Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kerran seinänaapuri jonka päivittäisiin ah-niin-ihaniin tapoihin kuului mm. kaapinovien paukuttaminen, huonekalujen raahaaminen sinne sun tänne, äänekäs kolistelu, tavaroiden tiputtelu laminaatille ja kirsikkana kakun päällä reipas kantapäätömistely. Eli ei ollut hiljaista hissuttelijaa nähnytkään tämä henkilö. Kuitenkin naapuri sai aina poikkeuksetta kiukkukohtauksen, jos muista asunnoista kuului jotain ääniä hänen puolelleen. Nainen alkoi mielenosoituksellisesti paiskomaan tavaroita ja hakkaamaan kaapinovia raivokkaasti ja kävelemään vihaisesti ympäri asuntoaan. Erityisesti hän vaikutti inhoavan seinänaapurinsa järjestämiä satunnaisia illanistujaisia. Silti ko. ihminen piti melko usein bileitä kaveriporukkansa kera eikä silloin säästelty äänekkyydessä. Eli metelöinti oli täysin OK kun sen lähteenä on itse ja omat kaverit. Aikamoista. 

Juurikin näin! Sellainen metelinainen kuka muutti lapsiensa kanssa asumaan, huutaa ja mesoaa koko ajan. Antaa lastensa hakata tunteja päivässä ma-su kaikkea, rymistelllä, huutaa, aukoa päätään naapureille, hakkaavat ja törmäilevät naapureiden ulko-oviin (kerrostalo), mutta ei juuri koskaan kiellä, ohjaa tai sano mitään näille lapsille silloin. Huutaa niille lapsille kyllä oikein huolella muuten, esim. jos lapsi ei vastaa hänelle. Silloin alkaa paasaus. Muutenkin nainen huutaa ja raivoaa varsinkin aamuisin, iltaisin ja joka viikonloppu. Kaikkiko ihan normaalia lapsiperheen arkea? Kyllä olisi jo sossun paikka tässä tulla arvioimaan tilanne. Tällaista p.askaa pitää kuunnella vuosikausia. Täysin sokea ja kuuro tämä nainen tuolle omalle öykkäröinnilleen ja on niin olevinaan että. Kauhistelee jos joku antaakin vähän samalla mitalla takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuulee, että äiti kuristaa lasta, heittää lattialle ja tönii niin että kaatuu, kenelle tehdään ilmoitus? Mihin mennessä?

Entä kun menet kysymään isännöitsijän kehoituksesta, että oliko aamuyön tunneilla tapahtunut häirintä vahinko, että voitaisiinko siitä keskustella, kun sitä sattuu niin usein, ryhtyy häirikkö uhkailemaan poliisin soittamisella, mikä tietenkin sopisi oikein hyvin, ja aloittaa naapurin haukkumis- ja  mustamaalamiskampanjan?

Tuossa tapauksessa soittaisin saman tien hätänumeroon, jos kuuluu, että lasta pahoinpidellään.

Tapahtui ikävä jäätyminen. Menin ihan lukkoon koska se oli hirveää kuultavaa. Kuulosti siltä että nyt lähtee lapselta henki. Pieni rukous lapsen puolesta piti tehdä, mitä nyt hyytyneiltä aivoilta kykeni. Siinä seinän takan on ollut ensin pitkän aikaan ongelmia, ja sitten tuollainen. En edes ollut ainoa tilanteen todistaja.

Hätäkeskus olisi tietenkin ollut oikea paikka. Kun ryhdyin puntaroimaan, että onko tässä nyt paikka sille lausulle? Olisihan se ilmeiseti ihan täyttynyt. Sieltä ei niin nopeasti kukaan varmaan tule paikalle. Sitten niiden ilmoitusten kanssa pitää pelätä, että miten tämä naapuri ryhtyy mahdollisesti kostamaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos kuulee, että äiti kuristaa lasta, heittää lattialle ja tönii niin että kaatuu, kenelle tehdään ilmoitus? Mihin mennessä?

Entä kun menet kysymään isännöitsijän kehoituksesta, että oliko aamuyön tunneilla tapahtunut häirintä vahinko, että voitaisiinko siitä keskustella, kun sitä sattuu niin usein, ryhtyy häirikkö uhkailemaan poliisin soittamisella, mikä tietenkin sopisi oikein hyvin, ja aloittaa naapurin haukkumis- ja  mustamaalamiskampanjan?

