Nyt Marin sanoi suoraan, että lasten ei tulisi tavata kavereita

Meillä työpaikalla tulossa kokous, jossa 40 henkeä.

Koulu kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Herranjestas, itsehän vaaditte, että koulut pitää sulkea. Mitä hyötyä siitä nyt olisi, jos lapset voisivat vapaasti kokoontua. Samahan se olisi, jos istuisivat koulussa.

No kun ei ole sama asia. Meidän syöpää sairastavan (nyt terve) lapsen syntymäpäivät järjestettiin ulkoilmassa kutsuen kaksi kaveria juhliin ja molempien vanhemmat olivat mukana pitäen silmällä omia lapsiaan.

On ihan eri asia viedä lapsi 500 hengen kouluun kuin ulkoilla yhden kaverin kanssa pihalla. Pieni riski siihenkin sisältyy, mutta aivan eri luokkaa kuin koulussa tai päiväkodissa olo.

Kyllä tähän pitäisi jo jonkun infektiolääkärin ottaa kantaa ja kertoa ihmisille missä on kovin riski sairastua ja miten se minimoidaan - jos tilanne jatkuu vielä kuukaudenkin päästä. Tähän voisi sitten hallituskin antaa yleisen ja tarkan ohjeistuksen kaikille lapsiperheille.

Meille joillekin nämä pöpöjen välttelyt ovat olleet arkea pitkään, ja kyllä tiedämme että on eri asia käydä lenkillä kuin ostoskeskuksessa.

eilen vielä sosiaali- ja terveysministeriön johtaja sanoi että lapset voi leikkiä ulkona keskenään ja vaikka sisälläkin jos molemmat perheet on terveitä.  Turha syyttää kansalaisia kun ohjeistukset vaihtuu nyt niin nopeasti

Viron laivat kulkee joo ihan varmasti lapsen annan olla omalla pihallamme kaverinsa kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunta on tärkeää kaikkien terveyden kannalta, nyt huomaa kuinka paljon ulkona on kävelijöitä iltaisin. Aikuiset lähtevät puolison tai kaverin kanssa kävelylle, ei ongelmaa.

Jos kaksi äitiä käy iltalenkillä kaksistaan eivätkä halaile, miksi kaksi lasta ei saa leikkiä yhtä aikaa samassa leikkipuistossa (edelleen hanskat kädessä). 

Varsinkin kun nämä 2 lasta ovat kotona pelkän perheensä kanssa ja ovat olleessa samassa tarhassa ennen eristyksen alkua.

SIKSI että lapset lähmii toisiaan ja ovat lapsia. KAIKKIA TURHIA IHMISKONTAKTEJA TULEE VÄLTTÄÄ, myös sinun pitäisi lenkkeillä yksin tai perheenjäsenesi kanssa, ei tuttavan.

Ei tämä korona lepsuilulla ohi mene, ja juuri se sinun lepsuilusi voi olla se heikoin lenkki joka johtaa jonkun toisen kuolemaan.

Ai kaikki lapset lähmii? Iästä riippumatta? Nyt pikkuisen järkeä noihin puheisiin. 

Millä lailla se, että joku kavelee kaverin vieressä kävelylenkillä eroaa siitä, että ohittaa tai vastaan kävelee joku tuntematon? Tai herra jumala useita tuntemattomia ihmisiä! Lentääkö se virus siinä kävelytiellä ilmassa? Pitäisikö kieltää kaikkien ihmisten yksinkin käveleminen koska hehän ovat satunnaisesti metrin päässä muista ihmisistä?

MINÄMINÄMINÄMINÄMINÄ. Juuri sinun kaltaisten takia joku toinen tulee kuolemaan.

Esim minun siskollani on syöpähoidot kesken, otatko sinä vastuun jos hän kuolee, kun sinä vähän halusit päästä kaverin kanssa lenkkeilemään ja eihän se mitään haittaa kun lapset tapaa kavereitaan. 

Vtun ääliö.

Tommosia sääntöjen rikkojia pitäisi vetää turpaan, suoraan sanoen. Kun ei mene jakeluun niin ei mene jakeluun, kun MINÄMINÄMINÄMINÄ'MINÄ saatana.

Ottakaa vakavasti tämä asia.

En kävele missään ihmisjoukoissa, koska en ole idiootti. Jos joudun menemään kauppaan, menen niin myöhään ettei siellä ole kuin pari muuta ja suojaan kasvoni ja pysyn kaukana.

Jos joku tulee 400m matkalla vastaan, kierrän pientareen kautta. 

Jos haluat oppia jotain asiallisesta keskustelusta niin luepa kommentti nro 111, siitä voi aika moni tämän ketjun kirjoittaja ottaa oppia.

