Ylihuolestunut äiti, en kestä!
Äitini on aina ollut takertuva, ylihuolehtiva ja panikoiva.
Lapsenlasten kanssa tilanne riistäytynyt käsistä aivan täysin. Pelätään koko ajan kaikkea ja koko ajan pitäisi tietää kaikki asioistamme. Jos en kerro, hän laittaa jonkun sukulaisen soittamaan tai keksii päästään.
Olen lopen uupunut tähän käytökseen.
Mitä tehdä?
Kommentit (9)
Voi ei. Äidilläsi ole muuta elämää kuin lapsensa elämästä kaiken tietäminen. Vinkkini on älkää enää kertoko kaikkea. Valkoisia valheitakin voi päästellä.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei. Äidilläsi ole muuta elämää kuin lapsensa elämästä kaiken tietäminen. Vinkkini on älkää enää kertoko kaikkea. Valkoisia valheitakin voi päästellä.
En kerro suunnilleen mitään. Hän keksii sitten loput.
Ja ei, hänellä ei ole muuta.
Ap
Kuulostaa kamalalta. Mulla oli aikoinaan sama tilanne ja meillä oli välissä vuosia ettei nähty kun mieheni ei jaksanut äitiäni. Äitini ei esim pidä pojastani yhtään, ei koskaan pidä yhteyttä vaan odottaa aina että jotain tapahtuu ja äiti on tilanteen herrana sanomassa mitä tehdään jatkossa. On onneksi jo 74-vuotias ja sairauksia niin ei elä enää pitkään.
Ikävä tilanne, jotkut nyt vain ovat haastavampia persoonia kuin toiset... Sanoisin että ota asia puheeksi kauniisti äitisi kanssa, ja sano että nämä asiat eivät kuulu hänelle ja hoidetaan ihan perheen kesken: x, y, z, ja että hän varmasti rakastaa teitä/lastenlastaan mikä on ihailtavaa mutta käyttäytyy tunkeilevasti mikä ei ole ok ja että sen pitää muuttua ellei halua että välit tulehtuvat.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä tilanne, jotkut nyt vain ovat haastavampia persoonia kuin toiset... Sanoisin että ota asia puheeksi kauniisti äitisi kanssa, ja sano että nämä asiat eivät kuulu hänelle ja hoidetaan ihan perheen kesken: x, y, z, ja että hän varmasti rakastaa teitä/lastenlastaan mikä on ihailtavaa mutta käyttäytyy tunkeilevasti mikä ei ole ok ja että sen pitää muuttua ellei halua että välit tulehtuvat.
Arvaa onko sanottu. Nyökyttelee. Sitten käy ilmi että on soitellut lapsille miitä uteluja jotka juuri kielletty... nyt on estot puhelimissa.
Ap
Eipä kai siinä paljon muuta ole tehtävissä kuin ottaa se etäisyys jonka pystyy ja oppia elämäään asian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä tilanne, jotkut nyt vain ovat haastavampia persoonia kuin toiset... Sanoisin että ota asia puheeksi kauniisti äitisi kanssa, ja sano että nämä asiat eivät kuulu hänelle ja hoidetaan ihan perheen kesken: x, y, z, ja että hän varmasti rakastaa teitä/lastenlastaan mikä on ihailtavaa mutta käyttäytyy tunkeilevasti mikä ei ole ok ja että sen pitää muuttua ellei halua että välit tulehtuvat.
Arvaa onko sanottu. Nyökyttelee. Sitten käy ilmi että on soitellut lapsille miitä uteluja jotka juuri kielletty... nyt on estot puhelimissa.
Ap
Hyvä että olette yrittäneet sanoa asiasta. Tätä voi yrittää takoa päähän tasaisin väliajoin. Oma äitini on valitettavasti samankaltainen. Olemmekin ottaneet tavaksi kouluttaa häntä kuin lasta antamalla selkeää ja johdonmukaista palautetta. En voi sanoa että tämä toimisi aukottomasti, mutta joitain käytöshäiriöitä olemme saaneet näin kitkettyä.
Tuohan on jo häirintää jos soitellaan lapsille ja muillekin sukulaisille teidän asioista. Sanot sille että loppuu tuo tai pistät välit poikki kokonaan.
Jätä se sika näin perjantain kunniaksi.