Lue keskustelun säännöt.
Mua ahdistaa enemmän koronan takia annetut rajoitukset ja se, miten yhteiskunta sulkee toimintojaan kuin mahdollisuus itse tartunnan saamisesta
21.03.2020 |
Eniten mua pelottaa tässä ennakoimattomuus ja pelkään, että päättävillä tahoilla ei ole tilanteen hallinta alkuunkaan hallussa. Koko ajan jotain suljetaan ja annetaan reaaliajassa uusia rajoituksia. Pelkään omien vapauksieni ja elämänlaatuni puolesta.
Mikäli tämä sulkupolitiikka jatkuu vielä useita kuukausia tai vuosia, niin mitä luulette, että tuleeko tämä aiheuttamaan suuria itsemurhapiikkejä väestössä?
Ymmärrän hyvin, että esim. liikkumista valtion rajojen yli valvottaisiin tarkemmin ja rajoitettaisiin, mutta jos ihmisiltä kielletään kaikki vapaudet myös maan sisällä, niin tämä voi tehdä monen elämästä sietämätöntä, jos se kestää pidempään.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Ap on oikea . Hänhän olisi valmis vaikka kuolemaan itse, tai hankkimaan keuhko- tai sisäelinvauriot tästä taudista loppuelämänsä vaivoiksi kunhan yhteiskunnan pyörät pyörivät. :D
Onneksi meillä on kuitenkin häntä fiksumpia päättäjiä, jotka ymmärtävät suojella kansalaisia heidän omalta tyhmyydeltään. Tosi paikan tullen, kun keuhkoista meinaa loppua ilma, olet valmis luopumaan kaikista menoista, harrastuksista jne.
Sinä et nyt taida ymmärtää, mitä kaikkea siitä seuraa jos tästä koronahysteriasta seuraa kunnon lama. Vaikka kaikki koronaan sairastuneet hoidettaisiin nyt esimerkillisen hyvin, se ei paljon lohduta enää muutamaa vuotta myöhemmin, kun lama on pakottanut karsimaan terveydenhoidon menot minimiin ja moni sairas jää pitkälti oman onnensa nojaan. Vanhuksetkin jää paljon nykyistä pahemmin heitteille, kun rahaa hoitoon ei yksinkertaisesti ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa näitä sädekehänkiillottajia jotka kokevat oikeudekseen ja velvollisuudekseen toitottaa joka paikassa miten elää elämänsä. Koronakeskustelu muistuttaa suuresti immigraatiokeskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vielä rento tilanne rajoitusten suhteen. Minä asun (ulkomailla) alueella, jossa on ulkonaliikkumiskielto. Noudattaakaa niitä Suomen rajoituksia, muuten teillä on kohta siellä sama!
Hallitus voisi laittaa esim. ravintolat kiinni jos tahtoisi, mutta tahtoa ei ole. Miksi niissä käyminen on siis olevinaan vastuutonta?
Sitä juuri tarkoitan, että niissä käyminen ei ole vastuutonta, mutta kannattaa noudattaa annettuja rajoituksia. Jos ihmiset istuu siellä juomassa kahden sentin päässä toisistaan, kohta ne tosiaan ovat kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on oikea . Hänhän olisi valmis vaikka kuolemaan itse, tai hankkimaan keuhko- tai sisäelinvauriot tästä taudista loppuelämänsä vaivoiksi kunhan yhteiskunnan pyörät pyörivät. :D
Onneksi meillä on kuitenkin häntä fiksumpia päättäjiä, jotka ymmärtävät suojella kansalaisia heidän omalta tyhmyydeltään. Tosi paikan tullen, kun keuhkoista meinaa loppua ilma, olet valmis luopumaan kaikista menoista, harrastuksista jne.
Sinä et nyt taida ymmärtää, mitä kaikkea siitä seuraa jos tästä koronahysteriasta seuraa kunnon lama. Vaikka kaikki koronaan sairastuneet hoidettaisiin nyt esimerkillisen hyvin, se ei paljon lohduta enää muutamaa vuotta myöhemmin, kun lama on pakottanut karsimaan terveydenhoidon menot minimiin ja moni sairas jää pitkälti oman onnensa nojaan. Vanhuksetkin jää paljon nykyistä pahemmin heitteille, kun rahaa hoitoon ei yksinkertaisesti ole.
Sinä et ymmärrä.
Se lama on maailmanlaajuinen. Se on fakta. Se, että Suomi pitäis (tai yrittäisi pitää) kaiken pyörimässä, johtaisi samaan, mitä Italiassa nyt on.
