Ruotsinkielisillä (suomalaisilla) törkeän helppo päästä opiskelemaan
Olen asiasta ennenkin lukenut ja kuullut, mutta nyt pisti kyllä ihan vihaksi. Olen länsirannikolta ja itse ihan suomea äidinkielenä puhuva. Olen nyt keväällä ylioppilaaksi valmistuva. Yksi L ja E on jo takataskussa (syksyllä kirjoitettu).
Ystäväni on suomenruotsalainen ja aikoo hakea Åbo akademiin. Katsoin huvikseni mitkä hakijamäärät/pääsyprosentit siellä on. USKOMATONTA! Suurimpaan osaan pääsi yli 50% mahdollisuudella sisälle. Esim logopediaan (mihin itse haen) pääsi 24% viime vuonna. Ouluun pääsi 6,1%.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä sinua hakemasta myös Åbo akademiin. Mikään ei myöskään estä sinua opettelemasta ruotsia, vai estääkö?
Huono argumentti. Hakijat eivät tuossa tilanteessa ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Korkeastikouluttautumisesta on kyllä muutenkin tulossa pikkuhiljaa taas kielieliitin hommaa, kun suomenkielinen opetus vähentyy koko ajan yliopistoissa ja kohta pääkielenä pitäisi osata täydellistä englantia. Kohta et siis voi korkeastikouluttautua Suomessa pääasiassa suomenkielellä. Että eihän tuo sikäli eroa tästä suuntauksesta.
Kyllä sinne voi päästä, kunhan vaan handlaa kielen. Työtä se vaatii, mutta ainahan kielten opiskelu on sellaista.
Itsekin hain ja pääsin englannin kieliseen maisteriohjelmaan ja ei kai kukaan niistäkäön valita vaikka kaikki eivät enkkua kunnolla osaa?!
Kauppiksessa olen ja olisi kamalaa, jos tutkinto olisi suomeksi. Tutkimukset ja artikkelit, joita luemme (sekä ne muutamat kurssikirjat) ovat englanniksi. Karseeta, jos pitäisi tehtäviä ja tenttejä varten itse vääntää käännökset.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on myös Arcada eli ruotsinkielinen AMK. Suurin osa suomenkielisiä opiskelijoita. Ja eikös Helsingissä ole joku yhteiskunta-alan oppilaitoskin josta valmistuu jotain sosionomeja tai vastaavia?
Svenska social- och kommunalhögskolan.
Helsingin yliopiston alainen yksikkö mutta erittäin itsenäinen.
Vierailija kirjoitti:
Myös suomenkieliset voivat hakea noihin paikkoihin. Ei edes tarvitse osata kovin hyvin ruotsia kun oppimateriaalit saattaa olla monessa paikassa ainakin pääosin englanniksi, jopa suullinen opetus saattaa olla osin muillakin kielillä kuin ruotsiksi. Äkkiä sitä ruotsia sen verran oppii, että pystyy noissa paikoissa opiskelemaan.
Tässä päästään kuitenkin siihen, että mahdollisuudet niemomaan Suomessa omalla äidinkielelläsi on huomattavasti huonommat, kuin muilla eikä se ole oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain Hankenissa voi kai nykyisin opiskella lähes täysin englanniksi ja opiskelijat tietty keskenään puhuvat pääosin suomea. :D
Olen Hankenilla ja eniten kuulee ruotsia, mutta tajuttomasti myös englantia, koska englanninkielisissä maisteriohjelmissa puolet on ulkkareita ja siihen päälle vaihtarit.
Olen kaksi kertaa tehnyt ruotsia äidinkielenään puhuvien kanssa ryhmätyön ja molemmilla kerroilla kommunikoimme _englanniksi_. Vaikka kaikki suomalaisia.
Eikös Hankenilaiset osaa yleensä suomea ihan hyvin? Paitsi tietysti ulkomaalaiset ei osaa.
