Lue keskustelun säännöt.
Parisuhde (kun ei arvosteta)
16.03.2020 |
Olen viime aikoina havahtunut siihen, että en saa parisuhteessa arvoitusta niissä asioissa, joita itse arvostan.
Olen töissä luovalla alalla ja viime aikoina alkanut kerätä nimeä oman alani piireissä. Työ ei ole mulle henki ja elämä, mutta kuitenkin tärkeä asia, josta saan nautintoa.
Mies ei tätä ymmärrä. Ja viime aikoina asia on alkanut ärsyttää mua entistä enemmän. Asiat joita hän arvostaa on suoraan sanottuna "muinaisia ". Kuten että olen hyvä laittamaan ruokaa. Tai hyvä äiti lapsillemme.
Masentaa, kun on tajunnut sen, että on parisuhteessa miehen kanssa, jolle riittää asiat, joihin kuka tahansa nainen pystyy. Mutta se mitä kaipaisin olisi kannustus ja tuki asioissa, joita itse arvostan. Sitä vaan ei heru.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mikään ei riitä... Että tuollaiselle nillittäjällekin on kuitenkin löytynyt mies ja vieläpä sellainen, joka osaa antaa arvoa asioille, joilla on oikeasti merkitystä. Silti pitää mielensä pahoittaa, kun mies ei riittävästi arvosta pilipalihömppää. Ap saisi katsoa peiliin ja hävetä.
No tuo onkin hyvä esimerkki asenteesta, josta näkyy se, ettei toisen ihmisen tekemisiä arvosteta. Mieheni ei suoraan sano, että pilipalihömppää, mutta jotain sellaista varmaan ajattelee. Ei mulle itselleni mitään iloa tai hyötyä ole siitä, että äitiyttäni tai ruokaani arvostetaan. Kyllä sitä ihminen haluaa jotain myös itselleen. Olla muutakin. Ap
Mies siis ei ole sanonut mitään, mutta ''jotain sellaista varmaan ajattelee'' ... eiköhän tämä kerro enemmän itsestäsi kuin miehestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On yksi misogynian muoto, että arvostetaan naisia vain näiden täyttäessä tietty "naisen rooli", mihin usein sisältyy ns. arvostajan saama hyöty. En näe sitä oikeana arvostamisena.
Tätähän se. Harva nainen haluaa olla persoonaton perinteisen naisen roolin toteuttaja, ilman muita persoonakohtaisia kiinnostuksenkohteita. Ilmeisesti miestä ei kiinnosta tukea naistaan niissä asioissa, jotka tämä kokee tärkeiksi. Vain niissä, joista miehelle on hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mikään ei riitä... Että tuollaiselle nillittäjällekin on kuitenkin löytynyt mies ja vieläpä sellainen, joka osaa antaa arvoa asioille, joilla on oikeasti merkitystä. Silti pitää mielensä pahoittaa, kun mies ei riittävästi arvosta pilipalihömppää. Ap saisi katsoa peiliin ja hävetä.
No tuo onkin hyvä esimerkki asenteesta, josta näkyy se, ettei toisen ihmisen tekemisiä arvosteta. Mieheni ei suoraan sano, että pilipalihömppää, mutta jotain sellaista varmaan ajattelee. Ei mulle itselleni mitään iloa tai hyötyä ole siitä, että äitiyttäni tai ruokaani arvostetaan. Kyllä sitä ihminen haluaa jotain myös itselleen. Olla muutakin. Ap
Tämä on se nykyihmisen ongelma. Pitäisi olla jotain "muuta". Mitä ihmettä se oikein on? Mikä on tärkeämpää kuin perusasiat, joita ei niitäkään iso joukko hoida kunnolla ja siellä tulee pahaa jälkeä? Jos pilipali menee pieleen niin kukaan ei kärsi, mutta jos vanhemmuus menee pieleen.. Niin.
"minulla on sellainen tunne, ettet osaa arvostaa minun luovuuttani ja menestystä työssäni. Olisi todella tärkeää, että tukisit minua tässä asiassa."
Oletko kokeillut tämmöistä pientä asiaa, kuin keskustelu? Oletko miettinyt, miksi koet, ettei miehesi arvosta työtäsi? Tietääkö hän siitä edes mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mikään ei riitä... Että tuollaiselle nillittäjällekin on kuitenkin löytynyt mies ja vieläpä sellainen, joka osaa antaa arvoa asioille, joilla on oikeasti merkitystä. Silti pitää mielensä pahoittaa, kun mies ei riittävästi arvosta pilipalihömppää. Ap saisi katsoa peiliin ja hävetä.
