Lue keskustelun säännöt.
Oletteko törmänneet tällaiseen?
28.06.2006 |
Yh-äitejä kadehditaan, kun saavat kahden viikon välein kaksi päivää vapaata, kun lapsi isällään. Kyllä yh-äidillä on asiat hyvin kun saa vapaapäiviä!
Kuka kadehtii isää, jolla on aina välissä kaksi VIIKKOA vapaata!
Koskaan ei puhuta siitä, että isä hoitaa lasta vain parina viikonloppuna kuussa, ja omaa aikaa on muu osa kuukaudesta.
On tietenkin poikkeuksia, isiä, jotka huolehtivat lapsesta vuoroviikoin tai muullatavalla ovat enemmän osallisena lastensa elämässä...
Tarkoitan tekstissäni niitä ISIÄ, jotka MIELELLÄÄN OVAT VIIKONLOPPUISÄN ROOLISSA, tapaavat siis lapsiaan joka toinen viikonloppu.
Itse olen onnellinen, että minä huolehdin pääsääntöisesti lapsestani ja saan elää arjen hänen kanssaan! Niin kuin varmasti muutkin yh-äidit.
Ajan aloituksella takaa sitä, että miksi yh-äidille ei haluta suoda näitä muutamaakaan vapaapäivää ja isiä vaan paapotaan ja hyysätään.
Että sellasta asiaa tällä yh-äidillä:)
Kommentit (24)
Sen sijaan en kadehdi yh-isän vapaaviikkoja. Koska haluan kuitenkin itse hoitaa lapseni ja olla läsnä heidän arjessaa, mutta vapaa viikonloppu silloin tällöin tekisi terää. Nyt niitä ei ole koskaan.
En kyllä mitenkään olisi niitä vapaita viikonloppuja yh-äideiltä ottamassa pois, sehän ei tietenkään mitenkään parantaisi mun omaa tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
välillä montakin päivää kerrallaan ja välillä kun huvittaa lähteä vihteelle niin lapsi viedään jonnekin kaverille. Itselläni on mies joka on viikolla paljon töissä ja itse olen lasten kanssa viikot kotona ja viikonloppuna kun mies on kotona ja hoitaa lapsia olen itse töissä, eli mulla ei ole ikinä sellaista päivää että voisin oikeasti olla ihan rauhassa tai tehdä jotain yksin....paitsi töitä :) Mutta tämä on tietysti oma valinta, enkä valita, siihen on turha kenenkään vedota, sitä vain tarkotin ettei se aina ole niin musta-valkoista, että pariskunnilla on paljon omaa aikaa ja yksinhuoltajilla ei yhtään!
Meillä mies ei hoida " omaa osuuttaan" kodin/lastenhoidosta/asioista minä jopa hoidan hänen ex-liiton lapsen ja sovin milloin haetaan tyttö meille yms...
No okei kyllä mä pääsen illalla kauppaan yksin jos tahdon mutta sieltäkin on kauhea kiire kotiin kun miehellä aina muka jotain omia juttuja tai on väsynyt kun ollut päivän töissä. Niin mitäs sitten kun itse menen muutaman viikon päästä takaisin töihin???
Joudun silti hoitamaan kaikki kotihommat ja kaupassa käynnit yms...
Että minä kyllä päasisin vähemmällä jos miestä tuossa ei olisi, mulla olis vähemmän asioita hoidettavana.
Joo ja sanokaa vaan että mitä olet ottanut tuollaisen miehen ja vielä tehnyt sen kanssa lapsia, mutta kun mies ei ole alkujaan tuollainen ollut vaan vasta kun aloitti erään auto harrastuksen niin kaikki sen aika menee niihin autohommiin...
Niin ja kyllä on monesti käynyt mielessä että lähden mutta ei se vaan ole niin helppoa, mies ei juo viinaa eikä ole väkivaltainen, ei käy baareissa tms...
Ja lapset rakastaa isäänsä valtavasti, ei ole helppoa lähteä ns " turhan takia" .
Mun vanhemmat eros kun olin 9- vuotias, veljeni 5- vuotias. Muistan kyllä miten kamalaa se oli kun isä lähti. Oli pimee ilta, vettä satoi ja isä käveli olkapäät matalina pois kotoa. Kuvittele tilanne itsellesi; että parisuhde olisi mennyt umpikujaan, lapset itkee että älä mene..