Isännöitsijäkö siis kehotti sinua menemään väkivaltaisen naapurin puheille?? Ei missään nimessä noin, poliisille ja lastensuojeluun soittoa ja he hoitakoon asiaa eteenpäin viranomaisina. Lasun voi tehdä myöhemminkin kuin tilanteen ollessa päällä, lapsen edun mukaista päästä pois noin karsean äidin ulottuvilta.

Vierailija kirjoitti:

Ja se mikron kilahdus: minun laitteeni piippaa 5 kertaa, mikä ärsyttää itseäni niin paljon, että pysäytän lämmityksen juuri siinä hilkulla, kun on loppumassa muutenkin.

Ei vaadi paljon älliä tämmöinen, eikä muutama sekunti vähemmän vaikuta ruokaan mitenkään. Jos sinulla on tarkka ajastus, voit siihen laittaa sen 5 sekuntia lisää, jos olet neuroottinen lämmitys/valmistusajan suhteen.

Minun mikroni kilahtaa myös jos pysäytän lämmityksen kesken, vääntämällä ajastimen nupin nollaan. Ei kaikilla ole digitaalimikroa.

- eri

Alakerran pissiksellä on kiekuva ja kova ääni ja nauru. Aloittaa huushollinsa siivouksen ja kavereille puhelut iltakymmeneltä ja ihan pakko hihkua innoissaan joka asiaa tai vaihtoehtoisesti kiroilla ja rääkyä raivoissaan. Ja kantapäät paukkuu lattiaan tottakai. Minun koston hetkeni koittaa lauantai- ja sunnuntaiaamuisin kun käynnistän imurin ja pesukoneen ja tiskikoneen kukonlaulun aikaan. Kiäh kiäh!

Asun pienkerrostalossa. Kerroksia on kaksi ja olen itse ekassa. Kertaakaan ei ole yhdestä seinänaapurista/yhdestä yläkerran naapurista kuulunut mitään mikä aiheuttaisi häiriötä. Toki veskissä jos satun ole ja ylhäällä lasketaan vettä, kuuluuhan se ääni, mutta kuuluu myös kerrostaloon se ääni. Älämölöä, riehuntaa, kolaamista, eikä mitään muutakaan kummaa kuulu. Naapurit jopa käy ilmoittamassa etukäteen jos vaikka tarvii poraa käyttää, tai jos tulee enimmässä määrin vieraita. Talo kyllä hiljenee pääsääntöisesti 20.00, vaikka ei edes silloin vielä tarttis. Meillä on hiljausuusaika 23.00-6.00.

Vierailija kirjoitti:

Mä asun vuokralla ja yhdessä helsingin huonomaineisesss lähiössä.

Täällä on tosihuono äänieristys, mutta silti mä välillä ihmettelen että onko mulla naapureita ollenkaan?

Ihan huippu rauhallinen rappu.

Muutin tänne eron jälkeen ja omakotitalosta.

Omalle lapselle on pitänyt opettaa eräitä asioita mitä ei vain ole soveliasta tehdä kerrostalossa, mutta muuten kyllä eletään ihan normaalisti.

Mä oon ollut positiivisesti yllättynyt tästä kerrostaloasumisesta.

Olisi mahtavaa, jos meidänkin yläkerrassa asuisi kaltaisesi ihminen, joka edes yrittää opastaa lastaan/lapsiaan välttämään ainakin kaikkein järjettömintö melua aiheuttavia toimia. Valitettavasti meidän yläkerrassa asuu sellainen toisenlainen ihminen.