Toki, mutta monen äidinkieli ruotsi, joten puhuvat mielummin sitä. Ovat myös tottuneet käyttämään sitä, kun tekevät ryhmätöitä.
Yksi ahvenanmaalainen ei tainnut osata suomea ja vaasalainen ei kokenut sitä mukavaksi, näin nyt esimerkiksi.
https://www.helsinki.fi/sv/utbildning/program/samhallsvetenskaper-kandi…
Veikkaan että HIEMAN helpompi päästä mitä tavalliseen valtsikkaan.... Toki ruotsia pitää osata jonkin verran kyllä varmaankin.
Pyri suomenkielisessä kiintiössä. Saat vielä paremmat mahikset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös suomenkieliset voivat hakea noihin paikkoihin. Ei edes tarvitse osata kovin hyvin ruotsia kun oppimateriaalit saattaa olla monessa paikassa ainakin pääosin englanniksi, jopa suullinen opetus saattaa olla osin muillakin kielillä kuin ruotsiksi. Äkkiä sitä ruotsia sen verran oppii, että pystyy noissa paikoissa opiskelemaan.
Tässä päästään kuitenkin siihen, että mahdollisuudet niemomaan Suomessa omalla äidinkielelläsi on huomattavasti huonommat, kuin muilla eikä se ole oikein.
Eikö kaikki koulupaikkojen haut mene kysynnän ja tarjonnan mukaan? Teatterikorkeeseen tunku ja vähän aloituspaikkoja, joten vaikea päästä. Matikkaa opiskelemaan ei tunkua ja ookoo määrä paikkoja, paljon helpompaa.
Se on ihan oma moka, jos ei sitä ruotsia viiti kuudessa vuodessa oppia ja jättää hakematta sen kielisiin ohjelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös suomenkieliset voivat hakea noihin paikkoihin. Ei edes tarvitse osata kovin hyvin ruotsia kun oppimateriaalit saattaa olla monessa paikassa ainakin pääosin englanniksi, jopa suullinen opetus saattaa olla osin muillakin kielillä kuin ruotsiksi. Äkkiä sitä ruotsia sen verran oppii, että pystyy noissa paikoissa opiskelemaan.
Tässä päästään kuitenkin siihen, että mahdollisuudet niemomaan Suomessa omalla äidinkielelläsi on huomattavasti huonommat, kuin muilla eikä se ole oikein.
Ruotsinkielisillä on kuitenkin siinä mielessä paljon heikompi asema, että heiltä odotetaan automaattisesti kohtuullisen hyvää suomen kielen taitoa suomalaisessa työelämässä. Ainakin pk-seudulla. Ihan jossain länsirannikolla voi pärjätä työelämässä ilman suomen kielen taitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä sinua hakemasta myös Åbo akademiin. Mikään ei myöskään estä sinua opettelemasta ruotsia, vai estääkö?
Huono argumentti. Hakijat eivät tuossa tilanteessa ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Korkeastikouluttautumisesta on kyllä muutenkin tulossa pikkuhiljaa taas kielieliitin hommaa, kun suomenkielinen opetus vähentyy koko ajan yliopistoissa ja kohta pääkielenä pitäisi osata täydellistä englantia. Kohta et siis voi korkeastikouluttautua Suomessa pääasiassa suomenkielellä. Että eihän tuo sikäli eroa tästä suuntauksesta.
Kyllä sinne voi päästä, kunhan vaan handlaa kielen. Työtä se vaatii, mutta ainahan kielten opiskelu on sellaista.
Itsekin hain ja pääsin englannin kieliseen maisteriohjelmaan ja ei kai kukaan niistäkäön valita vaikka kaikki eivät enkkua kunnolla osaa?!
Kauppiksessa olen ja olisi kamalaa, jos tutkinto olisi suomeksi. Tutkimukset ja artikkelit, joita luemme (sekä ne muutamat kurssikirjat) ovat englanniksi. Karseeta, jos pitäisi tehtäviä ja tenttejä varten itse vääntää käännökset.