Kyllä miehetkin on tunteellisia ihmisiä joista varmaan tuntuu kuin maailmanloppu iskis niskaan kun joutuu olemaan erossa rakkaista lapsistaan.
Juuri äskettäin juttelin kaverin (miespuolisen) kanssa baarissa kuinka häneen koskee kun 2- vuotias elää äitinsä luona ja miten hän näkee lastaan vaan harvoin. Pelkää että lapsi erkanee hänestä ja alkaa uskomaan äitinsä pahat puheet. Olisit nähnyt hänet kun vakuuttelin että kunhan lapsi kasvaa isoksi ja jos isä sitkeästi vaan jakaa rakkauttaan ja aikaa lapseensa niin lapsi ymmärtää että äiti on erosta vihainen, ettei isä ole (ainakaan lapselle) semmonen kusipää.
Mää en ainakaan olis kateellinen miehen viikkojen mittasista eroista lapsiin! Jos joku tarttee lomaa lapsistaan että jaksaa niin kannattaa hakea apua jos tollasesta tarttee olla katkara!
Kysykää miehiltä nauttiiko ne siitä ettei näe lapsiaan???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen takia olen yh-äideille kateellinen että on se joka toinen viikonloppu vapaata (tiedän, ei kaikilla) minulla ei ole sitäkään vaan jokatoinen vkonloppu minulle tulee hoidettavaksi vielä yksi lapsi lisää kun miehen lapsi edellisestä liitosta tulee meille.
En tarkoita ettenkö lapsesta tykkäisi tai sitä hoitaa haluaisi, luulen että jos me erottais niin lapsi kävisi minun luonani aika usein ja omat lapseni ja miehen lapsi ovat kuitenkin läheisiä toisilleen ja sisaruksia tietenkin... =)
T:7
eliolin yh aika kauan... melkein 5 vuotta. Nyt asunut taas saman katon alla miehen kanssa vajaa vuoden. Ainoita asioita mihin yh-aikana olin tottunut, joita välillä haikailen, oli se että en ollut tilivelvollinen kenellekään muulle kuin itselleni ja lapsille. Sai periaatteessa tulla ja mennä miten halusi, lasten ehdoilla tietenkin.
Kuuluin niihin " onnellisiin" jonka entinen mies otti lapset joka toinen vk-loppu ja kesällä viikoksi niin sain omaa aikaa. Lisäksi lapset olivat säännöllisesti myös ukilla ja mummilla jne. Alku kun lapset olivat pieniä ja hyvin lyhyellä ikäerolla, oli todella raskasta ja olisin voinut sysätä homman vaikka tuntemattomalle, mutta loppuaikoina jopa nautin elämästäni (olihan mulla jo seurustelusuhdekin silloin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äitini käy parina iltana viikossa pari tuntia, jotta pääsen jumppaan. Ihan mukavasti minulla omaa aikaa onkin, en valita. Mutta se mistä meillä on pulaa on raha, ainainen kituuttaminen syö =(.
että ei ainakaan meidän isäntä nauti siitä että lapsi 2 viikkoa pois meiltä. Alkuaikoina monesti sitä oikeasti itki kuinka ikävä hänellä on lasta. Nyt ajan mittaan kun lapsi kasvanut ja monta monta vuotta heidän erosta jo on niin on kuitenkin siihen jo tottunut. Mutta silloin kun lapsi oli vielä pieni ja erosta ei ollut kauaa aikaa se oli kamalaa katsella vierestä kun toinen ikävöi ja " joutui viemään" lapsen takaisin äidille.
T:7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ymmärrän, että jokainen tarvitsee omaa aikaa ja se tietenkin jokaiselle suotakoon. Mutta sitä en koskaan ole käsittänyt, että niistä hoitovuoroista monissa eroperheissä nousee hirveä riita; tyyliin kumpi JOUTUU olemaan lasten kanssa viikonloppuna... Se tuntuu niin kurjalta lasten takia.
Eipä ole tippaakaan kadehdittava tilanne, kun iso mies itkee ikäväänsä ja lapset kärsii, kun ei saa elää isänsä kanssa eikä tunteakaan häntä kunnolla.
