79v äitini raivosi kakkulat täristen että hän ei kotona pysy eikä ministereitä kumartele
Onko sittenkin totta sanonta että vanhuus on toinen uhmaikä?
Miten suojelen ihmistä omalta itseltään? Muutenkin sairaalloinen ihminen monella eri lääkityksellä ja ennestään hengitystieongelmia.
Kommentit (344)
Vierailija kirjoitti:
Antakaa noiden olla. Käskytys ei yleensä ole tehokasta eikä etenkään omalta lapselta tuleva käskytys. Miettikää itse miltä tuntuu aikanaan kun se oma vaippaeemeli yrittää antaa talousneuvoja ja kertoo miten kuuluu syödä ja juoda ja pyörittelee silmiään kun ette vieläkään ole hankkineet hologrammipuhelinta ja mikrosirua koska "en tarvi, ilman oon tähänki asti pärjänny".
Sitäpaitsi kuolemanpelko on meidän nuorempien juttu. Lapset ja teinit ei sitä pelkää, koska ovat niin varmoja etteivät kuole ennen kuin joskus melkein sadan vuoden päästä, ei kiinnosta miettiä. Keski-ikäiset taas tiedostavat etteivät ole enää nuoria ja ne ekat 35-50 vuotta menikin tosi nopeesti ja kamalaa että enemmän on takana kuin edessä. Vanhemmat taas ovat jo alkaneet luopua. Lapset ovat lähteneet ja heillä on ehkä jo omat perheet, työura on jäänyt ja todettu ettei sillä vuosikymmenten puurtamisella juuri merkitystä ollut, vanhemmat, sedät, tädit, enot, kummit ym ovat kuolleet ja on tiedostettu että tässä ollaan ite seuraavana vuorossa, suurimmalla osalla ehtinyt kavereitakin kuolla, terveys reistaa, on pitänyt alkaa syödä verenpainelääkettä vähintään, monella jo ollut vähintäänkin yksi sydän- tai aivoinfarkti tai niveliä uusittu jne. Omaa kuolemaa varmasti mietitty monet kerrat ja jos päätös on, että elää normaalisti ennemmin kuin nyt on karanteenissa kuukausia ja elää ehkä pari vuotta pidempään tai pahimmillaan on karanteenissa ja silti saa tartunnan ja kuolla kupsahtaa enää koskaan pääsemättä Citymarketin kahvilaan juoruamaan tms niin tavallaan ymmärrän.
Voi kun kyse olisikin siitä että se vanhus onnistuu tappamaan vain itsensä ollessaan jäärä. Siinä helposti menee muutama muukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa noiden olla. Käskytys ei yleensä ole tehokasta eikä etenkään omalta lapselta tuleva käskytys. Miettikää itse miltä tuntuu aikanaan kun se oma vaippaeemeli yrittää antaa talousneuvoja ja kertoo miten kuuluu syödä ja juoda ja pyörittelee silmiään kun ette vieläkään ole hankkineet hologrammipuhelinta ja mikrosirua koska "en tarvi, ilman oon tähänki asti pärjänny".
Sitäpaitsi kuolemanpelko on meidän nuorempien juttu. Lapset ja teinit ei sitä pelkää, koska ovat niin varmoja etteivät kuole ennen kuin joskus melkein sadan vuoden päästä, ei kiinnosta miettiä. Keski-ikäiset taas tiedostavat etteivät ole enää nuoria ja ne ekat 35-50 vuotta menikin tosi nopeesti ja kamalaa että enemmän on takana kuin edessä. Vanhemmat taas ovat jo alkaneet luopua. Lapset ovat lähteneet ja heillä on ehkä jo omat perheet, työura on jäänyt ja todettu ettei sillä vuosikymmenten puurtamisella juuri merkitystä ollut, vanhemmat, sedät, tädit, enot, kummit ym ovat kuolleet ja on tiedostettu että tässä ollaan ite seuraavana vuorossa, suurimmalla osalla ehtinyt kavereitakin kuolla, terveys reistaa, on pitänyt alkaa syödä verenpainelääkettä vähintään, monella jo ollut vähintäänkin yksi sydän- tai aivoinfarkti tai niveliä uusittu jne. Omaa kuolemaa varmasti mietitty monet kerrat ja jos päätös on, että elää normaalisti ennemmin kuin nyt on karanteenissa kuukausia ja elää ehkä pari vuotta pidempään tai pahimmillaan on karanteenissa ja silti saa tartunnan ja kuolla kupsahtaa enää koskaan pääsemättä Citymarketin kahvilaan juoruamaan tms niin tavallaan ymmärrän.
Voi kun kyse olisikin siitä että se vanhus onnistuu tappamaan vain itsensä ollessaan jäärä. Siinä helposti menee muutama muukin.
Nämä ovat niin itsekkäitä etteivät ymmärrä sitä, että oireettomana voi tartuttaa MUITA ihmisiä.