Tiedoksesi kuitenkin, että meidän perheellä on jo 4. eristyspäivä menossa, kaupassa on käyty kerran  (on siis "hamstrattu") ja ei ruuhka-aikaan, käsiä on pesty vimmatusti jne. Ulkoiltu on perheen kesken mutta ei olla kävelytiellä vastaantulijoita ojaan väistetty. Mielestäni järjen käyttö on edelleen sallittu ja esim. liikuntaa ulkona ei voida kieltää ellei haluta että entistä isompi osa suomalaisia on sairaita ja ylipainoisia (ihan muut taudit kuin korona).

Terveyskeskuksissa on edelleen henkilökunnan kokoukset joissa yli 30 henkilöä samassa neukkarissa. Mutta joo, pihalla ei saa leikkiä yhden kaverin kanssa hanskat kädessä....

Ei ihmiset tajua. Olen istunut päivän tuossa ikkunan ääressä, ja koko ajan taloyhtiön pihalla ja tuolla kaduilla kulkee mummoja ja leikkiviä lapsia kavereineen (tiedän, etteivät ole sisaruksia). Mummot jäävät rapsuttelemaan vastaantulevia koiria ja juttelemaan ihmisille. Aivan käsittämätöntä käytöstä. Nämä oikein kerjäävät ulkonaliikkumiskieltoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunta on tärkeää kaikkien terveyden kannalta, nyt huomaa kuinka paljon ulkona on kävelijöitä iltaisin. Aikuiset lähtevät puolison tai kaverin kanssa kävelylle, ei ongelmaa.

Jos kaksi äitiä käy iltalenkillä kaksistaan eivätkä halaile, miksi kaksi lasta ei saa leikkiä yhtä aikaa samassa leikkipuistossa (edelleen hanskat kädessä). 

Varsinkin kun nämä 2 lasta ovat kotona pelkän perheensä kanssa ja ovat olleessa samassa tarhassa ennen eristyksen alkua.

Syvä huokaus. Kun kaksi äitiä ei saisi käydä, eikä ne lapsetkaan. Tää on just tätä, ”mutku mitä se haittaa jos mää vaan vähän”. Kysy italialaisilta, niillä oli samat jutut pari viikkoa sitten.

Minä haluaisin nähdä sen suomalaisen perusperheen missä aina tervehditään poskisuudelmin kaikkia mahdollisia ihmisiä, niin perheenjäseniä kuin tuntemattomiakin ja missä mummit asuvat samassa taloudessa hoitaen kaikkein lastensa lapsenlapsia :)

Voithan tietysti yrittää lohduttaa itseäsi tuollasella "ei se meille tartu" -jutuilla. Valitettavasti tarttuu ihan samalla tavalla. Miten Ruotsi ja Norja? Mikä selitys sulla sille on että siellä leviää ja meillä (muka) ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kova isku omille lapsilleni, ettei saa liikkua ulkona kaverin kanssa. Asumme taloyhtiössä, jossa on n. 10 samanikäisiä lasta ja ovat tottuneet leikkimään isolla porukalla. Nyt ei saa pelata edes sählyä kaverin kanssa pihalla, vaan pitää iloisesti vain vilkuttaa, jos joku on jo pallottelemassa. Omien lasten ulkoilu ja kunto tipahtaa radikaalisti tässä muutaman kuukauden aikana. En mitenkään voi yltää niin suureen määrään ulkoilua ja ihan jo se tekemisen kuntotaso laskee, jos puuhailevat minun kanssa versus kavereiden kanssa.

Ja tässä kiteytyy just tää pullamössösukupolvi. Koittakaa nyt saada päähänne se että tässä tulee nyt muutaman kuukauden olemaan vähän rankkaa. Me kaikki joudutaan ponnistelemaan enemmän ja poistumaan omalta mukavuusalueelta. Yhyy sä joudut nyt hetken aikaa viihdyttämään lapsias yhyy. Ei tää tilanne tuu koko loppuelämää luultavasti kestämään ni koittakaa ny päästä eroon tosta valittavasta asenteesta ja SOPEUTUKAA! Jokainen meistä pystyy vaikuttamaan siihen millanen se oma henkinen ja fyysinen kunto tulee olemaan tän kaiken jälkeen. Joo se vaatii sulta vähän enemmän ku mihin oot tässä valmissa maailmassa tottunu mutta tilanne on nyt tää ja deal with it.

Oletpa vihainen. Ehkä kannattaa hieman rauhoittua.