Tietysti voi, mutta edelleen silloin ei olla tasa-arvoisessa asemassa asian suhteen. Tähän päälle, kun tosiaan lisää senkin seikan, että käytännössä suurin osa ruotsinkielisistä on kuitenkin kaksikielisiä, joten suomenkieliset linjatkin ovat heille käypä vaihtoehto.
Ja kylläpäs muuten valittaa, minä ainakin valitan ja kyseenalaistan. Joku yliopisto pääkaupunkiseudulta oli tosiaan vasta saanut älynväläyksen muuttaa KAIKKI maisterikoulutukset engalnninkeilisiksi, ja saivat siitä huomautuksen, koska tuollainen käytäntö yksinkertaisesti rikkoo lakia. Suomessa tulisi saada opetusta omalla äidinkielellään, joka suurimmalla osalla on suomi. Tämä korkeakoulujen englanninkielistäminen on karhunpalvelus Suomelle ja suomenkielelle, jota kehitystä itse kyllä vastustan. Minunkin opinnoissani on todella paljon englanninkielistä materiaalia ja minä näen sen kyllä ongelmana, että näitä ei vaivauduta enää kääntämään ja suurin osa julkaisuistakin tehdään suoreen englanniksi. Suomen tiedekieli siis kärsii tästä.
Kuten tosiaan sanoin tähän tämä suuntaus on menossa: lähen täysin englanninkieliseen tiedemaailmaan, joten korkeastikouluttautumisesta on tulossa kielieliitin etuoikeus. Ja vaikka Suomessa suurin osa puhuukin englantia, on se silti eri asia kuin omalla äidinkielellä opetus ja näin eroja taidoissa on huomattavasti enemmän
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisten etuoikeudet on purettava systemaattisesti. Pakkoruotsi pois, miljardisäätiöt verolle, ruotsinkielisten sosioekonomista asemaa on laskettava tietoisin toimin vastaamaan suomenkielisten asemaa esim. koulutuspaikkojen avulla (ohjataan ruotsinkielisiä lapsia duunarialoille).
Mitä sä trollaat?
Eiköhän kaikki saa opiskella ja tehdä työkseen ihan mitä haluavat, myös suomenruotsalaiset.
Saavat, mutta tällä hetkellä esimerkiksi ruotsinkielisiä kauppa-, oikeus- ja lääketieteen opiskelupaikkoja on suhteeton määrä suhteessa ruotsinkielisten osuuteen. ”Raha-alojen” opiskelupaikkojen sijaan ruotsinkielisiä duunariopiskelupaikkoja on lisättävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisten etuoikeudet on purettava systemaattisesti. Pakkoruotsi pois, miljardisäätiöt verolle, ruotsinkielisten sosioekonomista asemaa on laskettava tietoisin toimin vastaamaan suomenkielisten asemaa esim. koulutuspaikkojen avulla (ohjataan ruotsinkielisiä lapsia duunarialoille).
Mitä sä trollaat?
Eiköhän kaikki saa opiskella ja tehdä työkseen ihan mitä haluavat, myös suomenruotsalaiset.
Saavat, mutta tällä hetkellä esimerkiksi ruotsinkielisiä kauppa-, oikeus- ja lääketieteen opiskelupaikkoja on suhteeton määrä suhteessa ruotsinkielisten osuuteen. ”Raha-alojen” opiskelupaikkojen sijaan ruotsinkielisiä duunariopiskelupaikkoja on lisättävä.
Sehän tässä on. Sitten kun moniin hyviin virkoihin on kiintiö ruotsinkielisiä, joten näissä sitten on suhteutettuna väkilukuun todella paljon ruotsinkielisiä. Toisin sanoen: ruotsinkielisenä sinulla on paremmat mahdollisuudet kouluttautua hyvään/rahakkaaseen ammattiin ja sen LISÄKSI sinun on helpompi päästä ruotsinkielen turvin työpaikkaan. Reilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä sinua hakemasta myös Åbo akademiin. Mikään ei myöskään estä sinua opettelemasta ruotsia, vai estääkö?
