Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?

Tämä keskustelu kyllä tuo lohtua ettei ole yksin tässä mökähelvetissä. Itselläkin uusi asunto haussa vaikka en haluaisi lähteä, mutta vuosi sitten alakertaan muuttanut tapaus pakottaa siihen. Elää öisin eli jatkuvaa kävelynjytinää tyyliin norsu, suihkussa käynti joka yö 3-4 välillä ja kaikenlaista muuta kolinaa. Korvatulppia ilman ei tule nukkumisesta mitään.

No ei tuossa kaikki, kun heräilee iltapäivästä alkaa musisointi. Kitaran soittoa ja laulua kuunneltu tänäänkin 4 tuntia putkeen. Isännöitsijään oltu yhteyksissä ja oli samaa mieltä että ei tuo ihan ok ole, oli yrittänyt tavoitella tyyppiä muttei vastaa puhelimeen. Ei avaa myöskään ovea kun ollaan yritetty mennä sanomaan. Lapuista ei välitä. Miten voi olla näin itsekästä väkeä, ei voi vaan ymmärtää. Kunhan uusi asunto on varmistunut niin tuo tapaus ei enää päiviään makoile hiljaisuudessa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän yläkerrassa ei ainakaan yritetäkään olla hiljaa. Lapsi juoksee edestakaisin ja pianoa pimputetaan.

Meille sanottiin lapsena omakotitalossa asuessakin, että sisällä ei juosta. Ei ollut naapureita häiriintymässä, mutta ihan jo turvallisuuden vuoksi ettei liukastuta ja kaaduta pää edellä sohvapöytään päin...

Ei hemmetti piano kerrostalossa.

Niin tai sitten ahneet rakennuspaskapohata vois alkaa rakentaa sellaisia taloja, joissa on inhimillinen äänieristys. En tajua miten ihmiset suostii asumaan noissa itsemurhakaikukopeissa. Kesällä on niin kuumaa myös pakko pitää ikkunaa auki ja juuri sattuu kadun toisella puolella olemaan räkälä, jossa apinat ölisee röökillä aamu kolmeen asti. Jälkiabortti.

Jos haluaa takuuvarmaa rauhaa, pitää muuttaa syrjään, jossa lähin naapuri on parin kilsan päässä. Muussa tapauksessa viimeistään koiran räksytys pihalla pilaa kaiken. Eikä voi oikein mitään. Vuokra-asunnosta sentään voi lähteä muualle ilman huolia.

Sunnuntai-ilta ja naapuriin saapui joku möreä-ääninen apinaystävä viettämään iltaa kaltaisensa luuserinaapurini kanssa. Kuuluu epämääräistä ölinää ja mölinää, pullot kolahtelee ja vierii lattialla Tällaista voi olla siis talossa pääkaupungin kantakaupungissa, joissa pienimmät itsemurhakuutiot maksavat yli 0,5M€.

Alakerran tyypit pelaa kiljuu ja kikattaa 23 asti. Sitten alkaa tömistely ja vessan vetäminen, ruuan lämmitys mikrolla. Ehkä klo 1 nukahtaa teini. Itse heräsin klo 7 ja tein aamujumpan tömistellen. Siitäs saavat mokovat.

Vierailija kirjoitti:

Alakerran tyypit pelaa kiljuu ja kikattaa 23 asti. Sitten alkaa tömistely ja vessan vetäminen, ruuan lämmitys mikrolla. Ehkä klo 1 nukahtaa teini. Itse heräsin klo 7 ja tein aamujumpan tömistellen. Siitäs saavat mokovat.

Teininaapurit ovat ikävä kyllä aika kaameita, joskaan eivät kaikki. Peruseläminen ja kommunikointi hoidetaan ÄÄNEKKÄÄSTI, viestitetään että ei tässä mitään nössöjä olla. Mitä enemmän kello näyttää, sitä reippaammaksi käy meno ja meininki. Oikein "mukavaa" saada naapuriyksiöön melskaamaan tällainen tapaus, joka tietenkin pyytää samanlaisia kavereita kylään harva se päivä. 

makkarin ikkunan vieressä on puu, jossa hhyyyvin aikaisin aamulla joe cocker-tyylinen varis alkaa möykän. Ottanut ehkä poen korpilta vaikuteita? Oi varis, milloin saisin nukkua myöhempään? Vastauksen arvannette: Ei milloinkaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksiössä hankala kun ei pääse mihinkään muuhun huoneeseen ääniä karkuun.

No kylppäriin pääsee mutta siellä ei mahdu nukkumaan. Asuessani kompaktissa yksiössä suoraan yläpuolelleni samanlaiseen asuntoon muutti nuori nainen, joka osoittautui katastrofaaliseksi mölyäjänaapuriksi. Joka päivä tai oikeammin ilta ja yö kuulosti siltä, että siellä on muutto käynnissä. Mahdotonta kolistelua, huonekalujen raahausta, jytinää, rymistelyä, kaapinovien paiskontaa, esineiden pudottelua, paljaan laminaatin imurointia mattosuulakkeella niin että kipinät sinkoili. Tämän kruunasi vielä tunteja kestävä kantapäämarssi josta saksalainen sotilaskin olisi kateellinen. 