Lapsuuden keskeisimpiä piirteitä on vapaa leikki ja leikkiminen oman ikäistensä kanssa. Vaikka miten päin viihdyttäisin tai pyrkisin lastani liikuttamaan, en voi koskaan korvata toista lasta. Sanoin aiemman kommenttini siksi, enkä edes valittaen, että ihmiset ymmärtäisivät miten suuri vaikutus karanteenilla on lasten kokemukseen lapsuudesta. Nyt kun vapaa leikki pihalla, mikä on ehdottoman tärkeä osa lapsuutta tietyssä iässä, on kielletty, saattaa se lapsista tuntua siltä, että lapsuus on hetkeksi pysäytetty. Vapaus, koulu ja kaverit ovat lapsuuden perusta. Siksi tämä ei ole mikään pikkujuttu tai helppo toteuttaa.

Olen tätä itsekin hokenut täällä, että sotatilanteissa perustetaan aina ensin koulu/leikkitila lapsille, koska sillä on niin paljon positiivisia vaikutuksia heidän jaksamiseensa. Tänään sanottiin, että olemme sodassa. Miksi meillä ei sitten ole koulut auki, tai edes puistoon ei saa mennä? Mitä tekee pienelle lapselle olla viikkotolkulla eristyksissä muista lapsista, pelkkien vanhempiensa seurassa? Suomalainen mieli on altis masentumaan ja käyttäytymään autistisesti. Eikö tämä terveiden ihmisten eristäminen vain pahenna tilannetta? Miten oireilevat isompina ne lapset, joita eristetään nyt?

Ettekö te osaa itse olla lastenne kanssa? Meillä ainakin ovat ihan levollisia ja iloisia että ollaan ja ulkoillaan yhdessä. Ei voi verrata mihinkään sotaan kun on tartuntatauti. Tai no, voi toki jos sodassa se koulu ja päiväkoti perustettaisiin eturintamaan. Turha tässä on nyt itkeä että ei oo reiluu, tämä on vaan nyt tehtävä.

Entäs ne perheet, joissa ei -syystä tai toisesta- aktivoida lapsia? Kukaan ei jaksa lähteä ulos, korkeintaan röökillä käy? Ruoka on vähän sitä ja tätä, jos sitä nyt jaksetaan laittaa. Läksyissä ei osata auttaa tai ei vaan kiinnosta. Koulunkäynti on voinut pitää pinnalla tämmöisen perheen lapsen, mutta nyt kun se on käytännössä lopetettu ja tilanne voi jatkua kuukausitolkulla, miten luulet sen vaikuttavan lapseen?

Suomessakin ON tämmöisiä perheitä, tuhansia jopa. Sinä tai minä emme ehkä heitä tunne. Mielestäni on vaarallista jatkaa lasten eristämistä omaan kotiinsa pitkiä aikoja, eikä vähiten tämän takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yksi hyvä ystävä > 100 kaveria kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eilen illalla Radio Suomessa haastattelussa sanottiin, että nuorella voisi olla max. 4 ystävää, joita tapaa kodin ulkopuolella kunnes tilanne on ohi. Ei enempää. Mutta nuoret on pakko päästää kotoa pois silloin tällöin, koska muuten kenenkään nuppi ei kestä, ei lasten, ei nuorten eikä aikuisten.

Minulle riittäisi edes yksi ystävä.

Minullekin riittäisi, että pienellä kotihoidossa olevalla lapsellani olisi tänä aikana yksi ystävä, mutta ei ole. Kerhoissa riitti kavereita, mutta nyt se on loppu.

Murheellista yrittää leikkipuistoon, jossa jo leikkii pari ehkä tuttuakin lasta iloisesti keskenään, ja joutua kääntymään pois. Kuukausia jos tämä jatkuu, niin lapsi menettää leikkitaitonsa eikä enää koronan häivyttyä pääsekään noin vain takaisin porukoihin.

Onhan lapsia syövänkin takia karanteenissa kuukausia ja joskus vuosiakin. Eivät nää kavereitaan eivätkä käy koulussa. Ne jotka onnekkaasti paranevat jatkavat kyllä normaalia elämäänsä.

Kyllä se karanteeni vaikuttaa syöpälasten kehitykseen. Kokemusta on. On tärkeää noudattaa ohjeita, mutta on tärkeää myös herättää avointa keskustelua siitä, miten muita ihmisiä olisi paras nähdä ja onko esimerkiksi ulkona leikki niin suuri riski kuin luullaan. Epidemiat pakkaantuvat usein syksylle, kun lapset ja vanhemmat kokoontuvat sisätiloihin. Tämäkin on ihan faktaa, että nimenomaan isojen ryhmien oleskelu sisätilassa yhdessä on se suurin riski tautien leviämiselle. Kannustan silti kaikkia toimimaan niin kuin hallitus ohjeistaa!

Koronaviruksesta ei välttämättä päästä eroon koskaan. Sekin olisi hyvä ymmärtää. Tarvitsemme myös kestäviä malleja toimia, emme vain ohjeita poikkeusajalle, joka hyvin todennäköisesti vielä jatkuu kuukauden päästä. Jos kyseessä olisikin vain kuukausi, niin eihän siinä mitään. Mutta kyseessä on parhaimpienkin ehdotusten mukaan kesään jatkuva tilanne, joten kyllä myös tarvitaan sellaista ohjeistusta ja sääntöä, jotka ottavat huomioon ihmiset hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti.

