Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?

Luin koko ketjun ja ei voi kuin kauhistella teidän naapureita. Taidan olla aika onnekas kun omassa asunnossa kuuluu vain vesihanan ääni ja naapurin satunnainen köhiminen. Näitä ääniä pääsen tarvittaessa pakoon kylpyhuoneeseen johon mahtuu patja jossa voi halutessaan nukkua. Olen ääniyliherkkä ja tämän ominaisuuden kanssa pitää vain oppia elämää, en ole tästä asunnosta helpolla muuttamassa koska kuitenkin seuraava asunto olisi sellainen jossa kantapäät soi. Ei kuulu edes kantapää marssi tässä asunnossa joka on mielestäni pahimpia ääniä ja josta saan päänsäryn, edellisessä asunnossa oli aina kantapää marssia ja kännimölinää. Koen, että sain jonkinlaisia traumoja näistä humalaisista, koska heidän käytös oli pelottavaa. Katselin sitä menoa pari pitkää vuotta. Olen asunut tässä uudessa asunnossa 3 kuukautta ja toivottavasti tämä rauha säilyy, en kestä humalaisten mölinöitä. Jos tästä muutan, niin seuraava asunto on omakotitalo jostain metsiköstä jossa ei ole räksyttäviä koiria.

Yksiössä hankala kun ei pääse mihinkään muuhun huoneeseen ääniä karkuun.

Vierailija kirjoitti:

Yksiössä hankala kun ei pääse mihinkään muuhun huoneeseen ääniä karkuun.

Kyllä ne äänet yleensä seuraa joka huoneeseen. Itse yritin paeta naapurin aamuyön bileitä saunaan, nukkumaan kapealle lauteelle, vaan ihan sama junputus kuului sinnekin.

Harkitsen tuon alakerran äijän takia karata taas kaverille mutta eipä voi mennä sinne kun siellä jo yövieras eikä nukkumapaikkoja:( harmittaa luulin että ne valitukset ois tepsinyt, tepsi ne vähän aikaa kunnes taas palattu joka toinen tai kolmas yö valvottaa:( kovaääninen kantapäähakkaus huutopuhuminen mm...

Näitä kun lukee niin ei passaa varmaan valittaa siitä että ainoa ongelma on iso ääniset putket/patterit. Ja tätäkin ongelmaa pääsen karkuun patjan kanssa toiseen huoneeseen. En usko, että helpolla löytäisin rauhallisempaa yhteisasuntoa. Olen alkanut miettimään että seuraava asunto on okt joka on rauhallisella alueella. Ei ole känninaapureita riesana eikä kantapäämarssijoita jotka yöt valvoo.

Maalämpötalossa inhottavaa ääntä pitää se maalämpölaite. Aika pientä, tiedän. Olen herkkäuninen ja opettelen parasta aikaa elämään sen asian kanssa, en taloa maalämpölaitteen takia vaihda, koska seuraavassa asunnossa olisi sama ongelma ja naapurit voisi olla aivan kauheita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenhän sitä osaisi kirjoittaa tarpeeksi ystävällisen viestin loukkaamatta naapuria. Aivan kamalaa norsutöminää yläkerrasta joka päivä ja tuntuu että pää räjähtää kohta. Pahimmassa tapauksessa naapuri on m*lkku ja kostaa heippalaput.

Tämän haluaisin minäkin tietää. Jos joku onnistuneesti heippalapun lähettänyt voisi kertoa :D Ja terveisiä vaan Välivainion norsulle Ouluun.

Täällä alakerran naapuri,harmittaa luulin et ylin kerros pelastaa ettei äänet juurikaan kuulu voi pojat miten väärässä olin! Lisäksi muutenkin prkl kovaääninen! Kaikki pitää tehdä kovaäänisesti: kävellä, puhua,paiskoa kaapinovia,kuunnella televisota/radiota nupit kaakossa ja sen kaverit samanlaisia, mikä siinä on ettei osata normaalisti puhua tai kävellä 🤬

Vierailija kirjoitti:

Yksiössä hankala kun ei pääse mihinkään muuhun huoneeseen ääniä karkuun.