Huono argumentti. Hakijat eivät tuossa tilanteessa ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Korkeastikouluttautumisesta on kyllä muutenkin tulossa pikkuhiljaa taas kielieliitin hommaa, kun suomenkielinen opetus vähentyy koko ajan yliopistoissa ja kohta pääkielenä pitäisi osata täydellistä englantia. Kohta et siis voi korkeastikouluttautua Suomessa pääasiassa suomenkielellä. Että eihän tuo sikäli eroa tästä suuntauksesta.
Kyllä sinne voi päästä, kunhan vaan handlaa kielen. Työtä se vaatii, mutta ainahan kielten opiskelu on sellaista.
Itsekin hain ja pääsin englannin kieliseen maisteriohjelmaan ja ei kai kukaan niistäkäön valita vaikka kaikki eivät enkkua kunnolla osaa?!
Kauppiksessa olen ja olisi kamalaa, jos tutkinto olisi suomeksi. Tutkimukset ja artikkelit, joita luemme (sekä ne muutamat kurssikirjat) ovat englanniksi. Karseeta, jos pitäisi tehtäviä ja tenttejä varten itse vääntää käännökset.
Tietysti voi, mutta edelleen silloin ei olla tasa-arvoisessa asemassa asian suhteen. Tähän päälle, kun tosiaan lisää senkin seikan, että käytännössä suurin osa ruotsinkielisistä on kuitenkin kaksikielisiä, joten suomenkieliset linjatkin ovat heille käypä vaihtoehto.
Ja kylläpäs muuten valittaa, minä ainakin valitan ja kyseenalaistan. Joku yliopisto pääkaupunkiseudulta oli tosiaan vasta saanut älynväläyksen muuttaa KAIKKI maisterikoulutukset engalnninkeilisiksi, ja saivat siitä huomautuksen, koska tuollainen käytäntö yksinkertaisesti rikkoo lakia. Suomessa tulisi saada opetusta omalla äidinkielellään, joka suurimmalla osalla on suomi. Tämä korkeakoulujen englanninkielistäminen on karhunpalvelus Suomelle ja suomenkielelle, jota kehitystä itse kyllä vastustan. Minunkin opinnoissani on todella paljon englanninkielistä materiaalia ja minä näen sen kyllä ongelmana, että näitä ei vaivauduta enää kääntämään ja suurin osa julkaisuistakin tehdään suoreen englanniksi. Suomen tiedekieli siis kärsii tästä.
Kuten tosiaan sanoin tähän tämä suuntaus on menossa: lähen täysin englanninkieliseen tiedemaailmaan, joten korkeastikouluttautumisesta on tulossa kielieliitin etuoikeus. Ja vaikka Suomessa suurin osa puhuukin englantia, on se silti eri asia kuin omalla äidinkielellä opetus ja näin eroja taidoissa on huomattavasti enemmän
Kyllä minun suomentaidot ovat kunnossa, vaikka 2 vuotta (maisteri) opinnoistani on täysl englanniksi 😅
Mitään järkeä käännättää tutkimusta, artikkeleita ja muuta. Englanti on tieteen kieli, sitä pitää osata. Yliopistot ovat, ja niiden tulisi olla, kansainvälisiä.
Minuakin on opettanut maisteriopintojen aikana jenkki, kanadalainen, ranskalainen, kroatialainen, suomalainen, puolalainen, ruotsalainen, tsekkiläinen, kiinalainen ja libanonilainen. Unohdinkohan jotain?