Onhan se surullista, että nytkin on kotona perheitä, jotka puntaroivat voiko pihalle mennä leikkimään ja liikkumaan. Totta kai se on masentavaa, ja ei ole kyllä lainkaan yhteishenkeä nostattavaa tilannetta helpottavaa haukkua toisia tyhmiksi ja lietsoa vihaa muita kohtaan. Jokainen voisi miettiä omaa käytöstä netissä, kun muuta sosiaalista elämää ei monilla tällä hetkellä ole. Todellakin tekin ketjun haukkuvat, noin sanoisitte päin naamaa naapureille ja ystäville. Enpä usko. Nyt eristyksissä jos jossain olisi tärkeää opetella argumentoimaan haukkumatta muita. En tarkoita sinua jota lainasin, vaan koko ketjua.

Se se vasta onkin surullista, että täällä muka fiksusti pohdiskellaan ja faktoja esitetään - millä meriiteillä?  - että miksi ei pitäisi noudattaa hallituksen ohjeita. Seuraavaksi ulkonaliikkumiskielto teikäläisten ansioista, tajuatteko, mitäs se sitten tekee teidän lasten psyykelle? Nyt sentään päästään ulos, sitten ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunta on tärkeää kaikkien terveyden kannalta, nyt huomaa kuinka paljon ulkona on kävelijöitä iltaisin. Aikuiset lähtevät puolison tai kaverin kanssa kävelylle, ei ongelmaa.

Jos kaksi äitiä käy iltalenkillä kaksistaan eivätkä halaile, miksi kaksi lasta ei saa leikkiä yhtä aikaa samassa leikkipuistossa (edelleen hanskat kädessä). 

Varsinkin kun nämä 2 lasta ovat kotona pelkän perheensä kanssa ja ovat olleessa samassa tarhassa ennen eristyksen alkua.

Syvä huokaus. Kun kaksi äitiä ei saisi käydä, eikä ne lapsetkaan. Tää on just tätä, ”mutku mitä se haittaa jos mää vaan vähän”. Kysy italialaisilta, niillä oli samat jutut pari viikkoa sitten.

Minä haluaisin nähdä sen suomalaisen perusperheen missä aina tervehditään poskisuudelmin kaikkia mahdollisia ihmisiä, niin perheenjäseniä kuin tuntemattomiakin ja missä mummit asuvat samassa taloudessa hoitaen kaikkein lastensa lapsenlapsia :)

Voithan tietysti yrittää lohduttaa itseäsi tuollasella "ei se meille tartu" -jutuilla. Valitettavasti tarttuu ihan samalla tavalla. Miten Ruotsi ja Norja? Mikä selitys sulla sille on että siellä leviää ja meillä (muka) ei?

Voi voi, luepa uutiset mitä Ruotsissa on - tai siis ei ole - tehty ja vertaa sitten Suomeen. Norjassa on lisäksi niin paljon enemmän rahaa, että siellä on käyty paljon enemmän tautia hakemassa ulkomailta kuin Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunta on tärkeää kaikkien terveyden kannalta, nyt huomaa kuinka paljon ulkona on kävelijöitä iltaisin. Aikuiset lähtevät puolison tai kaverin kanssa kävelylle, ei ongelmaa.

Jos kaksi äitiä käy iltalenkillä kaksistaan eivätkä halaile, miksi kaksi lasta ei saa leikkiä yhtä aikaa samassa leikkipuistossa (edelleen hanskat kädessä). 

Varsinkin kun nämä 2 lasta ovat kotona pelkän perheensä kanssa ja ovat olleessa samassa tarhassa ennen eristyksen alkua.

Syvä huokaus. Kun kaksi äitiä ei saisi käydä, eikä ne lapsetkaan. Tää on just tätä, ”mutku mitä se haittaa jos mää vaan vähän”. Kysy italialaisilta, niillä oli samat jutut pari viikkoa sitten.

Minä haluaisin nähdä sen suomalaisen perusperheen missä aina tervehditään poskisuudelmin kaikkia mahdollisia ihmisiä, niin perheenjäseniä kuin tuntemattomiakin ja missä mummit asuvat samassa taloudessa hoitaen kaikkein lastensa lapsenlapsia :)

Voithan tietysti yrittää lohduttaa itseäsi tuollasella "ei se meille tartu" -jutuilla. Valitettavasti tarttuu ihan samalla tavalla. Miten Ruotsi ja Norja? Mikä selitys sulla sille on että siellä leviää ja meillä (muka) ei?

