Lue keskustelun säännöt.
Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Vierailija kirjoitti:
Miksi elämän kerrostalossa edes pitäisi olla niin hiljaista? Itse ainakin vaan tykkään, kun naapurista kuuluu elämisen ääniä, ei ole niin yksinäinen ja eristynyt olo. Kun naapuri pitää juhlat, niin sehän on vähän kuin olisi niissä juhlissa itsekin, ei tarvitse edes lähteä ulos virkistäytymään. :)
On ihan yleisesti tiedetty fakta, että ylimääräiset äänet kuormittavat ja stressaavat. Jos joka päivä joutuu pitkin päivää kuuntelemaan naapurin kolistelua, kovaäänistä puhetta, tavaroiden tiputtelua, ovien paiskomista yms. niin pitkässä juoksussa se alkaa todella käydä mielenterveydelle. Ei sitä voi joka päivä joutua olemaan kotonaan kuulokkeet tai korvatulpat päässä, vaan kyllä jokainen on oikeutettu elämään kotona ilman, että joutuu naapurin kolistelijan terrorisoimaksi.
Kyllä jokaisen pitäisi ymmärtää, että se laminaatille tipahtava kahvakuula kuuluu alakertaan kuin kaikukopan kautta ja että se kantapäiden jylinä kuuluu muihin asuntoihin huomattavasti kovempaa kuin itse sen kuulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muuten mitään keinoa vähentää kämppään muualta tulevia ääniä, muita kuin rakenteelliset ratkaisut? Kaikumisen poistaminen varmaan auttaa vähän?
Ei tietty nämäkään jutut auta huonoon äänieristykseen.
Matot lattialla auttaa jo paljon. Sitten taulut seinillä ym. Mutta ei tietty naapurimölyyn, mutta oman äänen kaikumiseen naapuriin.
Meillä alakerrassa komentelija. Huutaa/komentaa kovaan ääneen lapsilleen. Lapset toki tosi villejä, mutta enemmän häiritsee tuo miehen huutaminen. Vietnamilainen vaimonsa puhuu todella lujaa puhelimeen iltaisin. Sivunaapurista kuulu koskaan mitään.
Kai suomalaisissa kerrostaloissa nyt kumminkin tosi hiljaista on, jos verrataan ulkomaalaisiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai suomalaisissa kerrostaloissa nyt kumminkin tosi hiljaista on, jos verrataan ulkomaalaisiin...
En nyt menis sanomaan, liikaa kokemusta oman maan kansalaisista, erityisesti vasta omilleen muuttaneet nuoret,, tai työttömät miehet ikä haarukalla 20-40
Ulggiksista hyviä ja huonoja kokemuksia. Ollut briteistä(ei mitään harmia) aina etelästä tulleisiin(harmia ja paljon). Suomalaisista pahimpia olleet syrjäytyneet miehet.
Hienoin kokemus on 90-luvulta itäisestä Helsingistä, ajauduin opiskelijana kaupungin kaksioon. Kattaus oli: yläkerras 2 nistiä ja yksi juoppo. Alakerrassa rikollinen, joka joutuikin siitä sitten vankilaan. Alimmassa kerroksessa juoppo ikiopiskelija, joka teki kiljua itsemurhayksiössä. Sitä metelin määrää, se oli ihan 24/7! Kaikki on ollutkin sitten hiljaisempia kämppiä siitä lähtien. Välillä heräsi kun poliisit olivat rappukäytävässä alakerran tyypin takia, vikalla kerralla olivat haulikot kädessä siinä kun yritin tulla rappuun. Yläkerrasta tippui kerran yksi tyyppi parvekkelta, juoppo oli tullut alaoven lasista läpi pari kertaa ja kerran takapihalla ammuttiinkin. Ei tule ikävä niitä aikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi elämän kerrostalossa edes pitäisi olla niin hiljaista? Itse ainakin vaan tykkään, kun naapurista kuuluu elämisen ääniä, ei ole niin yksinäinen ja eristynyt olo. Kun naapuri pitää juhlat, niin sehän on vähän kuin olisi niissä juhlissa itsekin, ei tarvitse edes lähteä ulos virkistäytymään. :)
Kotirauhan takia. Nukkumisrauhan takia (jotkut nukkuvat myös päiväsaikaan vuorotyön takia!). Opiskelu- ja työskentelyrauhan takia. Jatkuva meteli aiheuttaa stressiä, tiedostamattanne myös teille, jotka ette koe metelistä kärsivänne.