No kylppäriin pääsee mutta siellä ei mahdu nukkumaan. Asuessani kompaktissa yksiössä suoraan yläpuolelleni samanlaiseen asuntoon muutti nuori nainen, joka osoittautui katastrofaaliseksi mölyäjänaapuriksi. Joka päivä tai oikeammin ilta ja yö kuulosti siltä, että siellä on muutto käynnissä. Mahdotonta kolistelua, huonekalujen raahausta, jytinää, rymistelyä, kaapinovien paiskontaa, esineiden pudottelua, paljaan laminaatin imurointia mattosuulakkeella niin että kipinät sinkoili. Tämän kruunasi vielä tunteja kestävä kantapäämarssi josta saksalainen sotilaskin olisi kateellinen. 

Vierailija kirjoitti:

Viezrailija kirjoitti:

Yksiössä hankala kun ei pääse mihinkään muuhun huoneeseen ääniä karkuun.

Kyllä ne äänet yleensä seuraa joka huoneeseen. Itse yritin paeta naapurin aamuyön bileitä saunaan, nukkumaan kapealle lauteelle, vaan ihan sama junputus kuului sinnekin.

Riippuu äänistä, ei bileitä ja kantapäitä pääse mihinkään karkuun mutta joitain pieniä ääniä pääsee karkuun tai ainakin minä olen päässy. Toki varmasti riippuu koko talon äänieristyksestä ja koko melun kovuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksiössä hankala kun ei pääse mihinkään muuhun huoneeseen ääniä karkuun.

No kylppäriin pääsee mutta siellä ei mahdu nukkumaan. Asuessani kompaktissa yksiössä suoraan yläpuolelleni samanlaiseen asuntoon muutti nuori nainen, joka osoittautui katastrofaaliseksi mölyäjänaapuriksi. Joka päivä tai oikeammin ilta ja yö kuulosti siltä, että siellä on muutto käynnissä. Mahdotonta kolistelua, huonekalujen raahausta, jytinää, rymistelyä, kaapinovien paiskontaa, esineiden pudottelua, paljaan laminaatin imurointia mattosuulakkeella niin että kipinät sinkoili. Tämän kruunasi vielä tunteja kestävä kantapäämarssi josta saksalainen sotilaskin olisi kateellinen. 

Minä ainakin mahdun 80 cm leveän patjan kanssa. Olen erikseen ostanut pienen patjan ja sängyssä on 120 cm leveä patja. Olen onneksi pieni kokoinen nainen ja lyhyt, jotain hyötyä näköjään lyhyydestäkin.

Ei se omakotitalokaan tee onnelliseksi, isot kulut ja jos naapurissa räksyttää koira yöllä, ja sitä räksytystä ei pääsekkään karkuun eri huoneeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksiössä hankala kun ei pääse mihinkään muuhun huoneeseen ääniä karkuun.

No kylppäriin pääsee mutta siellä ei mahdu nukkumaan. Asuessani kompaktissa yksiössä suoraan yläpuolelleni samanlaiseen asuntoon muutti nuori nainen, joka osoittautui katastrofaaliseksi mölyäjänaapuriksi. Joka päivä tai oikeammin ilta ja yö kuulosti siltä, että siellä on muutto käynnissä. Mahdotonta kolistelua, huonekalujen raahausta, jytinää, rymistelyä, kaapinovien paiskontaa, esineiden pudottelua, paljaan laminaatin imurointia mattosuulakkeella niin että kipinät sinkoili. Tämän kruunasi vielä tunteja kestävä kantapäämarssi josta saksalainen sotilaskin olisi kateellinen. 

Tuo marssimimen on kauheeta, jouduin itse muuttamaan sen takia pois.

Vierailija kirjoitti:

Ei se omakotitalokaan tee onnelliseksi, isot kulut ja jos naapurissa räksyttää koira yöllä, ja sitä räksytystä ei pääsekkään karkuun eri huoneeseen.

Siis kuuluuko koirameteli jos on ikkunat kiinni!? Alkaa nimittäin itsellä olla okt:n haku edessä vain ja ainoastaan koska nykyään jokainen kerrostalo on jonkinsortin koirahelvetti. Ei *ttu, eikö sitä pääse oikeesti pakoon mihinkään??

Vierailija kirjoitti:

Ei se omakotitalokaan tee onnelliseksi, isot kulut ja jos naapurissa räksyttää koira yöllä, ja sitä räksytystä ei pääsekkään karkuun eri huoneeseen.