Voi voi, luepa uutiset mitä Ruotsissa on - tai siis ei ole - tehty ja vertaa sitten Suomeen. Norjassa on lisäksi niin paljon enemmän rahaa, että siellä on käyty paljon enemmän tautia hakemassa ulkomailta kuin Suomessa.

Toisaalta ymmärtää tällaiset defenssit, mutta sääliksi käy kyllä.

Meillä lapset voi käydä ulkona kaverin kanssa. Opettajat ovat koulussa työkavereiden kesken, päiväkodissa lapset ja itse kaupassa. Tarkoitus on hillitä tartuntoja, viruksen meistä saa suurin osa joka tapauksessa. Näin sairastutaan porrastetusti ja terveydenhuolto ei kuormitu kerralla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kova isku omille lapsilleni, ettei saa liikkua ulkona kaverin kanssa. Asumme taloyhtiössä, jossa on n. 10 samanikäisiä lasta ja ovat tottuneet leikkimään isolla porukalla. Nyt ei saa pelata edes sählyä kaverin kanssa pihalla, vaan pitää iloisesti vain vilkuttaa, jos joku on jo pallottelemassa. Omien lasten ulkoilu ja kunto tipahtaa radikaalisti tässä muutaman kuukauden aikana. En mitenkään voi yltää niin suureen määrään ulkoilua ja ihan jo se tekemisen kuntotaso laskee, jos puuhailevat minun kanssa versus kavereiden kanssa.

Ja tässä kiteytyy just tää pullamössösukupolvi. Koittakaa nyt saada päähänne se että tässä tulee nyt muutaman kuukauden olemaan vähän rankkaa. Me kaikki joudutaan ponnistelemaan enemmän ja poistumaan omalta mukavuusalueelta. Yhyy sä joudut nyt hetken aikaa viihdyttämään lapsias yhyy. Ei tää tilanne tuu koko loppuelämää luultavasti kestämään ni koittakaa ny päästä eroon tosta valittavasta asenteesta ja SOPEUTUKAA! Jokainen meistä pystyy vaikuttamaan siihen millanen se oma henkinen ja fyysinen kunto tulee olemaan tän kaiken jälkeen. Joo se vaatii sulta vähän enemmän ku mihin oot tässä valmissa maailmassa tottunu mutta tilanne on nyt tää ja deal with it.

Oletpa vihainen. Ehkä kannattaa hieman rauhoittua.

Lapsuuden keskeisimpiä piirteitä on vapaa leikki ja leikkiminen oman ikäistensä kanssa. Vaikka miten päin viihdyttäisin tai pyrkisin lastani liikuttamaan, en voi koskaan korvata toista lasta. Sanoin aiemman kommenttini siksi, enkä edes valittaen, että ihmiset ymmärtäisivät miten suuri vaikutus karanteenilla on lasten kokemukseen lapsuudesta. Nyt kun vapaa leikki pihalla, mikä on ehdottoman tärkeä osa lapsuutta tietyssä iässä, on kielletty, saattaa se lapsista tuntua siltä, että lapsuus on hetkeksi pysäytetty. Vapaus, koulu ja kaverit ovat lapsuuden perusta. Siksi tämä ei ole mikään pikkujuttu tai helppo toteuttaa.

Olen tätä itsekin hokenut täällä, että sotatilanteissa perustetaan aina ensin koulu/leikkitila lapsille, koska sillä on niin paljon positiivisia vaikutuksia heidän jaksamiseensa. Tänään sanottiin, että olemme sodassa. Miksi meillä ei sitten ole koulut auki, tai edes puistoon ei saa mennä? Mitä tekee pienelle lapselle olla viikkotolkulla eristyksissä muista lapsista, pelkkien vanhempiensa seurassa? Suomalainen mieli on altis masentumaan ja käyttäytymään autistisesti. Eikö tämä terveiden ihmisten eristäminen vain pahenna tilannetta? Miten oireilevat isompina ne lapset, joita eristetään nyt?

Ettekö te osaa itse olla lastenne kanssa? Meillä ainakin ovat ihan levollisia ja iloisia että ollaan ja ulkoillaan yhdessä. Ei voi verrata mihinkään sotaan kun on tartuntatauti. Tai no, voi toki jos sodassa se koulu ja päiväkoti perustettaisiin eturintamaan. Turha tässä on nyt itkeä että ei oo reiluu, tämä on vaan nyt tehtävä.

Entäs ne perheet, joissa ei -syystä tai toisesta- aktivoida lapsia? Kukaan ei jaksa lähteä ulos, korkeintaan röökillä käy? Ruoka on vähän sitä ja tätä, jos sitä nyt jaksetaan laittaa. Läksyissä ei osata auttaa tai ei vaan kiinnosta. Koulunkäynti on voinut pitää pinnalla tämmöisen perheen lapsen, mutta nyt kun se on käytännössä lopetettu ja tilanne voi jatkua kuukausitolkulla, miten luulet sen vaikuttavan lapseen?

