taas tuotiin kersa naapuriin pph ja äiti meni kotiin " lepäämään"

hoitoon naapurin pph:lle ja palasin kotiin lepäämään!



syynä hirvittävä raskauspahoinvointi jota oli saatava hoitaa kotona makaamalla...

esikoisesta oli samaa vikaa, mutta silloin ei ollutkaan muita huollettavia!

kun odotin toista lasta,

en millään jaksanut leikkiä ja hoitaa/syöttää esikoista,

joten vein naapuriin hoitoon edes hetkeksi jotta sain taas kerättyä voimia!



ihan sairaalassakin asti olin tiputuksessa ja hoidossa,

kyseessä ei siis ollut mikään pikkupahoinvointi...



eli näitähoitoon viemisen syitä on vaikka mitä,

eikä se aina tarkoita että äidit vaan laiskottelee!!!



ja tälläkin hetkellä muksut mukilassa ja mä vaan roikun täällä!!! ;)

kelan kanssa sumpliessa tänä kesänä totesin, ettei näköjään " saa" pitää lasta enempää kotona kuin neljä viikkoa kesällä. Me ajateltiin pitää lapsi 8 viikkoa niin kela vetää tuet pois mutta hoitosopimuksen mukaan maksetaan kuitenkin täysi hinta eli meille lapsen kotona oleminen maksaisi yli 300 euroa enemmän kuin se, että lapsi on hoidossa pph:lla! Tosi hienoa ja fiksua kelalta!

Tuo 2 viikkoa mikä muutettiin pois ei olisi ollut enää meidän lomaa vaan työvuorojen sumplimista ja mummon apuun turvautumista - sitä ei aleta tekemään jos siitä vielä joutuu maksamaan muutaman satasen!

Mielestäni hyvä äiti huolehtii itsestään eikä yritä olla jaksavaisempi mitä on. On hyvä että nykyään äidinkin uupumus ymmärretään lapsen kehityksen kannalta, joten satunnainen lepääminen varmasti on ensijaisesti koko perheen etu ja sen jälkeen koko yhteiskunna etu ja säästö.

ja vielä eivät viitsi hoitaa lapsiaan vaikka hankkivat niitä



yöks

anna työs jollekin pummille, niin tulet onnelliseksi.

lastensa kasvatuksen kanssa, luistaa entistä pahemmin kaikesta vastuusta lasten kanssa. Ei tarvitse kestää elämän vastoinkäymisiä, ei oppia olemaan lapsen kanssa ihan oikeasti, niinä huonoina aikoinakin, kun ainahan ne voi tuupata hoitoon.



Ihan turha jeesustella, että jokainen äiti on paras äiti jne. Ei ole. Esim. masentunut äiti, joka tekee toisen lapsen pienellä ikäerolla ajatellen ,että saahan sen isomman viedä hoitoon kun taas tulee niiiiin rankkaa, on täysi dorka kusipää.

ei ole jaksanee muutamaa päivää kauempaa voivat olla todella sairaita oikeasti. Se vaan ei aina ilmene. Ei kannata kateilla ja katkeroitua.

Olen aivan henkisesti loppuunpalanut, en lasten takia, vaan muista ongelmista johtuen. Kukaan lähipiiristä ei edes tiedä miten lähellä sietokyvyn rajaa elän. Mitähän se sun päätäs kaivaa jos joku lapsensa hoitoon vie, ja vielä maksaa siitä?!

Ite oon kääntäjä joten teen kotoa töitä (ja paljon teenkin!), luullaankohan muakin naapurustossa pummiks...

sen vertaa, että jaksaisi sitä hoitaa. Vaan hoidattaa lapsensa pph:lla ja lepäilee itse päivät pitkät. Koska HUOM kenelläkään ei tietysti voi olla elämässään mitään sellaista, joka oikeuttaisi viemaan lapset hoitoon, jos olet itse kotona tai viemään lapset hoitoon ennen kuin pieninkin on 3v. Näin se vaan on...

www. kyttaajat. net



Tuolta löytänet kaltaisiasi;)

2: tiedän tasan tarkkaan miltä tuntuu, mullakin on voimat niin vähissä, että olisin onnellinen jos saisin todellakin joskus viedä lapsen hoitoon ja itse vain " levätä" .. Tekisin sellaisia kivoja juttuja, joita en yleensä ehdi ja nauttisin siitä, että saisin olla edes hetken ihan omine ajatuksineni.



Teille muille, jotka tuomitsette äidit, jotka vievät lapset hoitoon: Asiat eivät koskaan ole niin yksinkertaisia ja mustavalkoisia kuin ne ehkä päälle päin näyttävät. Piilossa on monta asiaa, joita ei muille kerrota!

Siinä on erittäin tärkeää että äiti saa levätä ja kerätä voimia, jotta mieli paranisi. Sinun kaltainen ihminen ei voi ymmärtää näköjään tuollaisia asioita. Minä en edes viitsi vaivata päätäni miettimällä miksi toinen vie lapsen hoitoon. Tiedän kyllä että MONI äiti joka vie lapsensa hoitoon työpäivänsä ajaksi haluaa vain olla erossa lapsistaan. Onko se sitten hyväksyttävää ja järkevää??? Eikös äiti mene lepäämään silloin töihin??

Jos äiti mieluumin lepäilee päivät kavereiden kanssa kaupungilla, niin eikö silloin ole sekä lapsen että äidin kannalta hyvä, että lapsella on hoitopaikka?? Ehkä äiti sitten jaksaa jollain lailla olla illat äitinä, kun saa päivät pitää taukoa äitiydestä.





Itsekin vein muuten juuri nelivuotiaan leikkikouluun ja tulin kotiin vetämään lonkkaa;)

(Vaikka en itse vienytkään lasta hoitoon jäädäkseni " kotiin lepäämään" .)

Ehkä äiti kärsii masennuksesta ja ei tosissaan jaksa olla lapsen kanssa. Tai ehkä häntä ei vaan kiinnosta. Et voi ikinä tietää, miltä hänestä tuntuu, joten älä myöskään tuomitse.

Usein kai vain luullaan, että masentunut äiti on väsynyt ja uupunut.. Kaikki äidit ovat joskus väsyneitä, mutta synnytyksen jälkeinen masennus on kaikkea muuta kuin pelkkää uupumusta. Se on kokonaisvaltaista ja arkikin voi tuntua äidistä erittäin raskaalta. Jopa niin raskaalta, ettei pärjää lapsen kanssa edes 3 tuntia kahdestaan.



Miettikää ihan oikeasti sitä, että jostain äidistä kaikki tuntuu kaatuvan niskaan ja että se tunne kestää päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen.. Silloin voi olla ainut keino jaksaa se että lapsi viedään hoitoon päiväksi ja äiti saa kerätä voimiaan. Eikö meistä jokainen kuitenkin toivo toiselle parempaa elämää kuin se, että on paha olla koko ajan? Eikö kaikkia keinoja saa kokeilla, että perhe-elämä palaa normaaliksi ja lapset voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä turvallisen äidin kanssa?

Syy, että näin on se, että haen parhaillaan töitä. vaikea sitä hoitopaikkaa on sitten löytää kun tulee hyvä työtarjous vastaan. Niin ja ihan omasta pussista ne hoitomaksut maksetaan.

Voisi tuo piponkiristys vähän hellittää;)