Ammattilaisten asiattomat kommentit työtilanteissa -peukutusketju

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minun täytyy saada tietää, onko sinulla Korona!" 

Näin lämpimästi tiimini esimies lähestyi minulla useammalla hätääntyneellä viestillä, kun olin vastikään ulkomaan matkan jälkeen jäänyt pariksi päiväksi saikulle. Tiimin esimies oli myös ottanut yhteyttä omaan esimieheensä, joka sitten soitti minulle kysyäkseen mahdollisesta tartunnasta. Tiimin esimies pelkäsi saaneensa tartunnan minulta palaverissa. Ärsytti, kun tiimin esimies oli aivan hädissään ja jouduin häntä rauhoitellakseni kertomaan sekä hänelle että hänen esimiehelleen, miksi olin pois töistä. Totuus oli, että olin kamalien kuukautiskipujen ja virtsatietulehduksen takia saikulla pari päivää. Ehkä nekin tarttuu. :D

Sinä olisit voinut olla kantaja ja altistaa toiset, ymmärrän huolen!

Joo, ripuli, menkkaverenvuoto, kamalat vatsakrampit ja kirvely virtsatessa ovat ihan selviä merkkejä koronasta. :D

T. Aiempi

bussikuski kehotti laihduttamaan, kun mulla oli vaikeuksia mahtua penkkiin.

olin kahdeksannella kuulla raskaana.

Olin opiskelija ja yhden lapsen yh, eli hyvin pienituloinen, tuloni olivat noin 1000e/kk (en nostanut opintolainaa). Menin pankkiin tarkoituksenani avata lapselle sijoitusvakuutus, johon voisi laittaa edes jotain hiluja vuodessa ja sitten myöhemmin työelämässä ollessani enemmän.

Pankkitäti ei meinannut uskoa tulojeni määrää eli pienuutta, ja pyysi viereisestä huoneesta kollegan ihmettelemään että mitä tässä nyt tehdään. Muistan vieläkin kollegan hämmentyneen ilmeen "aijaa... :O", kun tuloni selvisivät hänelle. Olimme siis sopimassa että siirrän lapsen tilille 20e/kk ja vuodessa hänen sijoituksiinsa siirtyisi yhteensä 200e.

Harmi että olin nuori ja kiltti, enkä sanonut mitään. Luulisi että pankissa ymmärretään ihmisillä olevan erilaisia tulotasoja, ja harva varmaan opiskeljana varsinkaan kovin rikas on. Ärsyttävää.

Minulla oli aikoinaan kuukautiset ja ostin kuukautissiteitä sekä mehua ja suklaapatukan, myyjä alkoi määkiä että "näilläkö se lähtee" ja nauroi päälle  äänekästä tekonaurua.

"Oletko raskaana, kun juot teetä?"

Tuttu kahvilatyöntekijä kysyi, kun otin yhtenä päivänä teetä kahvin sijaan. Olin aikoinaan lasta odottaessa siirtynyt kahvista teehen. Silti en koe soveliaaksi kysellä kenenkään mahdollisesta raskaudesta ikinä.

Terveydenhoitaja raskausajan neuvolassa "innostui" virtsanäytteestäni. Sanoi ettei ole koskaan kenellekään nähnyt näin korkeita valkuausarvoja. Kysyi saako käydä näyttämässä kollegalle. Kyseessä kuitenkin kauan ko. työtä tehnyt terveydenhoitaja.

Lähtöhän siitä sitten sairaalaan tuli samantien. Hoitsu sinne ei olisi heti laittanut, oli sitä mieltä että ehdin kyllä seuraavanakin päivänä. Soitti kuitenkin vastaanottavaan päähän ja sieltä tuli käsky saapua mahdollisimman pian ilman odotteluja.

Loppu hyvin kaikki hyvin.

Jouduin nuorena käyttämään estrogeenilaastareita, koska anoreksian vuoksi kuukautiset olivat jääneet pois. Kerran oli omituinen kokemus eräässä apteekissa. Mua palveleva henkilö, nuori nainen, ei jotenkin millään meinannut uskoa että ne tosiaan tulee mulle ja tarvin niitä. Vaikka siis tietysti mulla oli niihin ihan reseptikin. Tästä on ikuisuus aikaa, joten en tarkalleen muista mitä hän mulle sanoi, jotakin siitä että kun olen näin nuori, mihin muka näitä tarvin tms. Jotenkin kovin hämmentynyt/epäuskoinen/haluton niitä mulle antamaan oli...

Tätä varmaan pidetään keksittynä, mutta on valitettavasti täyttä totta:

Naispuolinen terveyskeskuslääkäri teki mulle, naiselle, olin vähän päälle 20v, peräsuolen tähystyksen sellaisella läpinäkyvällä muovisella instrumentilla. Koska sen ujuttaminen sisään oli hankalaa, sanoi: " No sä et ainakaan oo paljoa a-n-aalisek-siä harrastanut, on niin tiukkaa! " Olin kylkiasennossa joten jos reagoin jollain ilmeellä, lääkäri ei sitä nähnyt. Vastasin vaivaantuneena, että en oo. Tästä on yli 10v ja muistan edelleen lääkärin etunimen joka alkoi A:lla. Vantaalla tapahtunutta.

