseessä on monilääkeresistentit superbakteerit joihin ei antibiootteja ole.
”koronavirus” = Healthcare assosiated infection
=infektoitunut ja romahtava terveydenhuoltojärjestelmä yrittää pelastaa nahkansa syyttämällä sen sisällä tapahtuvista turhista kuolemista kansan levittämää "superpöpöä". Totuutta ei haluta paljastaa vaan mielummin romahdutetaan yhteiskunnat ja suistetaan valtava joukko syyttömiä ihmisiä epätoivoon ja itsemurhiin.
Normaalioloissakin ihmiset menevät ihan kummallisista syistä päivystykseen.
"Meille on tullut päivystykseen ihmisiä kynsivallintulehduksen takia tai koska ihosta on otettu koepala. Sitten kun iho alkaa vuotaa yöllä, niin henkilö tulee ambulanssilla hakemaan päivystyksestä laastaria."
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201704062200098328