Paljon rikkaampaa, ettei meille luennoi vaan suomalaiset tyypit heidän tutkimuksestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös suomenkieliset voivat hakea noihin paikkoihin. Ei edes tarvitse osata kovin hyvin ruotsia kun oppimateriaalit saattaa olla monessa paikassa ainakin pääosin englanniksi, jopa suullinen opetus saattaa olla osin muillakin kielillä kuin ruotsiksi. Äkkiä sitä ruotsia sen verran oppii, että pystyy noissa paikoissa opiskelemaan.
Tässä päästään kuitenkin siihen, että mahdollisuudet niemomaan Suomessa omalla äidinkielelläsi on huomattavasti huonommat, kuin muilla eikä se ole oikein.
Eikö kaikki koulupaikkojen haut mene kysynnän ja tarjonnan mukaan? Teatterikorkeeseen tunku ja vähän aloituspaikkoja, joten vaikea päästä. Matikkaa opiskelemaan ei tunkua ja ookoo määrä paikkoja, paljon helpompaa.
Se on ihan oma moka, jos ei sitä ruotsia viiti kuudessa vuodessa oppia ja jättää hakematta sen kielisiin ohjelmiin.
No mietipä, jos asia menisikin niin että jonkin itsestä riippumattoman ominaisuuden vuoksi sinulla olisi parempi asema ja mahdollisuus päästä noihin vaikeisiin koulutuksiin. Jos vaikka teatterikouluun otettaisiin 50-50% suomen-ja ruotsinkielisiä niin eikö olisi aika selvää keillä olisi helpommat mahdollisuudet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisten etuoikeudet on purettava systemaattisesti. Pakkoruotsi pois, miljardisäätiöt verolle, ruotsinkielisten sosioekonomista asemaa on laskettava tietoisin toimin vastaamaan suomenkielisten asemaa esim. koulutuspaikkojen avulla (ohjataan ruotsinkielisiä lapsia duunarialoille).
Mitä sä trollaat?
Eiköhän kaikki saa opiskella ja tehdä työkseen ihan mitä haluavat, myös suomenruotsalaiset.
Saavat, mutta tällä hetkellä esimerkiksi ruotsinkielisiä kauppa-, oikeus- ja lääketieteen opiskelupaikkoja on suhteeton määrä suhteessa ruotsinkielisten osuuteen. ”Raha-alojen” opiskelupaikkojen sijaan ruotsinkielisiä duunariopiskelupaikkoja on lisättävä.
Sehän tässä on. Sitten kun moniin hyviin virkoihin on kiintiö ruotsinkielisiä, joten näissä sitten on suhteutettuna väkilukuun todella paljon ruotsinkielisiä. Toisin sanoen: ruotsinkielisenä sinulla on paremmat mahdollisuudet kouluttautua hyvään/rahakkaaseen ammattiin ja sen LISÄKSI sinun on helpompi päästä ruotsinkielen turvin työpaikkaan. Reilua.
Hei älä jaksa valittaa, vaan opettele se kieli!
98 prosenttia avaamistani työpaikkailmoituksen sisältävät vaatimuksen englannin kielen taidosta. Eikö se ota päähän?!
Ruotsi sentään toinen virallinen kielemme ja kaikki metron pysäkiltä maitopurkin teksteihin on kahdella kielellä, ei englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisten etuoikeudet on purettava systemaattisesti. Pakkoruotsi pois, miljardisäätiöt verolle, ruotsinkielisten sosioekonomista asemaa on laskettava tietoisin toimin vastaamaan suomenkielisten asemaa esim. koulutuspaikkojen avulla (ohjataan ruotsinkielisiä lapsia duunarialoille).
Mitä sä trollaat?
Eiköhän kaikki saa opiskella ja tehdä työkseen ihan mitä haluavat, myös suomenruotsalaiset.
Saavat, mutta tällä hetkellä esimerkiksi ruotsinkielisiä kauppa-, oikeus- ja lääketieteen opiskelupaikkoja on suhteeton määrä suhteessa ruotsinkielisten osuuteen. ”Raha-alojen” opiskelupaikkojen sijaan ruotsinkielisiä duunariopiskelupaikkoja on lisättävä.