Meillä olis sitten Ihan sana lama tai jopa pahempi ja Lisäksi helevetin paljon ruumita!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on oikea . Hänhän olisi valmis vaikka kuolemaan itse, tai hankkimaan keuhko- tai sisäelinvauriot tästä taudista loppuelämänsä vaivoiksi kunhan yhteiskunnan pyörät pyörivät. :D
Onneksi meillä on kuitenkin häntä fiksumpia päättäjiä, jotka ymmärtävät suojella kansalaisia heidän omalta tyhmyydeltään. Tosi paikan tullen, kun keuhkoista meinaa loppua ilma, olet valmis luopumaan kaikista menoista, harrastuksista jne.
Sinä et nyt taida ymmärtää, mitä kaikkea siitä seuraa jos tästä koronahysteriasta seuraa kunnon lama. Vaikka kaikki koronaan sairastuneet hoidettaisiin nyt esimerkillisen hyvin, se ei paljon lohduta enää muutamaa vuotta myöhemmin, kun lama on pakottanut karsimaan terveydenhoidon menot minimiin ja moni sairas jää pitkälti oman onnensa nojaan. Vanhuksetkin jää paljon nykyistä pahemmin heitteille, kun rahaa hoitoon ei yksinkertaisesti ole.
Sinä et ymmärrä.
Se lama on maailmanlaajuinen. Se on fakta. Se, että Suomi pitäis (tai yrittäisi pitää) kaiken pyörimässä, johtaisi samaan, mitä Italiassa nyt on.
Meillä olis sitten Ihan sana lama tai jopa pahempi ja Lisäksi helevetin paljon ruumita!!!
Turha tuijottaa pelkkiä tämän päivän lukuja kun tulevaisuus on vielä edessä. Onko Italiassa vain lyhyt sairastumispiikki, jonka jälkeen voidaan palata nopeasti takaisin normaaliin? Joudutaanko muualla elämään mittavien rajoitteiden ja massatyöttömyyden keskellä jopa 18 kuukautta tai pidempään, jotta vältytään samoilta kuolleisuusluvuilta? Ja mitä jos kertaalleen voitettu korona tekee myöhemmin paluun?
Espanjantaudin ensimmäisestä aallosta selvisi vähimmillä uhreilla ne alueet, joiden koulut suljettiin nopeasti. Mutta ensimmäisen aallon jälkeen oli liian aikaista iloita - toinen aalto koetteli näitä samoja alueita paljon pahemmin, koska laumasuoja puuttui.
En muuten ikinä ole sanonut tai ajatellut, että kaikkien pitäisi jatkaa elämäänsä niin kuin ennenkin. Kannatan monissa asioissa ylemmältä taholta tulevia kehotuksia, järjen käyttöä ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa varovaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä? Siis mielummin jotkut sairastaisivat/kuolisivat koronaan kuin olisivat kotona?! Minä ainakin nautin kotona olemisesta. Kukaan ei häiritse turhaa, on aikaa tehdä mitä haluaa, levätä, nukkua, tehdä hyvää ruokaa, lukea kirjoja, surffailla netissä, tehdä käsitöitä, palapelejä ym. Olla vain rauhassa ja tehdä juttuja oman aikataulun mukaan. Tämähän on ihanaa! En kaipaa menoja ja ihmisiä. Ehkä olen sitten kummallinen, tai introvertti;)
Vierailija kirjoitti:
Minä - minä - minä :(
Missä kuplassa te elätte?
Liki koko maailma on suljettu, mutta MUN pitäis päästä liikkumaan normaalisti, kun ei MUN liikkumista saa rajoittaa, kun pitää päästä harrastuksiin ja shoppailemaan ja kampaajalle ja nähdä ihmisiä ja kylästellä, kun muuten pää hajoo ja tulee hulluksi, jos MUT suljetaan kotiin ja... :(
Voi €&€));)€€?!
Mistä me löydetään joku autiosaari, mihin voidaan lähettää kaikki nää ihmiset kulkemaan ihan vapaasti toisten samanlaisten kanssa?
Haista sinä nyt p*ska. Jos olet tähänkin asti kököttänyt kotona pelikoneen ääressä meidän muiden rahoilla, niin ei kai tämä tilanne juuri sinun päivittäiseen arkeesi heti vaikuta. Sekin tilanne kyllä tulee vastaan, kun valtion kassasta rahat loppuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnostanut aiemmin syrjäytyneiden ja asunnottomien asiat näitä, ei seks. ahdistelun lisääntyminen tyttöjen ja naisten elämässä, ei yhteiskunnan eriarvoistuminen...nyt ei sitten kiinnosta vanhusten sairastuminen ja mahdolliset kuolemat, ei perussairaiden sairastuminen ja kuolemat.