No tuo onkin hyvä esimerkki asenteesta, josta näkyy se, ettei toisen ihmisen tekemisiä arvosteta. Mieheni ei suoraan sano, että pilipalihömppää, mutta jotain sellaista varmaan ajattelee. Ei mulle itselleni mitään iloa tai hyötyä ole siitä, että äitiyttäni tai ruokaani arvostetaan. Kyllä sitä ihminen haluaa jotain myös itselleen. Olla muutakin. Ap
Tämä on se nykyihmisen ongelma. Pitäisi olla jotain "muuta". Mitä ihmettä se oikein on? Mikä on tärkeämpää kuin perusasiat, joita ei niitäkään iso joukko hoida kunnolla ja siellä tulee pahaa jälkeä? Jos pilipali menee pieleen niin kukaan ei kärsi, mutta jos vanhemmuus menee pieleen.. Niin.
Minä näen kyllä nykyajan positiivisena. Ennen elämä varsinkin naisille oli paljon ankeampaa. Nyt on kuitenkin jo paremmin.
Meillä lapsilla on asiat aivan hyvin. Saavat huolenpitoa ja rakkautta. Pelkään toki sitä, ulottaako mies myöhemmin asenteensa myös tyttäreemme eikä halua tämän kasvavan täyteen mittaansa ihmisenä vain sukupuolensa vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On yksi misogynian muoto, että arvostetaan naisia vain näiden täyttäessä tietty "naisen rooli", mihin usein sisältyy ns. arvostajan saama hyöty. En näe sitä oikeana arvostamisena.
Tätähän se. Harva nainen haluaa olla persoonaton perinteisen naisen roolin toteuttaja, ilman muita persoonakohtaisia kiinnostuksenkohteita. Ilmeisesti miestä ei kiinnosta tukea naistaan niissä asioissa, jotka tämä kokee tärkeiksi. Vain niissä, joista miehelle on hyötyä.
Tätä juuri tarkoitin ! Kiitos. Ap
Vierailija kirjoitti:
"minulla on sellainen tunne, ettet osaa arvostaa minun luovuuttani ja menestystä työssäni. Olisi todella tärkeää, että tukisit minua tässä asiassa."
Oletko kokeillut tämmöistä pientä asiaa, kuin keskustelu? Oletko miettinyt, miksi koet, ettei miehesi arvosta työtäsi? Tietääkö hän siitä edes mitään?
On keskusteltu. On ihan yhdessä todettu , että arvostamme eri asioita ja että hän tuntee vierautta niissä piireissä, missä liikun. Kuitenkin kuulema se riittää että arki meillä toimii, mitään syvempää yhteyttä ei kaipaa..ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mikään ei riitä... Että tuollaiselle nillittäjällekin on kuitenkin löytynyt mies ja vieläpä sellainen, joka osaa antaa arvoa asioille, joilla on oikeasti merkitystä. Silti pitää mielensä pahoittaa, kun mies ei riittävästi arvosta pilipalihömppää. Ap saisi katsoa peiliin ja hävetä.
No tuo onkin hyvä esimerkki asenteesta, josta näkyy se, ettei toisen ihmisen tekemisiä arvosteta. Mieheni ei suoraan sano, että pilipalihömppää, mutta jotain sellaista varmaan ajattelee. Ei mulle itselleni mitään iloa tai hyötyä ole siitä, että äitiyttäni tai ruokaani arvostetaan. Kyllä sitä ihminen haluaa jotain myös itselleen. Olla muutakin. Ap
Tämä on se nykyihmisen ongelma. Pitäisi olla jotain "muuta". Mitä ihmettä se oikein on? Mikä on tärkeämpää kuin perusasiat, joita ei niitäkään iso joukko hoida kunnolla ja siellä tulee pahaa jälkeä? Jos pilipali menee pieleen niin kukaan ei kärsi, mutta jos vanhemmuus menee pieleen.. Niin.
Minä näen kyllä nykyajan positiivisena. Ennen elämä varsinkin naisille oli paljon ankeampaa. Nyt on kuitenkin jo paremmin.