No emmä nyt tiedä kannattaako niitä lisätä, jos kysyntää ei ole?
Opetus pelkästään englanniksi on siinä mielessä huono, että ihmisen ajattelu toimii parhaiten ihan omalla äidinkielellä. Omalla äidinkielellä ymmärtää kaikki eri vivahteet parhaiten. Ymmärrän että englanti voi kyllä sopia joillekin aloille opetuskieleksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei estä sinua hakemasta myös Åbo akademiin. Mikään ei myöskään estä sinua opettelemasta ruotsia, vai estääkö?
Huono argumentti. Hakijat eivät tuossa tilanteessa ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Korkeastikouluttautumisesta on kyllä muutenkin tulossa pikkuhiljaa taas kielieliitin hommaa, kun suomenkielinen opetus vähentyy koko ajan yliopistoissa ja kohta pääkielenä pitäisi osata täydellistä englantia. Kohta et siis voi korkeastikouluttautua Suomessa pääasiassa suomenkielellä. Että eihän tuo sikäli eroa tästä suuntauksesta.
Kyllä sinne voi päästä, kunhan vaan handlaa kielen. Työtä se vaatii, mutta ainahan kielten opiskelu on sellaista.
Itsekin hain ja pääsin englannin kieliseen maisteriohjelmaan ja ei kai kukaan niistäkäön valita vaikka kaikki eivät enkkua kunnolla osaa?!
Kauppiksessa olen ja olisi kamalaa, jos tutkinto olisi suomeksi. Tutkimukset ja artikkelit, joita luemme (sekä ne muutamat kurssikirjat) ovat englanniksi. Karseeta, jos pitäisi tehtäviä ja tenttejä varten itse vääntää käännökset.
Tietysti voi, mutta edelleen silloin ei olla tasa-arvoisessa asemassa asian suhteen. Tähän päälle, kun tosiaan lisää senkin seikan, että käytännössä suurin osa ruotsinkielisistä on kuitenkin kaksikielisiä, joten suomenkieliset linjatkin ovat heille käypä vaihtoehto.
Ja kylläpäs muuten valittaa, minä ainakin valitan ja kyseenalaistan. Joku yliopisto pääkaupunkiseudulta oli tosiaan vasta saanut älynväläyksen muuttaa KAIKKI maisterikoulutukset engalnninkeilisiksi, ja saivat siitä huomautuksen, koska tuollainen käytäntö yksinkertaisesti rikkoo lakia. Suomessa tulisi saada opetusta omalla äidinkielellään, joka suurimmalla osalla on suomi. Tämä korkeakoulujen englanninkielistäminen on karhunpalvelus Suomelle ja suomenkielelle, jota kehitystä itse kyllä vastustan. Minunkin opinnoissani on todella paljon englanninkielistä materiaalia ja minä näen sen kyllä ongelmana, että näitä ei vaivauduta enää kääntämään ja suurin osa julkaisuistakin tehdään suoreen englanniksi. Suomen tiedekieli siis kärsii tästä.
Kuten tosiaan sanoin tähän tämä suuntaus on menossa: lähen täysin englanninkieliseen tiedemaailmaan, joten korkeastikouluttautumisesta on tulossa kielieliitin etuoikeus. Ja vaikka Suomessa suurin osa puhuukin englantia, on se silti eri asia kuin omalla äidinkielellä opetus ja näin eroja taidoissa on huomattavasti enemmän
Kyllä minun suomentaidot ovat kunnossa, vaikka 2 vuotta (maisteri) opinnoistani on täysl englanniksi 😅
Mitään järkeä käännättää tutkimusta, artikkeleita ja muuta. Englanti on tieteen kieli, sitä pitää osata. Yliopistot ovat, ja niiden tulisi olla, kansainvälisiä.