Jonotin abc:n kassalla ja myöhemmin jonoon tullut mies ohitti minut törkeästi. Huomautin mieskassalle että olin kyllä jonossa ensimmäisenä. Mies naurahti ja sanoi, ettei puuttunut asiaan koska etuillut mies tuli kassalle "oikeasta suunnasta". 

Mistähän asiakas voi tietää, mikä abc:llä on oikea suunta lähestyä kassaa.

Kaytin neuvolassa painokontrollissa 1v ja 2v lapsiani, kumpikin alipainoisia. Neuvolan tati punnitsi heidat, kirjasi ylos ja iloisena totesi etta 'kovin on kitukasvuisen laihoja lapsia noin isolla ihmisella' ja nauroi iloisena.

Olen toki pitka ja roteva, en lihava mutta kylla jai mieleen. Terkkuja tutuille, lapset eivat ole enaa kitukasvuisia :)

Vierailija kirjoitti:

"Sinun ominaistuoksusi on aivan ihana!" Miespuolinen lääkäri kommentoi minulle kerran kesken hoitotoimenpiteen (käyn säännöllisesti samalla lääkärillä). On myös aina yhtä kuumottavaa, kun lääkäri haluaa käynnin lopuksi halata. Hän on kuitenkin hyvä työssään, joten käyn yhä hänen luonaan.

Eikö tuo ole kehu? Missaanko nyt jotain?

Olin te-toimiston järjestämällä kurssilla ainoana naisena, kokeillessani jotain hiomakonetta miesohjaaja totesi "Ootko koskaan pitänyt näin isoa vehjettä kädessä, höhöhöhöhöö?". Oli tosi mukava tilanne nuorelle naiselle äijäköörin keskellä. Menin jotenkin ihan lukkoon siinä kaikkien tuijottaessa enkä osannut vastata mitään nasevaa.

Hain apteekista uutta satsia Roacuttania aknen hoitoon ja jostain kumman syystä apteekkari päätti alkaa siinä oikein kovaäänisesti kyselemään, mitä ehkäisyä käytän, kun Roan kanssa ei saa tulla raskaaksi. Ihan varmasti kyllä tiesi, että ihotautilääkäri tekee kuukausittain raskaus- ym testit ennen reseptin uusimista, eikä minusta asia millään tavalla edes tälle apteekkarille kuulunut. Tietysti pitää joo kertoa niistä lääkkeistä, mitä olen hakemassa, mutta tuo ei edes ollut ensimmäinen kerta, kun hain lääkettä niin ihan olisi riittänyt, kun olisi vain hienotunteisesti maininnut, että olihan ehkäisyasiat kunnossa kyseisen lääkkeen kanssa.

"Kyllä me sinulle hyvä auto saadaan valittua." Tämä oli autokauppiaan loppulausahdus minulle.

Vaimo oli pyytänyt minut mukaan autokauppaan, kun hän oli ostamassa itselleen autoa.

Vaimo oli alussa kertonut kauppiaalle, että hän on tulossa ostamaan autoa. Joka kerta kun vaimo kysyi autosta jotain, kauppias vastasi minulle. Minä en juuri kysynyt mitään.

Että terveisiä vaan sinne Opelin jälleenmyyjälle.

Tapahtui ollessani nuorena ja ujona 16 vuotiaana ensimmäisessä työharjottelussani anniskeluravintolassa. Asiakas tilasi jonkun drinkin, joka piti sekoittaa sellaisessa käsinvatkattavassa juomasekoitusputkessa (apua, en tiedä sen nimeä kun en niitä hommia nykyään tee). No kuitenkin, paikan pomo opasti minua tässä asiakkaan edessä. Ravistelin putkea, ja pomo riuhtaisi sen kädestäni vihaisesti sanoen "ei noin! Noin ravistetaan sanonko mitä elintä!", ja asiakas nauroi röhönaurua. Tuo olisi ollut törkeää jo muutenkin aikuiselta mieheltä teinitytölle, mutta asiakkaan edessä se oli silkkaa nöyryyttämistä.

Se pomo oli täysmulkku muutenkin. He itse (kumppaninsa kanssa) ottivat ihan liikaa harjottelijoita kerrallaan pienehköön-keskikokoiseen ravintolaan. Meitä taisi olla parhaillaan 6 samaan aikaan, ei sentään kaikki samaan aikaan vuorossa. Kaikki suht osaamattomia amis-ekaluokkalaisia. Tämä pomo sitten raivoissaan puuskutti kuultemme, että alan saada tarpeekseni tästä lastentarhasta! Anteeksi nyt, ihan itse otitte ilmaisen työvoiman ahneuksissanne ihan liikaa harjottelijoita kerralla, joita pitäisi opettaa, eikä vaatia täydellistä työsuoritusta!