Meillä lapsilla on asiat aivan hyvin. Saavat huolenpitoa ja rakkautta. Pelkään toki sitä, ulottaako mies myöhemmin asenteensa myös tyttäreemme eikä halua tämän kasvavan täyteen mittaansa ihmisenä vain sukupuolensa vuoksi.
Ei sitä perhettä ole pakko perustaa, jos se on niin ankeaa. Sitten saa taiteilla ihan vapaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mikään ei riitä... Että tuollaiselle nillittäjällekin on kuitenkin löytynyt mies ja vieläpä sellainen, joka osaa antaa arvoa asioille, joilla on oikeasti merkitystä. Silti pitää mielensä pahoittaa, kun mies ei riittävästi arvosta pilipalihömppää. Ap saisi katsoa peiliin ja hävetä.
No tuo onkin hyvä esimerkki asenteesta, josta näkyy se, ettei toisen ihmisen tekemisiä arvosteta. Mieheni ei suoraan sano, että pilipalihömppää, mutta jotain sellaista varmaan ajattelee. Ei mulle itselleni mitään iloa tai hyötyä ole siitä, että äitiyttäni tai ruokaani arvostetaan. Kyllä sitä ihminen haluaa jotain myös itselleen. Olla muutakin. Ap
Tämä on se nykyihmisen ongelma. Pitäisi olla jotain "muuta". Mitä ihmettä se oikein on? Mikä on tärkeämpää kuin perusasiat, joita ei niitäkään iso joukko hoida kunnolla ja siellä tulee pahaa jälkeä? Jos pilipali menee pieleen niin kukaan ei kärsi, mutta jos vanhemmuus menee pieleen.. Niin.
Minä näen kyllä nykyajan positiivisena. Ennen elämä varsinkin naisille oli paljon ankeampaa. Nyt on kuitenkin jo paremmin.
Meillä lapsilla on asiat aivan hyvin. Saavat huolenpitoa ja rakkautta. Pelkään toki sitä, ulottaako mies myöhemmin asenteensa myös tyttäreemme eikä halua tämän kasvavan täyteen mittaansa ihmisenä vain sukupuolensa vuoksi.
Ei sitä perhettä ole pakko perustaa, jos se on niin ankeaa. Sitten saa taiteilla ihan vapaasti.
Ei ole. Pelkkä perhe-elämä olisi ankea. Perhe yhtenä elämän osana jees.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mikään ei riitä... Että tuollaiselle nillittäjällekin on kuitenkin löytynyt mies ja vieläpä sellainen, joka osaa antaa arvoa asioille, joilla on oikeasti merkitystä. Silti pitää mielensä pahoittaa, kun mies ei riittävästi arvosta pilipalihömppää. Ap saisi katsoa peiliin ja hävetä.
No tuo onkin hyvä esimerkki asenteesta, josta näkyy se, ettei toisen ihmisen tekemisiä arvosteta. Mieheni ei suoraan sano, että pilipalihömppää, mutta jotain sellaista varmaan ajattelee. Ei mulle itselleni mitään iloa tai hyötyä ole siitä, että äitiyttäni tai ruokaani arvostetaan. Kyllä sitä ihminen haluaa jotain myös itselleen. Olla muutakin. Ap
Tämä on se nykyihmisen ongelma. Pitäisi olla jotain "muuta". Mitä ihmettä se oikein on? Mikä on tärkeämpää kuin perusasiat, joita ei niitäkään iso joukko hoida kunnolla ja siellä tulee pahaa jälkeä? Jos pilipali menee pieleen niin kukaan ei kärsi, mutta jos vanhemmuus menee pieleen.. Niin.
Minä näen kyllä nykyajan positiivisena. Ennen elämä varsinkin naisille oli paljon ankeampaa. Nyt on kuitenkin jo paremmin.
Meillä lapsilla on asiat aivan hyvin. Saavat huolenpitoa ja rakkautta. Pelkään toki sitä, ulottaako mies myöhemmin asenteensa myös tyttäreemme eikä halua tämän kasvavan täyteen mittaansa ihmisenä vain sukupuolensa vuoksi.
Ei sitä perhettä ole pakko perustaa, jos se on niin ankeaa. Sitten saa taiteilla ihan vapaasti.
Pakkoko se on elämästä ankea tehdä vain koska on perhe? Voi olla äiti ja haluta silti suurempia asioita. Ei tarvii tyytyä.
Apn pitäisi tyytyä passkaan, koska äidilläsi on vielä pasdkempaa?