Nyt kyllä kiinnostaa kun ITSELLE asetetaan rajoituksia. Kuulkaa, maailmalla jopa lapsia on joutunut jo tehohoitoon tämän takia. Miten teillä voi olla noin vaikeaa?!
Tunnen erään henkilön joka on ollut vankilassa. Hän ei ole moksiskaan mistään karanteeneista. Miksi? No siksi kun on tottunut vapauksien rajoittamiseen.
Ennen vanhaan karanteenissa oltaisiin oltu kaksi isoa perhettä yhteistuvassa. Ei rauhaa, mukavuuksia, ei ajanvietettä. Työtä silti aamusta iltaan. Ahdistusta kun ei mitään tukia millä maksaa ruokaa.
Siis saatte olla lämpimässä mukavasti kaikkien Kivojen asioiden keskellä ja se on niin kamalaa, että pitää tehdä itsa ri. Vain koska ette voi ajatella muita kuin itseänne. Tuonne pääsee vielä lenkillekin. Miten voi olla noin vaikeaa, hohhoijaa! Tuollaisten takia tämä poikkeustilanne kestääkin ties miten kauan! Ja kuka teille jakaa bonuksia siitä kun vöyhkäätte valtiontaloudesta? Juu ei kukaan.
Tekstissäsi on paljon hyviä pointteja, mutta juuri tuo muiden jatkuva itsekkyydestä syyttely on itsekästä. Yritä ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia. Jos harmistustaan osoittaa etsimällä vertaistukea internetistä samalla kun kuitenkin noudattaa kaikkia rajoituksia ja määräyksiä, voitko todella väittää sen olevan itsekästä? Ihan äänöttömästikö pitäisi neljän seinän sisällä kerätä ahdistusta ja odottaa, että pää räjähtää. Varmaan sinuakin ahdistavat jotkut muiden mielestä vähäpätöiset tai pinnalliset asiat.
Mikä Suomesta näyttää tuntuvan täysin verrattuna esimerkiksi Etelä-Euroopan maihin, on kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Jos sinun arkesi ei ole muuttunut näiden rajoitusten myötä, mikset voi hyväksyä niiden ihmisten ahdistusta, joiden elämä on rajoitusten ja lomautusten myötä kääntynyt päälaelleen? Jos taas sinun lähipiirissäsi ei ole yhtään riskiryhmään kuuluvaa, mikset voi ymmärtää niiden pelkoa, joiden rakkaimpia tämä sairaus todella uhkaa? En viitsi enää lukea tätä palstaa. Kaikki täällä näkevät vain oman napansa ja omat mielipiteensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samat fiilikset. Tulen aivan hulluksi ajatuksesta, että vapauttani rajoitetaan. Käytän arjessani paljon palveluita ja nyt yhtäkkiä en voi tehdä mitään enkä saa mennä minnekään. Koko elämä on muuttunut täydeksi painajaiseksi.
Ennemmin ottaisin ja sairastaisin vaikka rankemman kautta hetken aikaa.
Minulla puhkesi pari kuukautta sitten keuhkokuume. En ole ikinä ollut niin kipeä. Olin sairaalassa noin viikon. Tarvitsin happiviiksiä. Kuume nousi 40 asteeseen. Antibiootteja annettiin suoneen ja suun kautta. Lopulta maha meni sekaisin lääkkeistä. Maksa-arvot nousivat lääkkeiden vuoksi. Se oli paljon hirveämpää kuin nämä rajoitustoimet.
Vierailija kirjoitti:
Minä - minä - minä :(
Missä kuplassa te elätte?
Liki koko maailma on suljettu, mutta MUN pitäis päästä liikkumaan normaalisti, kun ei MUN liikkumista saa rajoittaa, kun pitää päästä harrastuksiin ja shoppailemaan ja kampaajalle ja nähdä ihmisiä ja kylästellä, kun muuten pää hajoo ja tulee hulluksi, jos MUT suljetaan kotiin ja... :(
Voi €&€));)€€?!
Mistä me löydetään joku autiosaari, mihin voidaan lähettää kaikki nää ihmiset kulkemaan ihan vapaasti toisten samanlaisten kanssa?
