Veljeni vauva ei ole veljeni vauva?!?!?!
Mitä ehdotatte, että tällaisessa tilanteessa teemme? Vai emmekö tee mitään?
Veljeni oli Espanjassa töissä viime vuoden ja hänen vaimonsa oli siellä myös. Tulivat kotiin ja vaimo oli raskaana. Suloinen vauva syntyi toukokuun puolivälissä, MUTTA: minun, siskoni ja äitini mielestä vauva ei ole suomalainen, vaan hänessä on meidän mielestämme selvästi ulkomaan verta. Silmät on aivan tummat ja piirteet on ei-suomalaiset.
Olemme siis aivan varmoja, että vauva ei ole veljeni lapsi. Mutta vaikenemmeko viisaasti vai otammeko asian puheeksi? Veljeni hoitaa lasta kuin omaansa.
Ja tämä tarina on valitettavan tosi.
Kommentit (42)
Jos veljesi pitää lasta omanaan niin sitten käyttäydytte sen mukaan.
Voi olla, että asiaan liittyy asioita, joita te ette tiedä, ja he tietävät, mutta haluavat pitää sen omana tietonaan.
Kunnioita veljeäsi. Jos te, enemmän ulkopuoliset, vaikkakin läheiset, tuollaista huomaatte, niin voitte luottaa, että veljesikin huomaa, ellei jo tiedä. Älkää puuttuko asiaan.
Olen kyllä samaa mieltä kuin muut, asiahan ei teille kuulu. Veljellänne on varmasti silmät päässä ja hän on tehnyt oman valintansa hoitamalla lasta kuin omaansa kuten sanoit, jos sattuu että tummat silmät eivät ole periytyneet jostain muualta suvusta.
Ja voihan olla että ovat käyneet keinohedelmöityksessä Espanjassa, eivät vain teille kerro.
Niin tai näin, se on nyt veljenne lapsi ja veljenne on tilanteeseen tyytyväinen, teidän asianne ei ole juoruta ja kuiskutella siitä.
Mutta ei kai veljesikään niin tyhmä ole etteikö tajuaisi ettei vauva ole hänen, jos molemmat vanhemmat ovat vaaleita ja sini-silmäisiä ja vauva vastoinpäin?
Toisaalta, tiedän tapauksen jossa äiti on todella vaalea, isä " hivenen" tumma ja vauva tosi tumma ja on kyllä heidän lapsensa. Äidin suku on saamelaisia ja tummuus tulee jostain sieltä.
Voihan myös olla, että veljesi tietää ettei vauva ole hänen, mutta haluaa kasvattaa sen omanaan?!
mistä tiedät mitä veljesi tietää lapsestaan?! Jos Hän on lapselle isä niin silloin asia on niin, oli lapsi sitten kenen tahansa siittämä! luulis tädillä olevan vähän harkinta kykyy. äläkä vaan mee sanomaan mitään!!
jos veljesi pitää lasta omanaan ja omanaan lapsen kasvattaa, suokaa se heille.
Tiedätkö muuten, vaaleista vaalein serkkuni sai lapsen yhtä vaalean miehen kanssa ja pojalla oli syntyessään musta paksu tukka! Äkkiä olisi voinut epäillä, että joku latinomies ollut asialla... Muutaman vuoden kuluessa poikakin kyllä vaaleni ja on nykyään niin isänsä näköinen kuin olla ja voi.
ja hakemalla haette syytä erottaa nuo kaksi.
perimää on tutkittu ja vaikka vauvamme on tumma ja ei muistuta tippaakaan isäänsä on kuitenkin biologisesti mieheni.
Antakaa heidän hoitaa itse omat asiansa.
Veljen vaimolla ja vauvalla on varmaankin mukavat oltavat teidän noita-akkojen hampaissa.
T: eräs jonka lapsi oli anopin ja kälyjen mielestä myös jonkun muun kun mieheni. Ei raukat ymmärtäneen että punainen tukka voi periytyä muutaman sukupolven takaa vaan lapsi oli jonkun " sirkuslaisen" . Tekivät muuten käytöksellään asian täysin selväksi.
Vierailija:
Antakaa heidän hoitaa itse omat asiansa.Veljen vaimolla ja vauvalla on varmaankin mukavat oltavat teidän noita-akkojen hampaissa.
Jos asiassa on jotain ihmeellistä, niin veli varmasti jossain vaiheessa sen kertoo. Lopetatte asiasta keskenään juttelunkin!