Suomessakin ON tämmöisiä perheitä, tuhansia jopa. Sinä tai minä emme ehkä heitä tunne. Mielestäni on vaarallista jatkaa lasten eristämistä omaan kotiinsa pitkiä aikoja, eikä vähiten tämän takia. 

Tämä on oikeasti vaarallinen tilanne ns. huonojen perheiden lapsille. Jäävät jälkeen koulussa (koska kukaan ei patista eikä auta tehtävien kanssa, vanhempia ei kiinnosta) eivätkä saa kunnon ruokaa (vanhemmille kaljaa riittää kyllä). Pahimmassa tapauksessa joutuvat kuuntelemaan vanhempien riitelyä vielä tuohon päälle. EN VÄITÄ että eristys pitäisi purkaa, ainoastaan sanon että tästä voi tulla myös paljon sellaisia seuraamuksia, jotka vaikuttavat hyvin ikävästi yksittäisiin ihmisiin. Ja sellaisia seuraamuksia mitä kukaan ei osaa nyt ennustaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmiset tajua. Olen istunut päivän tuossa ikkunan ääressä, ja koko ajan taloyhtiön pihalla ja tuolla kaduilla kulkee mummoja ja leikkiviä lapsia kavereineen (tiedän, etteivät ole sisaruksia). Mummot jäävät rapsuttelemaan vastaantulevia koiria ja juttelemaan ihmisille. Aivan käsittämätöntä käytöstä. Nämä oikein kerjäävät ulkonaliikkumiskieltoa.

Kyllä lapset saavat pihalla leikkiä ja kävelyllä saa mummotkin käydä. Ei sisätiloihin tarvitse linnoittautua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kova isku omille lapsilleni, ettei saa liikkua ulkona kaverin kanssa. Asumme taloyhtiössä, jossa on n. 10 samanikäisiä lasta ja ovat tottuneet leikkimään isolla porukalla. Nyt ei saa pelata edes sählyä kaverin kanssa pihalla, vaan pitää iloisesti vain vilkuttaa, jos joku on jo pallottelemassa. Omien lasten ulkoilu ja kunto tipahtaa radikaalisti tässä muutaman kuukauden aikana. En mitenkään voi yltää niin suureen määrään ulkoilua ja ihan jo se tekemisen kuntotaso laskee, jos puuhailevat minun kanssa versus kavereiden kanssa.

Ja tässä kiteytyy just tää pullamössösukupolvi. Koittakaa nyt saada päähänne se että tässä tulee nyt muutaman kuukauden olemaan vähän rankkaa. Me kaikki joudutaan ponnistelemaan enemmän ja poistumaan omalta mukavuusalueelta. Yhyy sä joudut nyt hetken aikaa viihdyttämään lapsias yhyy. Ei tää tilanne tuu koko loppuelämää luultavasti kestämään ni koittakaa ny päästä eroon tosta valittavasta asenteesta ja SOPEUTUKAA! Jokainen meistä pystyy vaikuttamaan siihen millanen se oma henkinen ja fyysinen kunto tulee olemaan tän kaiken jälkeen. Joo se vaatii sulta vähän enemmän ku mihin oot tässä valmissa maailmassa tottunu mutta tilanne on nyt tää ja deal with it.

Oletpa vihainen. Ehkä kannattaa hieman rauhoittua.

Lapsuuden keskeisimpiä piirteitä on vapaa leikki ja leikkiminen oman ikäistensä kanssa. Vaikka miten päin viihdyttäisin tai pyrkisin lastani liikuttamaan, en voi koskaan korvata toista lasta. Sanoin aiemman kommenttini siksi, enkä edes valittaen, että ihmiset ymmärtäisivät miten suuri vaikutus karanteenilla on lasten kokemukseen lapsuudesta. Nyt kun vapaa leikki pihalla, mikä on ehdottoman tärkeä osa lapsuutta tietyssä iässä, on kielletty, saattaa se lapsista tuntua siltä, että lapsuus on hetkeksi pysäytetty. Vapaus, koulu ja kaverit ovat lapsuuden perusta. Siksi tämä ei ole mikään pikkujuttu tai helppo toteuttaa.

Olen tätä itsekin hokenut täällä, että sotatilanteissa perustetaan aina ensin koulu/leikkitila lapsille, koska sillä on niin paljon positiivisia vaikutuksia heidän jaksamiseensa. Tänään sanottiin, että olemme sodassa. Miksi meillä ei sitten ole koulut auki, tai edes puistoon ei saa mennä? Mitä tekee pienelle lapselle olla viikkotolkulla eristyksissä muista lapsista, pelkkien vanhempiensa seurassa? Suomalainen mieli on altis masentumaan ja käyttäytymään autistisesti. Eikö tämä terveiden ihmisten eristäminen vain pahenna tilannetta? Miten oireilevat isompina ne lapset, joita eristetään nyt?

