Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Meidän asperger add, koulukiusatulle ja masentuneelle nuorelle tämä etäopetus on kuin taivaanlahja
19.03.2020 |
Ei turhia kontakteja tai epämääräistä tyhjänpäiväistä nillitystä ja wilmaviestejä jumittamisista tai toiminnanohjauksen vaikeuksista, joihin ei koulussa osata antaa tukea. Nyt koulu sujuu kun saa omaan tahtiin työskennellä eikä tarvitse olla syntipukki aina kaikkeen ja se outolintu.
Kiitos korona!
Kommentit (72)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tämä 29v nainen. Olen ilmottautunut itseäni Dignitakseen, kyselin suomalaisilta lääkäriltä todistuksen tämän elämän loppumiseen mutta sitä evättiin.
Tämä on julmin kidutus ikinä, jättää ihmisen elämään tällä maapallolla vailla tekemistä, aitoa yhteyttä muihin...kun luulet että tämä on kaikki niin kaupan päälle tulee ihmiset kommentit, arvostelut ja ihmettelyt.
Joudunko tätä sietää loppuelämäni? Mistä saan helpotuksen kun en saa edes luvan Itävallan eutanasiaan?
Joku saattaa luulla että netissä ihmiset puhuvat höpöjä, näin ei ole, vaan on todellinen tarina.
MUA HYLÄTTIIN, KIUSATTIIN JA ON KOHDELLUT HUONOSTI. Se nöyryytyksen määrä ei kukaan ihminen kestää.
Olen itse kärsinyt koulussa. Tajusin ekasta luokasta lähtien sen, että mielenkiintoni kohteet ovat ihan toiset kuin muilla. Tajusin, ettei luokassa ollut yhtäkään ”hengenheimolaista”. Tajusin myös sen, että oudoksi leimaantumisen välttää, kun pyrkii kopioimaan käytöksensä muilta lapsilta. Tällä metodilla pärjäsin läpi peruskoulun mutta silti koulu oli yhtä helvettiä siksi, etten viihtynyt siellä oikeasti. Olin kuitenkin kympin tyttö eikä kenellekään varmaan edes tullut mieleen se, että kaikki ei ole ihan hyvin.
Luulen, että elämäni olisi kulkenut toiseen suuntaan mikäli olisi ollut mahdollista opiskella omaan tahtiinsa (enemmän ja nopeammin). Ja mikäli ei olisi tarvinnut tuntea itseään omituiseksi, vialliseksi sekä ”kavereiden” keskellä totaalisen yksinäiseksi koko peruskoulu- sekä lukioaikaa.
Sairastuin masennukseen ja yritin tappaa itseni alle parikymppisenä. Melkein onnistuin. Kiitos, suomalainen peruskoulu ❤️
Miten nyt pärjäät? Itse olen aivan tyhjän päälle ja huutoni ei kukaan ole vuosiin kuullut.
Minäkin olin kympin oppilas. 9 vuotta pelkkää hakkaamista ja kiusaamista. Lasten vanhemmat eivät halunneet minua retkelle eikä synttäreille koska olivat kuulleet etten opi.
MIKSI KUKAAN EI MEITÄ KUULE? MIKSI MEITÄ SYRJTÄÄN NOIN PALJON?
kun jäät ulkopuolelle niin alkaa viranomaisten kiusaaminen. Rangaistetaan, pakotetaan epäsopiviin töihin, ei laiteta kuntoutukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset olen tämä 29v nainen joka kirjoittelee täällä. Mitä pitä tehdä?
Olen useita kertoja yrittänyt edes päästä elämään kiinni kysymällä järjestöiltä töitä tai vapaaehtoistöitä. Olen tarjonnut osaamiseni kouluille.
10 vuotta olen etsinyt tietoa ja käynistää projekteja jossa tehtäisi tästä tunnistettavat ilmiön. Miksi kukaan ei auta, kukaan ei kuuntele, ketään ei kiinnosta.
Kenenkään ei tarvitsisi käydä läpi tällaimen helevetti.
Voimmeko yhdistää voimamme ja tehdä yhdessä jotain?