Tässäkin ainoastaan omaa napaansa ajatteleva kirjoittaja, joka ei edes yritä nähdä tilannetta muiden, erilaisessa tilanteessa olevien ihmisten kannalta, mutta on silti syyttelemässä muita itsekkydestä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä Suomesta näyttää tuntuvan täysin verrattuna esimerkiksi Etelä-Euroopan maihin, on kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Jos sinun arkesi ei ole muuttunut näiden rajoitusten myötä, mikset voi hyväksyä niiden ihmisten ahdistusta, joiden elämä on rajoitusten ja lomautusten myötä kääntynyt päälaelleen? Jos taas sinun lähipiirissäsi ei ole yhtään riskiryhmään kuuluvaa, mikset voi ymmärtää niiden pelkoa, joiden rakkaimpia tämä sairaus todella uhkaa? En viitsi enää lukea tätä palstaa. Kaikki täällä näkevät vain oman napansa ja omat mielipiteensä.
näyttää *puuttuvan siis, ei tuntuvan (autocorrect)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä ahdistusta, mutta nyt on myös hyvä aika pistää asiat tärkeysjärjestykseen ja käydä läpi niitä juttuja itsessä, joita ei ole ehkä halunnut ajatella tai tiedostanut aiemmin. Kehittyä henkisesti ja psyykkisesti. Miettiä, onko materia tai erikoiset elämykset tosiaan tärkeintä, mitä elämällä on tarjota.
Samoin jokainen voisi miettiä, onko lähipiirissä sellaisia ihmisiä, jotka eivät oikeastaan tuo mitään hyvää omaan elämään, ja kannattaisiko sellaisiin katkaista välit. Tarkoitan ihmisiä, jotka ovat energiasyöppöjä, itsekkäitä, aiheuttavat lähinnä ahdistusta tai pahaa mieltä jne.
Mielestäni on ainakin hedelmällisempää keskittyä miettimään, mitä hyvää tästä voi seurata jokaisen henkilökohtaisessa elämässä, kuin stressata kaikkea mahdollista negatiivista etukäteen.
Minä kävin vuosi sitten henkisen kasvun aikaa läpi, joten tämä nykytilanne tuntuu pelkältä v*ttuilulta. Erosin väkivaltaisesta suhteesta ja käytännöässä lähdin vain lapset ja vaatteet kainalossa entisestä kodista. Olen vuodessa rakentanut elämämme tyhjästä pienillä tuloilla. Todellakin olen oppinut mikä elämässä on tärkeää ja, että niukoillakin resurrseilla voi tehdä mukavia juttuja. Vastoinkäymisiä on ollut ihan riittävästi ennen tätäkin. Nyt kun nökötämme neljän seinän sisällä, yritän hoitaa pk-ikäisen ja koululaisen asiat samalla kuin hoidan oman työni, olen alkanut vain kyseenalaistamaan miksi tätä edes tehdään. Ongelma ei ole siinä kauanko tätä on kestänyt (pari viikkoa) vaan siitä kuinka kauan tämä vielä kestää (viikkoja/kuukausia). On myös raskasta tukea lapsia, jotka eivät täysin ymmärrä miksemme mene kirjastoon, uimaan, tapahtumiin tai tapaa kavereita ja sukulaisia.
Ei kiinnostanut aiemmin syrjäytyneiden ja asunnottomien asiat näitä, ei seks. ahdistelun lisääntyminen tyttöjen ja naisten elämässä, ei yhteiskunnan eriarvoistuminen...nyt ei sitten kiinnosta vanhusten sairastuminen ja mahdolliset kuolemat, ei perussairaiden sairastuminen ja kuolemat.
Nyt kyllä kiinnostaa kun ITSELLE asetetaan rajoituksia. Kuulkaa, maailmalla jopa lapsia on joutunut jo tehohoitoon tämän takia. Miten teillä voi olla noin vaikeaa?!
Tunnen erään henkilön joka on ollut vankilassa. Hän ei ole moksiskaan mistään karanteeneista. Miksi? No siksi kun on tottunut vapauksien rajoittamiseen.
Ennen vanhaan karanteenissa oltaisiin oltu kaksi isoa perhettä yhteistuvassa. Ei rauhaa, mukavuuksia, ei ajanvietettä. Työtä silti aamusta iltaan. Ahdistusta kun ei mitään tukia millä maksaa ruokaa.
Siis saatte olla lämpimässä mukavasti kaikkien Kivojen asioiden keskellä ja se on niin kamalaa, että pitää tehdä itsa ri. Vain koska ette voi ajatella muita kuin itseänne. Tuonne pääsee vielä lenkillekin. Miten voi olla noin vaikeaa, hohhoijaa! Tuollaisten takia tämä poikkeustilanne kestääkin ties miten kauan! Ja kuka teille jakaa bonuksia siitä kun vöyhkäätte valtiontaloudesta? Juu ei kukaan.