Mistä johtuu että pahimmat tömistelijät ovat lähes aina naisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka normaalia on, että tavallinen puhee kuuluu toiseen asuntoon alakerrasta? Kävin siivoamassa uutta kämppää ja pelästyin tätä. Olisi kuin joku olisi ollut omassa keittiössä. Vanhoissa kämpissä ei ole tällaista kuulunut, lähinnä lapsen itku ja koirien haukunta. Nyt myös yskiminen kuului käpi.
Voiko tähän vaikuttaa, että oma asunto on vielä tyhjä? olin siivoamassa sitä, sekä alakerran asunto on kanssa tyhjä poismuuton takia
Ahdistaa jo valmiiksi, onneks on vuokra-asunto.
Tyhjät asunnot toimivat kaikukoppana äänille, mutta jos kaikki kuuluu noinkin selvästi kerroksesta toiseen niin... On hyvin mahdollista että talon seinät ovat lähinnä näköesteitä. Sen näkee sitten kun tavarat ja sisustustekstiilit ovat molemmissa asunnoissa paikoillaan. Mutta voit lohduttautua sillä, että vuokrakämppä "vain" eli pääset siitä tarvittaessa eroon aika kivuttomasti.
Vierailija kirjoitti:
Mistä johtuu että pahimmat tömistelijät ovat lähes aina naisia?
Kuten 14v tyttäreni. Tai nykyään on vihdoin oppinut.
Voiko oikeasti naapuriäänille mitään muuten, auttaisiko akustointilevyt tms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entisessä asunnossani sain nauttia yläkertalaisten lasten leikeistä päivittäin. Leikkeihin kuului jonkinlaisten kuulien vierittäminen lattiaa pitkin, kurkkumopolla laminaatilla edestakas rullailu ja kaikenlainen hyppely ja jytistys. Muuten elämän sisältö heillä koostui rock-bändin harjoituksista(i shit you not) OUJEE-huudahduksineen, huonekalujen siirtely iltaisin ja sängynpäädyn hakkaaminen seinään tahdilla mille Jussi Puputti olisi ollut kateellinen, onneksi kesto oli luokkaa yksi minuutti. Onneksi pääsi pois omaan taloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka normaalia on, että tavallinen puhee kuuluu toiseen asuntoon alakerrasta? Kävin siivoamassa uutta kämppää ja pelästyin tätä. Olisi kuin joku olisi ollut omassa keittiössä. Vanhoissa kämpissä ei ole tällaista kuulunut, lähinnä lapsen itku ja koirien haukunta. Nyt myös yskiminen kuului käpi.
Voiko tähän vaikuttaa, että oma asunto on vielä tyhjä? olin siivoamassa sitä, sekä alakerran asunto on kanssa tyhjä poismuuton takia
Ahdistaa jo valmiiksi, onneks on vuokra-asunto.
Tyhjät asunnot toimivat kaikukoppana äänille, mutta jos kaikki kuuluu noinkin selvästi kerroksesta toiseen niin... On hyvin mahdollista että talon seinät ovat lähinnä näköesteitä. Sen näkee sitten kun tavarat ja sisustustekstiilit ovat molemmissa asunnoissa paikoillaan. Mutta voit lohduttautua sillä, että vuokrakämppä "vain" eli pääset siitä tarvittaessa eroon aika kivuttomasti.