Sairaalassa ohjeistettiin, ettei henkilökunta käy ostoksilla sairaalan kahviossa. Eräs iäkäs rouva kiitteli asiaa kovasti vastaanotolla; kertoi olevansa hyvillään kun näin ikäihmisiä suojellaan. Rouva näytti erittäin hämmästyneeltä, kun lääkäri totesi että samalla suojellaan henkilökuntaa...
Henkilökohtaisella tasolla tämä on mukavaa, kun saa vain olla kotona ilman mitään velvollisuuksia. Kotonakin riittää tekemistä viikkokausiksi, joten ikävystymään ei ehdi. Joutoaikana voi pirtin ikkunasta seurata kevään etenemistä, ja välillä viipyä metsän siimeksessä luonnon ihmeitä ihastelemassa.
Kovin mielelläni vetäytyisin asuntooni, mutta kun täytyy hoitaa lapsia. Olen 73, mutta minua tarvitaan, olen hoitanut lasteni lapsia parikymmentä tuntia viikossa eikä loppua näy. En osaa oikein kieltäytyäkään, sillä olen hyväkuntoinen. Nyt on vain muun lisäksi tämä paine, että pitää pysyä kotona... Ja tämä hirveä keskustelu siitä, miten yli seitenkymppisiä ei muka tarvita mihinkään. Kaikki tuntemani ikäiseni ovat hoitaneet lapsia todella paljon, monet ihan puolipäiväisesti.
Kaikesta päätellen tällä palstalla vouhkanneilla ei ole tällaista tilannetta.
Pitäisiköhän Niinistön pitää telkkarissa puhe ikätovereilleen ja selittää se juurta jaksaen miksi tämä eristäminen on tärkeää. Koska selkeästi vanhukset eivät ymmärrä koko kuvaa. Mutta tuon ikäiset yleensä uskovat kun joku tarpeeksi korkea auktoriteetti sanoo, armeijan ylipäällikön päiväkäsky tyyppisesti.
Juu, kävin itse kaupassa noin klo 15 ja siellä ne äijäköörit istuivat samoilla penkeillä ja kaupan muut asiakkaat pääsääntöisesti iäkkäitä. Onneksi oma äitini ja appivanhemmat ymmärtävät asian.
Eristäytyminen koskee kaikkia ikäryhmiä, sillä vain täydellisellä eristäytymisellä koronaviruksen levittäytyminen voidaan estää. Tämä pitäisi kaikkien ymmärtää.
Tutisiko permanentti kakkuloiden tärinän tahtiin?
Oon ruokakaupassa töissä ja naiivisti kuvittelin, että tänään on varmaan rauhallinen päivä töissä jos suurin osa ihmisistä oleilee kotona. Ja mitä vielä! Enemmän porukkaa liikkeellä ku normiarkena. Ja pääsääntöisesti koko asiakaskunta oli ikäihmisiä. Että se niistä riskiryhmien suojelusta. Hirvittää vaan, ku tuntuu et näitä "en välitä karanteenista" tyyppejä piisaa, et millon ite sairastuu. Välttäisin kyllä nyt mieluusti ihmisjoukkoja, mut työn takia en voi. Siellä sitten ollaan altistuneina pöpöille ku näitä itsekkäitä ihmisiä riittää.
Vierailija kirjoitti:
Kovin mielelläni vetäytyisin asuntooni, mutta kun täytyy hoitaa lapsia. Olen 73, mutta minua tarvitaan, olen hoitanut lasteni lapsia parikymmentä tuntia viikossa eikä loppua näy. En osaa oikein kieltäytyäkään, sillä olen hyväkuntoinen. Nyt on vain muun lisäksi tämä paine, että pitää pysyä kotona... Ja tämä hirveä keskustelu siitä, miten yli seitenkymppisiä ei muka tarvita mihinkään. Kaikki tuntemani ikäiseni ovat hoitaneet lapsia todella paljon, monet ihan puolipäiväisesti.
Kaikesta päätellen tällä palstalla vouhkanneilla ei ole tällaista tilannetta.
Nyt pitäisi vanhempien hoitaa itse lapsensa.
Vierailija kirjoitti:
Onko kakkulat kunnossa?
Kakkulat on varmaan tärisseet niin, että ne on jo lentäneet uhmakkaan mummon päästä citymarketin lattialle.
Vierailija kirjoitti:
Oon ruokakaupassa töissä ja naiivisti kuvittelin, että tänään on varmaan rauhallinen päivä töissä jos suurin osa ihmisistä oleilee kotona. Ja mitä vielä! Enemmän porukkaa liikkeellä ku normiarkena. Ja pääsääntöisesti koko asiakaskunta oli ikäihmisiä. Että se niistä riskiryhmien suojelusta. Hirvittää vaan, ku tuntuu et näitä "en välitä karanteenista" tyyppejä piisaa, et millon ite sairastuu. Välttäisin kyllä nyt mieluusti ihmisjoukkoja, mut työn takia en voi. Siellä sitten ollaan altistuneina pöpöille ku näitä itsekkäitä ihmisiä riittää.