Siis kuuluuko koirameteli jos on ikkunat kiinni!? Alkaa nimittäin itsellä olla okt:n haku edessä vain ja ainoastaan koska nykyään jokainen kerrostalo on jonkinsortin koirahelvetti. Ei *ttu, eikö sitä pääse oikeesti pakoon mihinkään??

Olipas osuva keskustelu. Istun tässä sohvalla sunnuntai iltapäivää viettäen korvatulpat korvissa. Naapuri tykkää kuunnella musiikkia täysillä. En jaksa mennä sanomaan, tietää kyllä muttei välitä. Onneksi olen muuttamassa pian pois.

Pääsin muuttamaan pois meluhelvettitalosta. Seinänaapuri huudatti televisiota 24 asti (tunnarista sai selvää mikä ohjelma), toinen naapuri heräsi 4.30 arkisin paiskomaan kaikki keittiökaapit auki ja kiinni. Yläkerran perhe oli kaiken vapaa-ajan sisällä: ryskis, paiskis, kolin, ääääääää!!!, mehuaa!!!!!, pampampampampampam, tömtömtömtöm, ryskis, paiskis, kolin. Käytävään ei ollut väliovea mistä kuului kaikki ralli yöaikaan. Kaikki yöt piti nukkua tulpat ja Peltorit korvilla. Seurauksena verenpainelääkitys ja rytmihäiriöt. Päivisinhän piti siis vielä käydä töissä. Minä olin kuulemma ääniherkkä marttyyri.

Pääsin muuttamaan muutaman vuoden vanhaan taloon. Joskus joku ehkä siivoaa kun kuuluu epämääräistä kolinaa ja kahinaa, yksi naapuri paiskaa ovensa käytävässä rysähtämällä. Mutta, ei jumputusta, ei kantapäitä, ei huostaanottoa tarvitsevia lapsiperheitä. 10h yöunia myös viikonloppuina. Vaihtamalla voi parantua. Ja se vanha kämppä ei todellakaan ollut asumiskelpoinen. 

Onhan se erikoista kuinka erilaisia ihmisiä asuukaan kerrostalossa. Olen asunut halvimmissa kaupungin vuokrataloissa ja meno oli sen mukaista (poliisejakin ravasi talossa) ja nyt kun asun kalliimmalla alueella, on silti ongelmia, lähinnä lapset.

Itse jos täytyisi käydä suihkussa klo 21 jälkeen saatika yöllä niin koitan käydä mahdollisimman nopeasti ja vain muutamia minuutteja ja vain silloin jos on aivan pakko.

Naapurissa sen sijaan lapset kiroilee, joku paiskoo ovia, pattereihin kolistellaan ja aivan kuin kattilan kantta tiputeltaisi usein lattialle?

Kokoajan huutoa, mölinää ja omituista vinkumista ja kiljuntaa ja paisketta.

Toisaalta oma ystäväni, joka on muuttanut omakotitalosta kerrostaloon käyttäytyy myös sen mukaisesti, vaikka kuinka monesti olen sanonut ettei pyykkiä kannattaisi pestä yöllä.

Olisihan se oma talo syrjäisessä metsässä aivan unelma kaltaiselleni erakolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se omakotitalokaan tee onnelliseksi, isot kulut ja jos naapurissa räksyttää koira yöllä, ja sitä räksytystä ei pääsekkään karkuun eri huoneeseen.

Siis kuuluuko koirameteli jos on ikkunat kiinni!? Alkaa nimittäin itsellä olla okt:n haku edessä vain ja ainoastaan koska nykyään jokainen kerrostalo on jonkinsortin koirahelvetti. Ei *ttu, eikö sitä pääse oikeesti pakoon mihinkään??

Olen asunut luhtitalossa joka oli omakotitalo alueella ja mäen päällä koira räksytti omakotitalon pihasta ja ääni kuului sisään vaikka ovet sekä ikkunat kiinni. Räksytys alkoi aamulla klo 7 ja loppui klo 23 aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei se omakotitalokaan tee onnelliseksi, isot kulut ja jos naapurissa räksyttää koira yöllä, ja sitä räksytystä ei pääsekkään karkuun eri huoneeseen.

No omakotitalo nyt on vihonviimeinen asumismuoto.

Ei kantapäistä kyllä lähde yhtään mitään meteliä. Outo mielikuva. Ihan joku muu sen aiheuttaa.