Jos elämäni ei tästä muuttu niin en tiedä miten käy. Haluan auttaa!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten nyt pärjäät? Itse olen aivan tyhjän päälle ja huutoni ei kukaan ole vuosiin kuullut.
Minäkin olin kympin oppilas. 9 vuotta pelkkää hakkaamista ja kiusaamista. Lasten vanhemmat eivät halunneet minua retkelle eikä synttäreille koska olivat kuulleet etten opi.
Olen nyt neljäkymmentä ja vähitellen ehkä saamassa asioitani kuntoon. Itsetuhoiseen käytökseen olen käyttänyt elämästäni yli puolet. Ja olen siis kuitenkin lapsena ollut reipas, omatoiminen sekä kiltti. Lähtökohdat eivät ole olleet huonot mutta turhautuminen ja yksinäisyys jättivät jälkensä.
Minunhan ei koulussa kiusattu siksi, että olin yksinkertaisesti kaikessa hyvä ja enemmänkin minua vähän ihailtiin. Sain kutsuja luokkakavereitani synttäreille mutta jätin menemättä siksi, että olisin vain tuntenut siellä oloni typeräksi. Olin ehkä ikäistäni kypsempi tai jotakin, joka tapauksessa en ikinä kiinnostunut samoista asioista, kuin koulukaverit (barbileikit, musiikki, telkkariohjelmat, harrastukset... Lista on loputon).
Vedin joka päivä koulupäivän läpi roolihahmona ja varmaan siinä samalla tulin oikeana itsenäni näkymättämäksi.
Jokainen voi kuvitella itselleen tilannetta, jossa menee pelkkiä kehitysvammaisia täynnä olevaan työpaikkaan ja yrittää kokea onnistumisen elämyksiä kootessaan yksinkertaistakin yksinkertaisempaa palapeliä päivästä ja vuodesta toiseen. Ja kotona odottaa kroonisesti masentunut vanhempi, joka ei hänkään jaksa huomioida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö nyt siis stressaakaan hankalan nuoren kotiopetuksesta kuten kuvaan kuuluu??
En todellakaan! Nuori on ollut niin väärinymmärretty luokassaan että ei tosikaan. Hänellä on tuen tarvetta johon ei ole vastattu ja sittenhän se näkyy. Nuorta on syyllistetty koulussa omista ominaisuuksista ja häntä on rajusti kiusattu niin opettajien kuin oppilaiden toimesta. Nyt kun sosiaalinen painostus muuttua ja muuttaa omaa tapaa toimia on poistunut ja opetus on tehtäväkeskeistä, eikä persoonakeskeistä, koulu sujuu ja nuori on helpottunut! En laita häntä kouluun enää.
Mitä veikkaat, miten tulee pärjäämään työelämässä? Ei ilmeisesti sosiaalisia taitoja, koska "väärinymmärretty"?
En minäkään tarvitse töissä mitään maagisia sosiaalisia taitoja. Sanon aamulla moi ja istun koneella koodaamassa.
Noilla add/adhd lapsilla voi olla ihan hyvät ihmistaidot joita koulu huonontaa kun heidät otetaan luokan syntipukiksi.
Kyllä, Suomessa kun ei nykyään voi olla tavallinen, hiljainen ja rauhallinen suomalainen, vaan pitäs olla, joku ihme höpöttajä ja paskanjauhaa, jota sosiaalisuudeksi sanotaan. Annettas vaan toistemme olla semmosia kuin on. Joku on puhelias toinen hiljainen, joku tyhmä joku viisas, joku sairas joku terve. Yms...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autismihan on neurologinen poikkeavuus. Siis aivojen rakenteesta johtuva tila. Ei koululaitos voi olettaa että autistit sopeutuvat neuronormaaleille rakennettuihin toimintatapoihin, kun se ei ole mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perinteinen koulunkäynti ei vaan sovi kaikille!