Ettekö te osaa itse olla lastenne kanssa? Meillä ainakin ovat ihan levollisia ja iloisia että ollaan ja ulkoillaan yhdessä. Ei voi verrata mihinkään sotaan kun on tartuntatauti. Tai no, voi toki jos sodassa se koulu ja päiväkoti perustettaisiin eturintamaan. Turha tässä on nyt itkeä että ei oo reiluu, tämä on vaan nyt tehtävä.

Et taida olla erityisen terävä? 

"Eristyksen" toinen päivä? menossa ja sä täällä patsastelet että hyvin menee meillä. Palataan asiaan vaikka kolmen kuukauden päästä. Kait te nyt oikeasit tajuatte, että ei tää oo mikään muutaman päivän "ei nähdä kavereita" jakso vaan varsinkin lapselle aivan äärettömän pitkä aika, eivätkö ne sitä ymmärrä. 

Varmasti terävämpi kuin sinä. Me ollaan oltu jo 2 viikkoa kotona. 2 koululaista ja päiväkotilainen. Hyvin pyyhkii, sori vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yksi hyvä ystävä > 100 kaveria kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eilen illalla Radio Suomessa haastattelussa sanottiin, että nuorella voisi olla max. 4 ystävää, joita tapaa kodin ulkopuolella kunnes tilanne on ohi. Ei enempää. Mutta nuoret on pakko päästää kotoa pois silloin tällöin, koska muuten kenenkään nuppi ei kestä, ei lasten, ei nuorten eikä aikuisten.

Minulle riittäisi edes yksi ystävä.

Minullekin riittäisi, että pienellä kotihoidossa olevalla lapsellani olisi tänä aikana yksi ystävä, mutta ei ole. Kerhoissa riitti kavereita, mutta nyt se on loppu.

Murheellista yrittää leikkipuistoon, jossa jo leikkii pari ehkä tuttuakin lasta iloisesti keskenään, ja joutua kääntymään pois. Kuukausia jos tämä jatkuu, niin lapsi menettää leikkitaitonsa eikä enää koronan häivyttyä pääsekään noin vain takaisin porukoihin.

Onhan lapsia syövänkin takia karanteenissa kuukausia ja joskus vuosiakin. Eivät nää kavereitaan eivätkä käy koulussa. Ne jotka onnekkaasti paranevat jatkavat kyllä normaalia elämäänsä.

Kyllä se karanteeni vaikuttaa syöpälasten kehitykseen. Kokemusta on. On tärkeää noudattaa ohjeita, mutta on tärkeää myös herättää avointa keskustelua siitä, miten muita ihmisiä olisi paras nähdä ja onko esimerkiksi ulkona leikki niin suuri riski kuin luullaan. Epidemiat pakkaantuvat usein syksylle, kun lapset ja vanhemmat kokoontuvat sisätiloihin. Tämäkin on ihan faktaa, että nimenomaan isojen ryhmien oleskelu sisätilassa yhdessä on se suurin riski tautien leviämiselle. Kannustan silti kaikkia toimimaan niin kuin hallitus ohjeistaa!

Koronaviruksesta ei välttämättä päästä eroon koskaan. Sekin olisi hyvä ymmärtää. Tarvitsemme myös kestäviä malleja toimia, emme vain ohjeita poikkeusajalle, joka hyvin todennäköisesti vielä jatkuu kuukauden päästä. Jos kyseessä olisikin vain kuukausi, niin eihän siinä mitään. Mutta kyseessä on parhaimpienkin ehdotusten mukaan kesään jatkuva tilanne, joten kyllä myös tarvitaan sellaista ohjeistusta ja sääntöä, jotka ottavat huomioon ihmiset hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti.

Onhan se surullista, että nytkin on kotona perheitä, jotka puntaroivat voiko pihalle mennä leikkimään ja liikkumaan. Totta kai se on masentavaa, ja ei ole kyllä lainkaan yhteishenkeä nostattavaa tilannetta helpottavaa haukkua toisia tyhmiksi ja lietsoa vihaa muita kohtaan. Jokainen voisi miettiä omaa käytöstä netissä, kun muuta sosiaalista elämää ei monilla tällä hetkellä ole. Todellakin tekin ketjun haukkuvat, noin sanoisitte päin naamaa naapureille ja ystäville. Enpä usko. Nyt eristyksissä jos jossain olisi tärkeää opetella argumentoimaan haukkumatta muita. En tarkoita sinua jota lainasin, vaan koko ketjua.