Otin Elisalta puhelinliittymän. Liittymän oton aikana virkailina kysyi, haluanko erillismaksuisen tietoturvasuojan (4,90€/kk), johon vastasin että en halua. Ensimmäisessä laskussa tästä oli kuitenkin laskutettu, jonka seurauksena menin liikkeeseen. Myyjä sanoi että kyllä tämä kannattaa olla, että suojaa hyvin tietomurroilta. Vastasin, että on rahallisesti tiukkaa enkä halua maksaa palvelusta, jota en tarvitse. Tähän myyjä tokaisi että kannattaa miettiä omaa rahankäyttöä, jos tämä summa on liikaa. Rupesin sitten itkemään ja karjumaan niin että koko liike kyllä kuuli. Tämän jäljeen irtisanoin liittymäni.

Olin tuolloin toukokuussa valmistunut ylioppilas, joka asui vanhemmillaan. Vikan opintotuen olin saanut toukokuun neljäs. Työttömänä työnhakijana jouduin 5kk karenssiin, koska olin ylioppilas. Siinä sitten mentiin 5kk ilman mitään tuloja, ylioppilaslahjarahoista säästellen. Tuntuu pahalta edelleen tuo kommentti vaikka asiasta on 5 vuotta aikaa.

Lukion opettaja kysyi syksyn ylioppilaskokeessa oliko minulla pitkän vai lyhyen matematiikan koe (kuten kaikilta muiltakin, kun molemmat ryhmät tekivät kokeen samassa salissa). Vastasin, että lyhyen. Hän siihen tokaisi vihaisella katseella ja minulle suoraan kuiskaten "laiskuri". Olin ihan sokissa tuosta kommentista. Kyseinen opettaja oli "opettanut" minulle useita kursseja matematiikkaa ja oli pedagogisesti ehkä surkein opettaja koulussamme. En tajunnut hänen kursseillaan mitään ja sain pitkästä matematiikasta vitosia vaikka muuten olin ns. kympin tyttö. Pyysin tukiopetusta, mutta hän ei sitä suostunut antamaan. Sitten kesällä ennen syksyn kirjoituksia pänttäsin joka päivä kirjastossa lyhyen matikan kirjoja ja laskin laskuja itsenäisesti. Lyhyen matikan sisällöt olivat kuitenkin vähän eri kuin pitkän, eli piti opetella uudet sisällöt. Sain kirjoituksista Eximian, pisteen päässä L:stä oltiin. Jäi mietityttämään, että olisikohan tullut L ellei tuo opettaja olisi kommentillaan saanut minua tunnekuohun valtaan kokeen alussa.

Eräässä duunipaikassa kävi hieroja ja työkaverini antoi kerran oman aikansa mulle, kun ei itse päässyt. Hieroja oli keski-ikäinen nainen ja mä tuolloin reilu parikymppinen. Asetuin sitten hierottavaksi ja ekan vartin hieroja ihmetteli, että missä XX on, kun ei tullutkaan. Toisen vartin hieroja kummasteli ihan kiusallisuuteen asti mun pituutta, olen naiseksi pitkä 183 cm.  

Eipä tämän törpön käsittelyssä paljon rentouduttu, päinvastoin. 

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä me sinulle hyvä auto saadaan valittua." Tämä oli autokauppiaan loppulausahdus minulle.

Vaimo oli pyytänyt minut mukaan autokauppaan, kun hän oli ostamassa itselleen autoa.

Vaimo oli alussa kertonut kauppiaalle, että hän on tulossa ostamaan autoa. Joka kerta kun vaimo kysyi autosta jotain, kauppias vastasi minulle. Minä en juuri kysynyt mitään.

Että terveisiä vaan sinne Opelin jälleenmyyjälle.

Itse olen sanonut vastaavassa tilanteessa olevani vain seurana, koska meillä vaimo ostaessaan autoa itselleen ottaa selvää kaikista mahdollisista omainaisuuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä me sinulle hyvä auto saadaan valittua." Tämä oli autokauppiaan loppulausahdus minulle.

Vaimo oli pyytänyt minut mukaan autokauppaan, kun hän oli ostamassa itselleen autoa.

Vaimo oli alussa kertonut kauppiaalle, että hän on tulossa ostamaan autoa. Joka kerta kun vaimo kysyi autosta jotain, kauppias vastasi minulle. Minä en juuri kysynyt mitään.

Että terveisiä vaan sinne Opelin jälleenmyyjälle.

Itse olen sanonut vastaavassa tilanteessa olevani vain seurana, koska meillä vaimo ostaessaan autoa itselleen ottaa selvää kaikista mahdollisista omainaisuuksista.

Minä olin korjaamolla kun volvoon vaihdettiin jarrupalat ja ukot etsi sopiva sokkia palohin, toinen huusi että täällä olisi ooppelin sokat ja ne käy niin toinen sanoi ettei tämä niin vanha auto ole että alettaisiin käyttämään ooppelin osia