16-vuotias ja seurustelu

Mahdollista, mutta harvinaista. Muistan itsekin teini-ikäni, jolloin tunteet olivat paljon voimakkaampia kuin nyt keski-ikäisenä. Rakkaus poltti rintaa ja ero parin kuukauden päästä oli maailmanloppu. 😍

Useimmiten ekat suhteet ei kestä. Itse tiedän kaksi paria, jotka on olleet yhdessä teini-iästä lähtien.

Ovatko kyseessä jännä tyttö ja -poika?

Itse aloin seurustelemaan mieheni kanssa 15-vuotiaana riparilla. Nyt, vajaat 17 vuotta myöhemmin, olemme edelleen yhdessä. Ikää on päälle 30 vuotta. Naimisissa ollaan oltu 6 vuotta, kesällä tulee 7. Olemme saaneet yhdessä neljä ihanaa lasta, ja viides on tulossa syksyllä. Suhteemme voi edelleen hyvin, eikä ole tullut ero missään vaiheessa vielä edes harkintaan.

Että kyllä tuon ikäisten suhde voi kestää, vaikka toki suurimmalla osalla ei varmaan kestä. Kaikkihan sitä aluksi ajattelee että juuri tuo on se oikea. Kyllä meidänkin tapauksessa monet tuntui ajattelevan, että suhde ei vain voi kestää edes vuotta. Älä tyrmää nuoresi haaveita, vaan anna hänen unelmoida.

Tue tytärtäsi tässä suhteessa. Älä ainakaan vähättele hänen tunteita, että kertoo myös jatkossa kenen kanssa liikkuu. Jos/kun suhde loppuu, ole olkapää ja tuki. Siinä vaiheessa onkin tarkkaa mitä sanoo. Jos sanot "Kyllä se siitä, aika parantaa haavat, kohtaat vielä jonkun upean miehen", voi tulla vastareaktio, kun tuossa iässä on niin varma että elämä loppuu ja "sinä et ymmärrä yhtään mitään".

En siis kerro mitä sinun pitäisi hänelle sanoa, sitä minä en tiedä. Mitä teetkin, älä vähättele tyttäresi tunteita. Ne ovat oikeita, aitoja ja hänelle maailman tärkeimpiä. Vaikka kuinka olisi hormonien aikaansaamaa hyrräystä.

Tsemppiä!

Mistä minä tiedän? Faija oli 16 ja mutsi 18 kun alkoivat styylaamaan ja ovat yhä 40 vuoden jälkeen yhdessä, mutta ei mulla ole mitään kristallipalloa.

Oma tyttäreni alkoi 16-vuotiaana seurustella 17-vuotiaan pojan kanssa. Tyttärelle tämä oli ensimmäinen seurustelusuhde, pojalle jo kolmas. Ensimmäisen seurusteluvuoden aikana ehtivät jo kertaalleen erotakin, mutta ei se ero lopulta kestänyt viikkoa tai kahta pidempään, kun jo palasivat yhteen. Poika taisi tuossa kohtaa epäröidä, että heillä on liian erilaiset taustat, mutta ei lopulta kestänyt olla tytöstä erossa. 

Toinen seurusteluvuosi meni heillä vähän etäseurustelun merkeissä, kun poika muutti toiselle paikkakunnalle ja tyttö jäi vielä jatkamaan lukiota. Tapasivat viikonloppuisin vuorotellen kummallakin paikkakunnalla. Kolmantena vuotena pääsivät taas samalle paikkakunnalle ja muuttivat yhteen. Ja sen kolmannen seurusteluvuoden loppupuolella menivät naimisiin. Olivat tuossa kohtaa 18 ja 19, mutta täyttämässä pian 19 ja 20. 

Näin vanhempana olen itsekin tietenkin miettinyt, että kuinkakohan tässä käy. Nuoriahan he ovat, mutta toisaalta pitäneet yhtä jo pitkään ja heille on tässä matkan varrella osunut todella vaikeita paikkoja, joista ovat joutuneet selviämään yhdessä ja ovat olleet hienosti toistensa tukena. Molemmissa perheissä on uusi puoliso otettu myös hyvin vastaan ja oman tyttäreni puolesta olen valtavan iloinen, että hän on saanut niin ihanat appivanhemmat. On silläkin oma merkityksensä, että perheet tukevat, ettei nuorille tule sellainen olo että he yksin ovat maailmaa vastaan. 

Avioliittoa heillä on vasta puoli vuotta takana ja tulevaisuudesta ei voi tietää. Jos jossain kohtaa heidän tiensä eroavatkin, niin ei se maailmanloppu ole. Häissä oli jotenkin liikuttavaa kun sulhasen isoäiti kertoi minulle, että hän oli juuri tyttäreni ikäinen kun meni naimisiin, muutamaa kuukautta vaille 19, ja pian hän on ollut jo 60 vuotta naimisissa. Kaikkea hyvää toivon näille nuorille, toivottavasti saavat elää yhdessä pitkään.

Suhde voi kestää koko loppuelämän tai sitten loppua ensi viikolla. Hyväksy tytön tunteet aitoina, ne ovat aitoja. Iloitse jos suhde kestää, tarjoa olkapäätä jos se loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Itse aloin seurustelemaan mieheni kanssa 15-vuotiaana riparilla. Nyt, vajaat 17 vuotta myöhemmin, olemme edelleen yhdessä. Ikää on päälle 30 vuotta. Naimisissa ollaan oltu 6 vuotta, kesällä tulee 7. Olemme saaneet yhdessä neljä ihanaa lasta, ja viides on tulossa syksyllä. Suhteemme voi edelleen hyvin, eikä ole tullut ero missään vaiheessa vielä edes harkintaan.

Että kyllä tuon ikäisten suhde voi kestää, vaikka toki suurimmalla osalla ei varmaan kestä. Kaikkihan sitä aluksi ajattelee että juuri tuo on se oikea. Kyllä meidänkin tapauksessa monet tuntui ajattelevan, että suhde ei vain voi kestää edes vuotta. Älä tyrmää nuoresi haaveita, vaan anna hänen unelmoida.

Itsellä suurin piirtein sama tarina, sillä erotuksella että nyt odotetaan vasta esikoista. Ap:lle sanoisin että voit varovasti keskustella tytön kanssa myös siitä, että on myös mahdollista ettei hänen suunnitelmat toteudukaan. Mutta tee se hienovaraisesti nuorta tuomitsematta. Anna hänen kuitenkin haaveilla perheestä kyseisen pojan kanssa. Ei siitä haittaakaan ole.

Voi kestää tai olla kestämättä.

Me ollaan oltu puolisoni kanssa yhdessä 16-vuotiaasta saakka. Tänä vuonna tulee yhdessäolo vuosia 22, naimisissa oltu kohta 11 vuotta ja meillä on yksi lapsi.