Se se vasta onkin surullista, että täällä muka fiksusti pohdiskellaan ja faktoja esitetään - millä meriiteillä?  - että miksi ei pitäisi noudattaa hallituksen ohjeita. Seuraavaksi ulkonaliikkumiskielto teikäläisten ansioista, tajuatteko, mitäs se sitten tekee teidän lasten psyykelle? Nyt sentään päästään ulos, sitten ei.

No pääseekö kerrostalossa asuva lapsiperhe ulos, jos pihan leikkipaikalle tai leikkipuistoon ei saa mennä, jotta siellä ei kohtaa toisia lapsia? Saanko mennä lapseni kanssa kävelylle? Siinähän tulee vastaan ihmisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmiset tajua. Olen istunut päivän tuossa ikkunan ääressä, ja koko ajan taloyhtiön pihalla ja tuolla kaduilla kulkee mummoja ja leikkiviä lapsia kavereineen (tiedän, etteivät ole sisaruksia). Mummot jäävät rapsuttelemaan vastaantulevia koiria ja juttelemaan ihmisille. Aivan käsittämätöntä käytöstä. Nämä oikein kerjäävät ulkonaliikkumiskieltoa.

Kyllä lapset saavat pihalla leikkiä ja kävelyllä saa mummotkin käydä. Ei sisätiloihin tarvitse linnoittautua.

Tottakai saa mummot käydä kävelyllä. Mutta onko mummojen aivan välttämätöntä jäädä juttelemaan jokaisen naapurin kanssa pidemmäksikin aikaa? Mitään riittävää fyysistä etäisyyttä ei takuulla ole. Samalla ulkoilureissulla sitten lähikauppaan ja ai että. Ja juurihan tuli suositus, että leikkitreffejä vältettävä. Puhuin nimenomaan eri perheiden lapsista, jotka leikkivät pihalla keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset voi käydä ulkona kaverin kanssa. Opettajat ovat koulussa työkavereiden kesken, päiväkodissa lapset ja itse kaupassa. Tarkoitus on hillitä tartuntoja, viruksen meistä saa suurin osa joka tapauksessa. Näin sairastutaan porrastetusti ja terveydenhuolto ei kuormitu kerralla.

Juuri näin - jos arviolta n. 40 % saa viruksen joka tapauksessa (iso osa oireettomia toki) niin oleellista on juuri tämä, että sairastetaan porrastetusti ja kukaan ei kuolisi sen takia että sairaalat on täynnä.

Ja palataksemme todellisuuteen - Suomessa ei vielä käsittääkseni yhtään koronaan kuollutta?

Kuten joku totesi - miten tämä maa pärjäisi jos oikeasti tulisi sota?

Vierailija kirjoitti:

Niin. Sitä voisi kuvitella että meidän kaikkien etu olisi että pääministeri voisi tässä tilanteessa keskittyä kaikkeen muuhun kuin saman yksinkertaisen viestin toistamiseen hiukan eri tavalla päivästä toiseen.  Esimerkiksi asiantuntijoiden kuulemiseen ja mahdollisimman hyvien päätösten tekemiseen ja hallituksen johtamiseen nopeasti kehittyvässä, äärimmäisen tiukassa tilanteessa. 

Mutta ei. Hänen on pakko käyttää arvokasta aikaansa istumiseen tv-studiossa, päivittäisiin tiedotustilaisuuksiin ynnä muuhun joita ei tarvittaisi jos kansalaiset osaisivat tehdä niin kuin yksinkertainen käsky kuuluu: PITÄKÄÄ.FYYSISTÄ.ETÄISYYTTÄ.TOISIINNE.

Ei siinä mitään jos tämä tietyllä tavalla heikompi aines karsiutuisi, mutta kun todennäköisesti he selviävät viruksesta parilla yskäisyllä tartuttaen kuitenkin monta muuta, mukaan lukien ihmisiä joille tauti on tappava tai pysyvästi vammauttava. 

Minäminäihmisten takia saamme tänne vielä sen ulkonaliikkumiskiellon, ja hyvä niin. Hävettää vaan niin maan peesti jos siihen pitää todella mennä vain siksi että on nämä sosiaalisesti vammaiset yliekstrovertit joiden on pakko päästä klähmimään ja kiehnäämään joille ei mene jakeluun mikään muu kuin laki jonka noudattamista poliisi kyttää vierestä.

No niin. Vastaahan nyt. Saammeko siis tavata lapsen kaveria pitäen fyysisen etäisyyden? Esimerkiksi viisi metriä ulkona?

Ihan nyt mielenkiinnosta haluan vastauksen, kun huudetaan että ulkona saa käydä mutta kavereita ei nähdä. Siitähän tässä 9/10 kyselee, että eikö tosiaan voi ulkoilla yhdessä pitäen etäisyyden?

Keskustellaan me täällä kun pääministerillä on parempaakin tekemistä.