Muutettiin todella kivaan asuntoon ja taloyhtiö vaikuttaa rauhalliselta, MUTTA yläkerrassa asuu tietysti ne vapaan kasvatuksen saaneet äidin-pikku-apinat, jotka kisaavat äänistä päätellen kolmiloikan piirimestaruutta aina kotona ollessaan. He hyppivät, juoksevat ja tömistävät, niin että saa pelätä lamppujen tippuvan katosta. Siihen päälle sitten kiljutaan ja rääytään, hakataan tavaroilla lattiaa (meidän kattoa) ja toinen lapsista saa raivareita, jotka sitten kuuluvat meille jalan polkemisena ja karjumisena. Lapset eivät koskaan ole pihalla purkamassa energiaansa, vaan sisällä riehuminen on jatkuvaa. Mölinä loppuu vasta ilta kymmenen jälkeen, vaikka kyseessä on arviolta noin 4-6v lapset, joiden kai pitäisi olla tuohon aikaan jo visusti nukkumassa. Kaipa ne on hulluja kun eivät nuku, eivätkä pääse ulos.

Itse olen alkanut haaveilemaan omakotitalosta. Asun kerrostalossa jossa suht hyvät eristykset, ja talo olikin todella rauhallinen kunnes seinän taakse muutti ä h lämi pariskunta. Viimeksi tänään jouduin käydä pyytämässä että laittavat musiikin hiljemmalle jotta pystyn tekemään töitä. Tällä hetkellä ukolla on taas käynnissä joka iltainen maratonpuhelu, en ymmärrä miksi siihen puhelimeen on pakko huutaa. Kesällä se istuu kaikki illat parvekkeella huutamassa puhelimeen. Joka ilta/yö kyseistä kämpästä kuuluu myös kun lattiaa hinkataan jollain, en ymmärrä mitä ihmettä siellä kämpässä oikein tapahtuu. Oma talo työleireineen alkaa kuulostaa houkuttelevalta.

Vierailija kirjoitti:

Alakerran pissiksellä on kiekuva ja kova ääni ja nauru. Aloittaa huushollinsa siivouksen ja kavereille puhelut iltakymmeneltä ja ihan pakko hihkua innoissaan joka asiaa tai vaihtoehtoisesti kiroilla ja rääkyä raivoissaan. Ja kantapäät paukkuu lattiaan tottakai. Minun koston hetkeni koittaa lauantai- ja sunnuntaiaamuisin kun käynnistän imurin ja pesukoneen ja tiskikoneen kukonlaulun aikaan. Kiäh kiäh!

Myös tehosekoittimessa kuuluu melkoinen mekkala, vink vink :)

Vierailija kirjoitti:

Siivotaan monta kertaa viikossa ja ilmeisesti imurilla hakataan seinät ja huonekalut samalla, järjetön meteli.

Robotti-imuri kenties? Ne ovat kovia törmäilemään.

muutin v. 2008 rakennettuun luhtitaloon. Yläkerran asunto. Kuvittelin että tämän ikäisessä talossa olisi hyvä äänieristys. Noh, kuulen naapurin herätyskellon aamulla makuuhuoneen seinän läpi. Alakerrasta kuuluu kaikki vessassa käynnistä nuoren pojan yynngggh seksiääniin asti tuskallisen selvästi. Ja vessakäynneistä kuuluu siis muukin kuin se vessan vetäminen....Kaappien ovien sulkemiset, kun ei ole hidasteita, yskiminen, puhe, eli ihan kaikki. Naapureita en syytä mistään, normaalia elämistä, mutta miten tässä pitäisi uskaltaa ostaa asunto itselleen??? Muutin tähän vuokralle ajatuksella että katselen seuraavaa omaa ajan kanssa, mutta mistä hitosta sen äänieristyksen näytössä voi tietää. Rivariin nyt joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin naapurin mikron hurina erottuu aamuyöstä, kun taustamelua on vähän. Olen itse vähän meluherkkä, mutta kyllä siohen yksi aamuyö heräsi myös kovakorvaisempi mieheni. Toetysti tuo herääminen nyt vaatii sen, ettei muutenkaan siinä kohtaa ole enää syvässä unessa, mutta keljuttaa se silti. Etenkin miestä keljutti, koska hänen on minua vaikeampi päästä uudelleen uneen, jos on jo täysin hereillä käynyt.

Onneksi sitä ei usein kuulu, en todella kehtaisi naapurin yöllisiä mikrotteluja ääneen kritisoida. En etenän, kun olemme aamutyöläisiä itsekin, joten kyllä minäkin puurot mikrottelen itselleni arkena ennen viittä. Ymmärrän hyvin, että suurin osa ihmisistä todella haluaa nukkua vielä silloin.