Tälle kyseiselle yh-äidille soisin mielelläni vapaita viikonloppuja tai vaikka joka toisen viikon, mutta eukko itse tahtoo tehdä kaiken alusta loppuun ja kostaa katkeruuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei meillä ainakaan. mies tuo rahaa taloon, joten ei sen tarvii mitään vapaita mulle antaa...näin meillä :(
Vierailija:
Kahden huoltajan perheissähän taakkaa jaetaan (toivon mukaan) päivittäin, vaikka lapset ovatkin siinä sitten joka päivä. En ole törmännyt isien puolusteluun näissä asioissa. Lasten tapaamisia etävanhemman kanssa voisi iän myöten lisätäkin, esimerkiksi uimaan tai kirjastoon tms viemistä arki-iltoina, mikäli isän luona kaikki on kunnossa. En itse ole yh, mutta työni puolesta näihin asioihin törmäilen.
Tänä kesänä ei ole lomasta edes puhunut. Tuskin on kovin surullinen kahden viikon vapaasta lapsestaan, kun ei kesälomallaan halua lasta nähdä. Itse en esteenä heidän tapaamisilleen ole.
Lapsi puhuu jatkuvasti isästään ja odottaa tapaamisia, itse voisin pitää lapsen joka päivä, mutta en voisi viedä lapselta isän näkemisen iloa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useasti kaverit sanovat että mä elelelen leveästi kun saan jokapuolelta rahaa. Mut asia ei vaan ollukkaan niin. Tosin asuin, ja asun edelleenkin omakotitalossa joka on mun perintöni ja jäi erossa mulle. Siitä sain kuulla monesti että on sitä yh:lla varaa elää omakotitalossa. Mulla ei todellakaan ollut koskaan yhtään ylimäärästä rahaa käytössä. joka ikinen penni piti laskea tarkkaan ja vaatteet ostin itelleni ja lapsille kirpparilta. Oli tosi lähellä etten joutunu myymään taloa koska ylläpitokustannuksiin meni todellakin melken kaikki rahat mitä sain. Viikonloppuina en kertaakaan saanu vapaata. Lasten isä muutti ulkomaille, joten lapsia en saanut isälle viikonloppuna. Ihan rehellisesti voin sanoa että elin todella köyhyydessä, eikä liiemmin apua mistään saannu. Tällä hetkellä on onneksi asiat hyvin. On mies ja itsellänikin töitä. Jotain opiin kuitenkin:) En osaa tuhlata rahaa koskaan, vaan vieläki lasken joka ikisen pennin mitä on.
aa edes sen joka toisen vkl lepuuttaa hermojaan. Lapseni (kaksoset) olivat alle 3-v kun erosimme ja pahin uhma tuolloin päällä. Kyllä se oli kuule kaikkien etu, että saimme lomaa toisistamme.
Sinä et ymmärrä, koska et ole ollut tämmöisessä tilanteessa.
Mä en kyllä ymmärrä näitä vapaapäivien tarvitsijoita, en isejä enkä äitejä. Minkätakia lapsia pitää hankkia, jos niistä tarvitsee aina välillä vapaata? Hohhoijaa, en todellakaan ole kateellinen, mulle ja miehelleni on nautinto saada olla lasten kanssa, arkena ja pyhänä, yhdessä koko perhe.
aikaa esim. harrastaa ja shoppailla tai vaan levätä.
vaikkei olisikaan yh niin jos sulla on ollut koliikkilapsi niin et olisi täällä kyselemässä että miks tarvii vapaa aikaa lapsesta...
kUn sitä lasta kantaa 8 viikkoa yötä päivää, no okei 5 tuntia saa nukkua yöllä niin kyllä sitä kaipaa pikkasen jotain muutakin ja otdella vapaata siitä perheestä.
Kahden huoltajan perheissähän taakkaa jaetaan (toivon mukaan) päivittäin, vaikka lapset ovatkin siinä sitten joka päivä. En ole törmännyt isien puolusteluun näissä asioissa. Lasten tapaamisia etävanhemman kanssa voisi iän myöten lisätäkin, esimerkiksi uimaan tai kirjastoon tms viemistä arki-iltoina, mikäli isän luona kaikki on kunnossa. En itse ole yh, mutta työni puolesta näihin asioihin törmäilen.