Yhyy byhyy. Ilman asiakkaita on sinultakin työt loppu.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006444534.html
Menee helvetin hermo täysin näihin eläkeläispelleihin.
-setämies- kirjoitti:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006444534.html
Menee helvetin hermo täysin näihin eläkeläispelleihin.
Mulla menee hermo teihin jankkaajiin.
Jos oisin 70-vuotias niin todellakin menisin mihin vaan ja notkuisin kaikki päivät julkisilla paikoilla ihan vain teitä jeesustelijoita ärsyttääkseni. Harmi että olen vasta 40.
Vierailija kirjoitti:
Jos oisin 70-vuotias niin todellakin menisin mihin vaan ja notkuisin kaikki päivät julkisilla paikoilla ihan vain teitä jeesustelijoita ärsyttääkseni. Harmi että olen vasta 40.
No, pian otetaan järeämmät keinot käyttöön kun ei muuten mene jakeluun. Putkassa suakin naurattaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin mielelläni vetäytyisin asuntooni, mutta kun täytyy hoitaa lapsia. Olen 73, mutta minua tarvitaan, olen hoitanut lasteni lapsia parikymmentä tuntia viikossa eikä loppua näy. En osaa oikein kieltäytyäkään, sillä olen hyväkuntoinen. Nyt on vain muun lisäksi tämä paine, että pitää pysyä kotona... Ja tämä hirveä keskustelu siitä, miten yli seitenkymppisiä ei muka tarvita mihinkään. Kaikki tuntemani ikäiseni ovat hoitaneet lapsia todella paljon, monet ihan puolipäiväisesti.
Kaikesta päätellen tällä palstalla vouhkanneilla ei ole tällaista tilannetta.
V*ttu mikä marttyyri. Todennäköisesti sairastut ja viet vuodepaikan joltain joka tarvitsee sitä sinua enemmän. Lisäksi levität itse tautia eteenpäin.
Jos kaikilla ikäisilläsi olisi lapsen lapsia ei puhuttaisi syntyvyysongelmasta. Oletko siitä kuullut?
Toivottavasti vie paikan sinulta paskapää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oisin 70-vuotias niin todellakin menisin mihin vaan ja notkuisin kaikki päivät julkisilla paikoilla ihan vain teitä jeesustelijoita ärsyttääkseni. Harmi että olen vasta 40.
No, pian otetaan järeämmät keinot käyttöön kun ei muuten mene jakeluun. Putkassa suakin naurattaisi.
Sitä päivää ei nähdä, että poliisi alkaa heittämään vanhuksia putkaan, sinä lapsellinen pelle😂😂😂😂
Antakaa noiden olla. Käskytys ei yleensä ole tehokasta eikä etenkään omalta lapselta tuleva käskytys. Miettikää itse miltä tuntuu aikanaan kun se oma vaippaeemeli yrittää antaa talousneuvoja ja kertoo miten kuuluu syödä ja juoda ja pyörittelee silmiään kun ette vieläkään ole hankkineet hologrammipuhelinta ja mikrosirua koska "en tarvi, ilman oon tähänki asti pärjänny".
Sitäpaitsi kuolemanpelko on meidän nuorempien juttu. Lapset ja teinit ei sitä pelkää, koska ovat niin varmoja etteivät kuole ennen kuin joskus melkein sadan vuoden päästä, ei kiinnosta miettiä. Keski-ikäiset taas tiedostavat etteivät ole enää nuoria ja ne ekat 35-50 vuotta menikin tosi nopeesti ja kamalaa että enemmän on takana kuin edessä. Vanhemmat taas ovat jo alkaneet luopua. Lapset ovat lähteneet ja heillä on ehkä jo omat perheet, työura on jäänyt ja todettu ettei sillä vuosikymmenten puurtamisella juuri merkitystä ollut, vanhemmat, sedät, tädit, enot, kummit ym ovat kuolleet ja on tiedostettu että tässä ollaan ite seuraavana vuorossa, suurimmalla osalla ehtinyt kavereitakin kuolla, terveys reistaa, on pitänyt alkaa syödä verenpainelääkettä vähintään, monella jo ollut vähintäänkin yksi sydän- tai aivoinfarkti tai niveliä uusittu jne. Omaa kuolemaa varmasti mietitty monet kerrat ja jos päätös on, että elää normaalisti ennemmin kuin nyt on karanteenissa kuukausia ja elää ehkä pari vuotta pidempään tai pahimmillaan on karanteenissa ja silti saa tartunnan ja kuolla kupsahtaa enää koskaan pääsemättä Citymarketin kahvilaan juoruamaan tms niin tavallaan ymmärrän.