Muistan kerran lukeneeni jotain tutkimusta 40- ja 50-luvulla syntyneistä. Monta kymmentä prosentteja ensimmäisistä lapsista oli perimältään ihan erilaisia kun muut perheen lapset.... Näin varmaan on teidänkin suvussa jossain kohdassa... voi tulla muutos vaikka sieltä.
talvellakin on hiukan " ruskettuneen" oloinen. äiti ja isä nauroivat että mitäs on tapahtunut. he kun vaaleita ja sinisilmäisiä. tosin isän sisoissa yksi on ruskeasilmäinen ja ihon väri sama kun veljelläni. mummo sanoi että hänen äitinsä oli ihan samanlainen. sieltä kaukaa sitten periytyy.
ehkäpä teidän tai veljesi vaimon suvussa on noita piirteitä joita vauvalla on. varmaan kun lapsi kasvaa jos on todella ulkomaalaisen näköinen niin eiköhän veljesikin pane sen jo merkille. ja tosiaan se on heidän asia, minun mielestäni.
Lapsen isä oli juhannuksen töissä ja äiti oli kavereidensa kanssa mökkeilemässä, joten meillä noita-akoilla oli peräti 2 vrk aikaa ihmetellä sitä vauva olkapäissä kasvavaa karvaa ja niitä tummia, ihania silmiä. Kaunis, rauhallinen vauva, jota oli kyllä ilo hoitaa. terv. ap
mun käy pikkuisen sääliksi veljesi vaimoa. Varmaan kiva käydä tuoreena äitinä anoppilassa kun siellä suvun naiset pälyile ja supattelee...
Koittakaas korjata asenteenne ja iloitkaa vaan siitä että veljelläsi on vaimo ja vauva ja mitä ilmeisimmin asiat ihan ok ...jos siis ei oteta lukuun kyttääviä sukulaisia.
Isoisä on punapää ja hänen lapsistaan ei ainutkaan. Lapsenlapsissa taas usea on punatukkainen, vaikkeivät vanhemmat ole.
Minun näkemykseni on, että " tummat" geenit dominoivat
aina helposti " vaaleiden" geenien yli. Lapsesta tulee siis
helpommin tumma kuin vaalea.
Itse olen todella vaalea, mutta mieheni on hyvin tumma, ja
kyllä meidän lapsista on tullut (yllättävän?) tummia. Sama
varmasti pätee myös toisinpäin eli jos nainen on tumma(hko)
ja mies vaalea, niin lapsesta tulee tumma...
No, tämä pohdinta meni vähän ohi aiheen.
Ap:n kysymykseen, niin minäkään ei kommentoisi. Todennäköistä
on, että isä tietää hyvin, missä mennään. Ja paha juttu ei ole
sekään, vaikka lapsi ei olisi hänen alkuunkaan. Onhan näitä
tapauksia ollut maailman sivu! Tärkeintä on, että lapsella
on rakastavat vanhemmat - olivat he sitten biologisia tai eivät.
Ei missään nimessä voi olla veljesi lapsi.
Meidän tytöllä oli ja on vieläkin ihan tummanruskeat silmät syntyessä oli hartioissa ja selässä mustia karvoja ja musta tukka. Nytten hiukset on vaaleat. Mieheni on vaalea ja on lapsen isä. Veljien mielestä sisko näytti seksikkäältä karvaisine olkapäineen. :D
On muuten vielä kolmevuotiaanakin selvää tummaa karvoitusta hartioissa ja selässä.:)
Mieheni on pitkä (yli 2m). Äitinsä on 175, isänsä 170. Koko lapsuuden joku muisti sanoa, että kenenkäs poika sinä olet, et isäs ainakaan, kun olet noin pitkä. Miehelläni on täysin äitinsä ruumiinrakenne (pituutta vaan enemmän), mutta isänsä ääni, kasvojen piirteet ja luonne. Lapsi kyllä näki olevansa isänsä näköinen, mutta silti satutti kuulla olevansa postinkantajan poika.
Yllätyin, kun mies kerran kertoi tuo elämänsä kipeimmäksi asiaksi. Joten älkää te tehkö lapselle edes leikillänne ikinä samaa. Ei lapsi ymmärrä.
Hyökkäävät av-mammat hiljeni ja se on jo harvinaista!
Ihme ettei olisi huomannut jos näin on