Uudessa asunnossasi on varmaan ”huono” lattia tai sitten puhe tulee ilmanvaihtokanavia pitkin. Kummallekaan ei voi tehdä mitään, toivottavasti uudet alakertasi asukkaat ovat ok porukkaa. Meillä kuuluu alakerrasta kaikki pattereiden kautta. Kuuluukohan alas...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
dildo kirjoitti:
Entisessä asunnossani sain nauttia yläkertalaisten lasten leikeistä päivittäin. Leikkeihin kuului jonkinlaisten kuulien vierittäminen lattiaa pitkin, kurkkumopolla laminaatilla edestakas rullailu ja kaikenlainen hyppely ja jytistys. Muuten elämän sisältö heillä koostui rock-bändin harjoituksista(i shit you not) OUJEE-huudahduksineen, huonekalujen siirtely iltaisin ja sängynpäädyn hakkaaminen seinään tahdilla mille Jussi Puputti olisi ollut kateellinen, onneksi kesto oli luokkaa yksi minuutti. Onneksi pääsi pois omaan taloon.
Juppe Puputti. Unelmanaapureita sulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka normaalia on, että tavallinen puhee kuuluu toiseen asuntoon alakerrasta? Kävin siivoamassa uutta kämppää ja pelästyin tätä. Olisi kuin joku olisi ollut omassa keittiössä. Vanhoissa kämpissä ei ole tällaista kuulunut, lähinnä lapsen itku ja koirien haukunta. Nyt myös yskiminen kuului käpi.
Voiko tähän vaikuttaa, että oma asunto on vielä tyhjä? olin siivoamassa sitä, sekä alakerran asunto on kanssa tyhjä poismuuton takia
Ahdistaa jo valmiiksi, onneks on vuokra-asunto.
Tyhjät asunnot toimivat kaikukoppana äänille, mutta jos kaikki kuuluu noinkin selvästi kerroksesta toiseen niin... On hyvin mahdollista että talon seinät ovat lähinnä näköesteitä. Sen näkee sitten kun tavarat ja sisustustekstiilit ovat molemmissa asunnoissa paikoillaan. Mutta voit lohduttautua sillä, että vuokrakämppä "vain" eli pääset siitä tarvittaessa eroon aika kivuttomasti.
Uudessa asunnossasi on varmaan ”huono” lattia tai sitten puhe tulee ilmanvaihtokanavia pitkin. Kummallekaan ei voi tehdä mitään, toivottavasti uudet alakertasi asukkaat ovat ok porukkaa. Meillä kuuluu alakerrasta kaikki pattereiden kautta. Kuuluukohan alas...?
Tyhjä asunto ei kyllä vielä kerro kaikkea, se on tosiaan kuin kaiutin. Uskon, että äänet vaimenevat kun saat huonekalut kämppään. Sohva ja sänky imevät jo ääntä ihan hyvin, myös verhot ja matot. Mutta mistä sitä tietää. Kannataa myös laittaa ryijyjä ja akustiikkapaneeleita seinille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapset ovat aina "elämisen ääniä", jopa isännöitsijän ja vuokranantajan mielestä? Jos minä nousen joka aamu klo 7 juoksemaan ympäri kämppää, niin siihen kyllä puuttuu aivan varmasti koko kerrostalo, poliisi ja lääkäri jo toisena aamuna. Mutta lasten kohdalla sitä pitää vain sietää.
On eri asia, ravaako siellä yläkerrassa joku 15-20 kg painoinen tenava vai 80-100 kiloinen äijän jurrikka.
Tämä ei ole totta. Sitten sinulla ei ole asiasta kokemusta. Jos 2-12 v lapsi ottaa vasaran käteensä ja paukuttaa sillä menemään, hakkaa lattiaa tai seinää ja rymistelee menemään kantapaillaan ja törmailee samalla huonekaluihin jne, ääni on järkyttävä! Heittelee leluja ja mitä lie pitkin kämppää. Etkö ole nähnyt, että lapsillakin on aika tavalla voimaa kehossaan. Lisätään siihen huutaminen vielä.