Ihanaa, että nuori saa edes nyt olla vapaana kiusaajistaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa te kaikki vanhemmat jolla on " erityislapsi". Kun yhteiskunta hylkii ja tuomitsevat teidän fiksuja lapsia jo tossa nuoressa iässä, niin voitte olla vakuuttuneita siitä että viimeistään 18 vuotiaana alkaa rankka pudotus syrjäytymiseen alkaa.
Terveisin 29 vuotiaalta naiselta joka täysin pilattiin.
Rakastin koulua ja tein parhaani, silti minua kiusattiin, mukana olivat myös opettajat ja vanhemmat.Minua on kohdellut niin negatiivisesti ja niin huonosti. Kun 9 luokalla joudun viikottain hakatuksi niin masennus otti vallan minusta enkä enää kyennyt jatkaa elämäni.
Tässä nyt olen, täytän kohta 30. Minua ei haluta mihinkään, olen täysin yhteiskunnan ulkopuolella, työelämässä on vain kiusattu hitaudesta ja siitä etten ole sopiva.
En tiedä miten tulen enää selviytymään loppuelämäni. Apua ei edellenkään ole mistään herunnut eikä kukaan ymmärrä minkalaista on olla psyk.neur. häiriöitä.
Vakuutan teillä että kun nämä vaikeudet alkavat jo lapsena niin niistä ei enää koskaan pääse eroon. Tuut aina olemaan se "outo" yhteiskunnassa.
Olen niin pahoillani, kunpa voisin auttaa <3.
Tiedän kokemuksesta, miten kau.heaa koulukiusaaminen on ja varsinkin sitten se - ettei vanhemmatkaan auta tai tue millään tavoin ja suhtautuvat alentuvasti ja välinpitämättömästi.
Itse olin koulussa aina "rys.sä", vaikka olin vain rajan takainen karjalainen, mutta niin se vaan meni, se oli kauheaa, enkä olisi siitä koskaan toipunut ilman Jeesusta Kristusta, ilman Häntä en olisi enää edes olemassa, mutta Hän sääli minua ja pelasti minut.
Rukoile sinäkin Jeesusta elämääsi, hän kuulee ja auttaa sinua - sitten hän tulee elämääsi ja auttaa sinua kaikessa, kuten on minuakin auttanut ja ihan kaikessa. Jeesus ei koskaan jätä eikä hylkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa te kaikki vanhemmat jolla on " erityislapsi". Kun yhteiskunta hylkii ja tuomitsevat teidän fiksuja lapsia jo tossa nuoressa iässä, niin voitte olla vakuuttuneita siitä että viimeistään 18 vuotiaana alkaa rankka pudotus syrjäytymiseen alkaa.
Terveisin 29 vuotiaalta naiselta joka täysin pilattiin.
Rakastin koulua ja tein parhaani, silti minua kiusattiin, mukana olivat myös opettajat ja vanhemmat.Minua on kohdellut niin negatiivisesti ja niin huonosti. Kun 9 luokalla joudun viikottain hakatuksi niin masennus otti vallan minusta enkä enää kyennyt jatkaa elämäni.
Tässä nyt olen, täytän kohta 30. Minua ei haluta mihinkään, olen täysin yhteiskunnan ulkopuolella, työelämässä on vain kiusattu hitaudesta ja siitä etten ole sopiva.
En tiedä miten tulen enää selviytymään loppuelämäni. Apua ei edellenkään ole mistään herunnut eikä kukaan ymmärrä minkalaista on olla psyk.neur. häiriöitä.
Vakuutan teillä että kun nämä vaikeudet alkavat jo lapsena niin niistä ei enää koskaan pääse eroon. Tuut aina olemaan se "outo" yhteiskunnassa.
Olen niin pahoillani, kunpa voisin auttaa <3.
Tiedän kokemuksesta, miten kau.heaa koulukiusaaminen on ja varsinkin sitten se - ettei vanhemmatkaan auta tai tue millään tavoin ja suhtautuvat alentuvasti ja välinpitämättömästi.
Itse olin koulussa aina "rys.sä", vaikka olin vain rajan takainen karjalainen, mutta niin se vaan meni, se oli kauheaa, enkä olisi siitä koskaan toipunut ilman Jeesusta Kristusta, ilman Häntä en olisi enää edes olemassa, mutta Hän sääli minua ja pelasti minut.