Minuakin on opettanut maisteriopintojen aikana jenkki, kanadalainen, ranskalainen, kroatialainen, suomalainen, puolalainen, ruotsalainen, tsekkiläinen, kiinalainen ja libanonilainen. Unohdinkohan jotain?
Paljon rikkaampaa, ettei meille luennoi vaan suomalaiset tyypit heidän tutkimuksestaan.
Asia ei suinkaan ole noin yksinkertainen. Totta kai kielet kärsii siitä, jos yhtä suositaan. Vaikka suomi onkin äidinkielesi, olet kuitenkin opinnot suorittanut engalnniksi, joten ei sinulla ole siitä samanlaista pohjaa suomeksi. Suurin osa suomalaisista kuitenkin tulee tekemään työnsä Suomessa suomeksi. Ja annas kun arvaan, vaikka opettajasi olivat usean maan kansalaisia heistä kaikki/suurin osa luennoi teille kuitenkin englanniksi? Minä en näe tuossa mitään erityistä rikkautta. En ole tässä puhunut mistään pelkästään hommasta muutenkaan. Rikkaampaa nimenomaan olisi, että suurin osa maailman opistoista pitäisi kiinni ensisijaisesti omasta kielestään opetuksessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisten etuoikeudet on purettava systemaattisesti. Pakkoruotsi pois, miljardisäätiöt verolle, ruotsinkielisten sosioekonomista asemaa on laskettava tietoisin toimin vastaamaan suomenkielisten asemaa esim. koulutuspaikkojen avulla (ohjataan ruotsinkielisiä lapsia duunarialoille).
Mitä sä trollaat?
Eiköhän kaikki saa opiskella ja tehdä työkseen ihan mitä haluavat, myös suomenruotsalaiset.
Saavat, mutta tällä hetkellä esimerkiksi ruotsinkielisiä kauppa-, oikeus- ja lääketieteen opiskelupaikkoja on suhteeton määrä suhteessa ruotsinkielisten osuuteen. ”Raha-alojen” opiskelupaikkojen sijaan ruotsinkielisiä duunariopiskelupaikkoja on lisättävä.
Sehän tässä on. Sitten kun moniin hyviin virkoihin on kiintiö ruotsinkielisiä, joten näissä sitten on suhteutettuna väkilukuun todella paljon ruotsinkielisiä. Toisin sanoen: ruotsinkielisenä sinulla on paremmat mahdollisuudet kouluttautua hyvään/rahakkaaseen ammattiin ja sen LISÄKSI sinun on helpompi päästä ruotsinkielen turvin työpaikkaan. Reilua.
Hei älä jaksa valittaa, vaan opettele se kieli!
98 prosenttia avaamistani työpaikkailmoituksen sisältävät vaatimuksen englannin kielen taidosta. Eikö se ota päähän?!
Ruotsi sentään toinen virallinen kielemme ja kaikki metron pysäkiltä maitopurkin teksteihin on kahdella kielellä, ei englanniksi.
Itse asiassa kyllä, maailman monokielistyminen ottaa hyvinkin päähän.
Vierailija kirjoitti:
Opetus pelkästään englanniksi on siinä mielessä huono, että ihmisen ajattelu toimii parhaiten ihan omalla äidinkielellä. Omalla äidinkielellä ymmärtää kaikki eri vivahteet parhaiten. Ymmärrän että englanti voi kyllä sopia joillekin aloille opetuskieleksi.
No äh. Hankalaa vaan olisi, jos pitäisi enkkumatskuista vääntää tekstiä suomeksi.
Joo en ymmärrä näin ekan vuoden yliopisto-opiskelijana kaikkea akateemista tekstiä täydellisesti, mutta ei niitä ymmärrä natiivitkaan, sen verran vaikeaa terminologiaa ja yli hilseen menevää settiä. En ymmärtäisi vastaavaa suomeksikaan.
Eikös Hankenilaiset osaa yleensä suomea ihan hyvin? Paitsi tietysti ulkomaalaiset ei osaa.