Meillä asuu naapureina hieno, rapussa kohdatessamme hyvin mairea rouva, hänen hiljainen hymistelevä herra miehensä ja pariskunnan aikuisopiskelijapoika. Kun he sulkevat kotioven hienous karisee rouvasta ja hän kirkuu, huutaa, kiroilee ja hakkaa poikaraukan huoneen ovea ja seiniä illalla yhdeksän aikaan ja arkiaamuisin jo kukonlaulun aikaan. Pauketta ja huutoa riittää parhaimmillaan aina puolen tunnin sessioon asti. Olemme olettaneet että ilmeisesti hän yrittää saada poikaa nukkumaan ja hereille :). Herra miehensä ilmeisesti hymistelee myös kotona, koska milloinkaan hän ei karjaise että nyt naamat umpeen !
Vierailija kirjoitti:
Kuinka normaalia on, että tavallinen puhee kuuluu toiseen asuntoon alakerrasta? Kävin siivoamassa uutta kämppää ja pelästyin tätä. Olisi kuin joku olisi ollut omassa keittiössä. Vanhoissa kämpissä ei ole tällaista kuulunut, lähinnä lapsen itku ja koirien haukunta. Nyt myös yskiminen kuului käpi.
Voiko tähän vaikuttaa, että oma asunto on vielä tyhjä? olin siivoamassa sitä, sekä alakerran asunto on kanssa tyhjä poismuuton takia
Ahdistaa jo valmiiksi, onneks on vuokra-asunto.
Eihän sen putäisi olla normaalia, mutta taitaa olla enempi sääntö kuin poikkeus. 60-luvulla eakennetussa Lumon ihanassa vuokratalissa asun, kaikki kuuluu, ylhäällä kolisteleva, paukuttava, jumputtava, ikiliikkuva,yöt valvova ulkkisklaani, alhaalla puoliulkkisperhe, musisoi myös öisin jne.
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu että aina samoille tyypeille osuu näitä hirviönaapureita. Oletteko koskaan miettineet, että ehkä vika voikin olla teidän sietokyvyssänne.
Mulla on parikin kaveria jotka ovat melun takia muuttaneet ja sitten uudessakin kodissa on sama ongelma. Toiselle oli jopa tämä meluava naapuri sanonut, että kukaan muu ei ole koskaan valittanut melusta.
Täysin rajattomat lapsiperheet jotka meluavat ympäri vuorokauden, ovat kuitenkin suht harvinaisia. Samoin ne lapsiperheet joissa vielä klo 22 lapset juoksevat ympäri kämppää.
Kun kuulisit sen metelin ja kaiken muun, mitä joutuu kuuntelemaan. Naapurin täysi välinpitämättömyys toisia kohtaan, eikä ymmärrä omaa parastaan, silloin kun hän itse toimii jo sellaisella tasolla, että häätö on jo täyttynyt tai lasten huostaanottaminen. Sanoisiko joku vielä, että naapurit ovat vähän turhan herkkiä tai sietokyvyssä on vikaa? Ei myöskään ole "kivaa" kuunnella näitä "elämänääniä" jotka tuhoavat yöunet ja mielenrauhan muun muassa, vaikka jonkun mielestä on ihan kivaa, että talossa ei ole aivan hiljaista. Kenelläkään tietämättömällä ei ole oikeutta antaa lupaa häiriköille häiritä naapureitaan. Näitä häiriköitä on sitten myös ns. hyvillä asuinalueilla ja "hyvin" toimeentulevissa. Tämä on aivan selvä asia!
En ole kuullut kenenkään aivastelua tai yskimistä, edes sen kailottajan asunnosta. Sen osaa ilmeisesti tehdä hiljaa. Kunpa oppisi myös nauramaan niin etten säikähdä puolikuoliaaksi joka kerta kun se kiekaisu kajahtaa.