Toivottavasti ette ole seinänaapureitani; joudun joskus yöllä syömään pikaisen mikroaterian, koska minulla on eräs tarpeen mukaan otettava lääke joka on otettava ruuan kanssa. Jos sattuu sellainen yö kohdalle että ilman ko. lääkettä seuraavasta päivästä tulisi aivan kamala, joudun sen mikron käynnistämään vaikka aamuyöllä. Se on vielä 10 vuotta vanha ja hirveän kovaääninen, enkä ole löytänyt mistään mitään keinoa hiljentää sitä hemmetin kilahdusta millä se ilmoittaa lopettavansa lämmityksen.

Voi hyvä ihminen! Voit ottaa lääkkeesi jonkun muun ruoan kanssa, esim. voileipä tai joku välipalarahka. Tai mitä tahansa, mitä ei tarvi yöllä ruveta valmistamaan.

Kas kun et surauta tehosekoittimella smoothieta aamuyön tunneilla.

Ja se mikron kilahdus: minun laitteeni piippaa 5 kertaa, mikä ärsyttää itseäni niin paljon, että pysäytän lämmityksen juuri siinä hilkulla, kun on loppumassa muutenkin.

Ei vaadi paljon älliä tämmöinen, eikä muutama sekunti vähemmän vaikuta ruokaan mitenkään. Jos sinulla on tarkka ajastus, voit siihen laittaa sen 5 sekuntia lisää, jos olet neuroottinen lämmitys/valmistusajan suhteen.

Voi hyvä ihminen. Sinä et sitä määrää minkä kanssa muut lääkkeensä ottavat. Ruuan lämmittäminen yöllä ei ole kielletty

Meillä yläkerrassa huligaanilauma, jonkin käsittämättömän kasvatussuuntauksen tuotos.

Katosta koitetaan tulla läpi päivittäin. Palautetta on annettu, ei auta. Koska normaali elämisen ääni.

NOT! Omille lapsille, jotka jo teini-iässä nyt, ohjeistettu mikä on sallittua kerrostalossa ja mikä ei. Jos on kova tarve ollut riehua ja mesota, sitten ulos, siellä lääniä missä paahtaa😁

Mutta koska jokin outo kasvatussuuntaus, ei tarvitse opettaa lapsille mitään ylimääräistä, saati toisten ihmisten huomioimista🤘🏻

Ostan puukengät ja steppaan niillä niin kauan lauantaina ja sunnuntaina klo 7 eteenpäin ellei alakerran idiootit tajua olla hiljempaa klo 22 jälkeen. Kantapääkävelyä ja huutamista toiselle toiseen huoneeseen 😡

Mölyäjä-kolistelija-bilettäjänaapureissa v*tuttaa ehkä se eniten, että tavallaan menettää oman elämänsä ja on pakotettu oleskelemaan kotioloissa ventovieraan ihmisen sanelemilla yksipuolisilla ehdoilla. Lisäksi stressitasot kohoaa punaiselle aina kun kuulee rappukäytävästä, että taas se hirviönaapuri lompsii takaisin kämpilleen meidän muiden "iloksi". Se tunne on erittäin inhottava ja epämiellyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Mölyäjä-kolistelija-bilettäjänaapureissa v*tuttaa ehkä se eniten, että tavallaan menettää oman elämänsä ja on pakotettu oleskelemaan kotioloissa ventovieraan ihmisen sanelemilla yksipuolisilla ehdoilla. Lisäksi stressitasot kohoaa punaiselle aina kun kuulee rappukäytävästä, että taas se hirviönaapuri lompsii takaisin kämpilleen meidän muiden "iloksi". Se tunne on erittäin inhottava ja epämiellyttävä.

Niinpä. Kodin pitäisi olla paikka, jossa saa rauhoittua ja rentoutua pitkän työpäivän jälkeen. Tämä on ollut minulle aina tärkeää ja korostunut entisestään nyt kun korona on koetellut töissä kohta vuoden (olen terveydenhuoltoalalla) . Rauha on mennyttä siinä vaiheessa, kun kuulee yläkerran naapuriperheen palaavan kotiinsa. Heti alkaa tauoton tömistely ja huutaminen.