Rukoile sinäkin Jeesusta elämääsi, hän kuulee ja auttaa sinua - sitten hän tulee elämääsi ja auttaa sinua kaikessa, kuten on minuakin auttanut ja ihan kaikessa. Jeesus ei koskaan jätä eikä hylkää.
Ymmärräthän, että kaikki eivät näe maailmaa Jeesuksen luomana. Tällöin on vaikeaa uskoa muuhun, kuin omiin voimavaroihinsa. Yhtäkään syöpää ei Jeesuksen ole todettu parantaneen. Tosissasiko väität, että puhdasta hyvyyttä edustava taho ei auttaisi ihmistä ilman rukoiluakin?
Tässä sinulle pohdittavaa päivääsi. Usko siirtää vuoria mutta se olennainen asia on ihmisen oma usko sekä uskallus, ei mikään Jeesushahmo pilvenreunalla.
Koululaitos nykymuodossaan on tullut tiensä päähän.
Lapsen voi ottaa kotiopetukseen myös jatkossa, jos tämä järjestely toimii teillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa te kaikki vanhemmat jolla on " erityislapsi". Kun yhteiskunta hylkii ja tuomitsevat teidän fiksuja lapsia jo tossa nuoressa iässä, niin voitte olla vakuuttuneita siitä että viimeistään 18 vuotiaana alkaa rankka pudotus syrjäytymiseen alkaa.
Terveisin 29 vuotiaalta naiselta joka täysin pilattiin.
Rakastin koulua ja tein parhaani, silti minua kiusattiin, mukana olivat myös opettajat ja vanhemmat.Minua on kohdellut niin negatiivisesti ja niin huonosti. Kun 9 luokalla joudun viikottain hakatuksi niin masennus otti vallan minusta enkä enää kyennyt jatkaa elämäni.
Tässä nyt olen, täytän kohta 30. Minua ei haluta mihinkään, olen täysin yhteiskunnan ulkopuolella, työelämässä on vain kiusattu hitaudesta ja siitä etten ole sopiva.
En tiedä miten tulen enää selviytymään loppuelämäni. Apua ei edellenkään ole mistään herunnut eikä kukaan ymmärrä minkalaista on olla psyk.neur. häiriöitä.
Vakuutan teillä että kun nämä vaikeudet alkavat jo lapsena niin niistä ei enää koskaan pääse eroon. Tuut aina olemaan se "outo" yhteiskunnassa.
Olen niin pahoillani, kunpa voisin auttaa <3.
Tiedän kokemuksesta, miten kau.heaa koulukiusaaminen on ja varsinkin sitten se - ettei vanhemmatkaan auta tai tue millään tavoin ja suhtautuvat alentuvasti ja välinpitämättömästi.
Itse olin koulussa aina "rys.sä", vaikka olin vain rajan takainen karjalainen, mutta niin se vaan meni, se oli kauheaa, enkä olisi siitä koskaan toipunut ilman Jeesusta Kristusta, ilman Häntä en olisi enää edes olemassa, mutta Hän sääli minua ja pelasti minut.
Rukoile sinäkin Jeesusta elämääsi, hän kuulee ja auttaa sinua - sitten hän tulee elämääsi ja auttaa sinua kaikessa, kuten on minuakin auttanut ja ihan kaikessa. Jeesus ei koskaan jätä eikä hylkää.
Hyvä, että sinä olet löytönyt Jeesuksesta avun elämääsi. Se ei kuitenkaan ole kaikille se The Juttu, joka auttaa. Jeesukseen pitää ihan oikeasti uskoa, muuten se ei auta, vaan on vain yksi taakka lisää elämässä. Jos ei pysty siihen uskomaan, ei vaan pysty, eikä se usko väkisin tule, eikä sitä kannata väkisin edes yrittää.
Jotain koululaitoksessa on pielessä jos se ei taivu mihinkään muuhun kuin neuronormaaliin malliin.
Alue: Aihe vapaa
❤️