Nää on niitä, joiden vanhemmat on muuttaneet omakotitaloon lasten tultua ainoastaan siitä syystä, että kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Eli ei ole jaksettu mitenkään kasvattaa toisten huomioimista.

Ikävästi olen minäki saanu huomata, että itsekkyyspitoisuus on nousemaan päin piittaamattomuuden perusteella.

Kaikkein rauhallisimmat kerros- ja luhtitalot joissa olen asunut olivat opiskelijataloja. Ah niitä aikoja. Valmistumisen jälkeen olen asunut vuokralla eri taloyhtiöissä, ja vasta tässä vaiheessa naapurustoon on osunut jos jonkinlaista kerrostalohäirikköä. Eihän se miellyttävää ole, ei todellakaan. 

Jos teillä on kova äänisiä pattereita tai putkia, niin kannattaa kokeilla laittaa liesituuletin humisemaan täysille. On omalla kohdalla toiminut ihan hyvin ja peittää pattereiden kova ääniset kohinat / muita pieniä ääniä. Jotenkin liesituulettimen humina rauhoittaa, kuin olisi ilmalämpöpumppu päällä.

Huuto ja kiroomine. Joka ikinen päivä/ilta. Tavarat lentää seinään. Kovaääniset lemmenleikit. Usein parvekkeella. Puhutaan huutamalla kaikki asiat. Myös ulkona. Lapsiperhe siis. Muista äänistä/metelistä en jaksa välittää koska "normaalia". Virkavalta öisin onneksi hiljentää. PS. Katselen uutta kämppää.

Vapaan kasvatuksen minä minä porukka on viimein vieroittunut peräkammarista ja muuttanut omaan luukkuun ja meno on sen mukainen, eli muiden asumismukavuudelle ja rauhalle voi nakkaa p-kat.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein rauhallisimmat kerros- ja luhtitalot joissa olen asunut olivat opiskelijataloja. Ah niitä aikoja. Valmistumisen jälkeen olen asunut vuokralla eri taloyhtiöissä, ja vasta tässä vaiheessa naapurustoon on osunut jos jonkinlaista kerrostalohäirikköä. Eihän se miellyttävää ole, ei todellakaan. 

Sama. Kun opiskelijakämpästä siirtyi vapaille markkinoille, naapureiden älämölö alkoi ensimmäisestä muutosta. Näemmä vain opiskelijat osaavat asua ottaen toisetkin asukkaat huomioon.

Kaikken pahimpia melun kannalta ovat taloyhtiöt, joissa kaikki asunnot ovat pieniä yksiöitä ja kaksioita. Näiden yhtiöiden asunnot on isolta osin sijoittajien omistuksessa ja vuokralaiset ovat pääasiassa mölyävää rupusakki. Vältä taloyhtiöitä, joissa vain pieniä asuntoja, jos haluat asunnon, jossa voit nukkua ilman korvatulppia!

Opiskelija-asuntolassa oli kätevää, kun tunnettiin hyvin toisemme. Selvisi, että "kantapääkävely" olikin ihan normaalia kävelyä, ja kaveri, joka valitti yläkerrassaan asuvan tömistelevän, tömisteli itse ihan samalla tavalla.  Poikkis oli meillä ja sanoi, että ai tuo heidän yläkerrän tömistely kuuluu tänne asti, mutta sitten huomattiin että se olikin kaveri. Ei se itselle kuulu sellaisena :D luultavasti täälläkin moni on myös itse tömistelijä. 

On niillä kerrostaloasujillakin oma elämä. Antaa elämän kuulua. Tosikot voi muuttaa maalle sähkölämmitteiseen torppaan niin ei kuulu mitään ääntä kun ei pimeässä uskalla liikkua eikä ole vara pitää lamppuja päällä.

Taidat olla juuri puusta laskeutunut kanta-astuja? Normaalit ihmiset osaavat kävellä ilman töminää, ei tarvitse pelotella käärmeitä kotona.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelija-asuntolassa oli kätevää, kun tunnettiin hyvin toisemme. Selvisi, että "kantapääkävely" olikin ihan normaalia kävelyä, ja kaveri, joka valitti yläkerrassaan asuvan tömistelevän, tömisteli itse ihan samalla tavalla.  Poikkis oli meillä ja sanoi, että ai tuo heidän yläkerrän tömistely kuuluu tänne asti, mutta sitten huomattiin että se olikin kaveri. Ei se itselle kuulu sellaisena :D luultavasti täälläkin moni on myös itse tömistelijä. 

No mitä sitten tapahtui, alkoiko kaikki hiippailemaan huopatossut jalassa?

Vierailija kirjoitti:

Taidat olla juuri puusta laskeutunut kanta-astuja? Normaalit ihmiset osaavat kävellä ilman töminää, ei tarvitse pelotella käärmeitä kotona.

Kyllähän se kävely hiljaisesti luonnistuu, jos ei ole ylipainoa tai kiire minnekään ja kävelee rauhallisesti. Moni on kuitenkin tukevia touhuajia jotka ryntäilee kämpässään paikasta toiseen kauhealla kiireellä, niin jytinäksihän se menee pakostakin.