T: se jonka yläkerrassa asuu päiväkotilapsia helvetistä

Yläkertaan muutti iäkkäämpi pariskunta joka kulkee kopisevilla kengillä aamusta iltaan, välillä yli puolen yön. Paukuttavat kaikkia ovia ja käyvät joka ilta suihkussa klo: 22 jälkeen. Heille on asiasta mainittu, että josko onnistuisi hankkia hiljaisemmat jalkineet, laittaa matot puulattioille tai kuljea sukkasillaan. Ja jos ovet voisi sulkea nätisti ja pesullakin käydä ennen kymmentä. Niin vastaus oli: laita pumpulit korviin, muuta metsään tai koita sietää normaaliin kerrostaloelämään kuuluvat äänet.

Ei ole auttanut minun, isännöitsijän, heidän vuokranantajan eikä minun vuokranantajan sana. Mitä tässä lie voisi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

muutin v. 2008 rakennettuun luhtitaloon. Yläkerran asunto. Kuvittelin että tämän ikäisessä talossa olisi hyvä äänieristys. Noh, kuulen naapurin herätyskellon aamulla makuuhuoneen seinän läpi. Alakerrasta kuuluu kaikki vessassa käynnistä nuoren pojan yynngggh seksiääniin asti tuskallisen selvästi. Ja vessakäynneistä kuuluu siis muukin kuin se vessan vetäminen....Kaappien ovien sulkemiset, kun ei ole hidasteita, yskiminen, puhe, eli ihan kaikki. Naapureita en syytä mistään, normaalia elämistä, mutta miten tässä pitäisi uskaltaa ostaa asunto itselleen??? Muutin tähän vuokralle ajatuksella että katselen seuraavaa omaa ajan kanssa, mutta mistä hitosta sen äänieristyksen näytössä voi tietää. Rivariin nyt joka tapauksessa.

Rivarista päätyhuoneisto, mahdollisimman kaukana tiestä, roska- ja autokatoksesta. Asunto mieluummin yksikerroksinen, ei kuulu kahden kerroksen möykät. Makuuhuoneet päädyn puolella. Auttaisiko tuo?

Haaveissa tuollainen.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen alkanut haaveilemaan omakotitalosta. Asun kerrostalossa jossa suht hyvät eristykset, ja talo olikin todella rauhallinen kunnes seinän taakse muutti ä h lämi pariskunta. Viimeksi tänään jouduin käydä pyytämässä että laittavat musiikin hiljemmalle jotta pystyn tekemään töitä. Tällä hetkellä ukolla on taas käynnissä joka iltainen maratonpuhelu, en ymmärrä miksi siihen puhelimeen on pakko huutaa. Kesällä se istuu kaikki illat parvekkeella huutamassa puhelimeen. Joka ilta/yö kyseistä kämpästä kuuluu myös kun lattiaa hinkataan jollain, en ymmärrä mitä ihmettä siellä kämpässä oikein tapahtuu. Oma talo työleireineen alkaa kuulostaa houkuttelevalta.

Tiurhaan yrität taas tähänkin vetää jonkun uskonnon. Mun yläpuolella asuu todella pahasti "kehopositiivinen" n. 3-kymppinen kantasuomalainen eukko, joka astelee edestakaisin kämpässään kaiket päivät keskiyöhön asti kuin norsu maratonilla. Kaiken lisäksi tämä norsu hommasi syksyllä kaverikseen rotan kokoisen koira, jolle heittelee jotain kuulaa (???) kaiket pvät pitkin lattiaa. Talossa on kovat vinyylilattiat, ja hermo on mennyt jo tyystin tuota kuulan kierimistä kuunnellessa. Tässä pitäisi tehdä etätöitä koneella, mutta huonosti onnistuu moista pelleilyä kuunnellessa. Kanta-astunnasta vein jo kesällä kerran heippa-lapun, mutta eipä sillä ollut mitään vaikutusta.  Koirasta en viitsi valittaa todennäköisesti yhtä laihoin tuloksin. Toisella puolella asuu kantisukko, joka pamautta ulko-oven (ovessa ns. pumppu) käytävään aina täysillä niin että ikkunalasit helisevät. Täytyy kai mun muuttaa pois.