Jos haen apua masennukseen, tuleeko lasu

Siinä se oli. Tiedän olevani pahasti masentunut. Lapsen ja tietysti itseni takia olisi tärkeää saada pää pinnalle. Pelkään kuitenkin, jos otan yhteyttä palveluihin tulee lasu. Kaiken tämän muun paskan päälle ei olisi voimavaroja selvitä sellaisestakin vielä. Kotona hymyilen, vien lasta harrastuksiin, jaksan ”kiinnostua”, mutta se sitten viekin kaikki voimat. Uskon, että lasi ei vielä huomaa/kärsi, mutta ei tämä feikkaus voi kauan jatkua.

Olen korkeakoulutettu, johtavassa virassa ja tiedän, että selfhelpilläkin pääsisi alkuun. Ei ole raha- tai terveyshuolia. Sekin harmittaa, kun ulisen, vaikka monella terveyskin voi olla kyseessä. Olen vain sisältä ihan paskana, enkä saa voimavaroja irti. Suihkussa en ole käynyt varmaan kahteen viikkoon ja hampaita pessyt kuukauteen, kun en viitsi. Kukaan ei kuitenkaan ulospäin uskoisi, mitä sisällä on. Olen taitava. Töitä teen isossa yksikössä. Aamulla luikahdan huoneeseeni ja päivän päätteeksi pois. Välillä nukun työhuoneen lattialla. Ulospäin kuitenkin saan annettua vaikutelman helvetinmoisesta tehokkuudesta. Voi kun kehuva pomo vain tietäisi...

Tämä tarina on tosi, vaikka näin kirjoitettuna huomaan kuinka umpihullu taidan jo olla. Nyt jotain ulospääsyä tästä, mutta en uskalla hakea apua. Tiedän mistä tämä johtuu, mutta syyn poistaminen ei ole nyt käsissäni. Usean vuoden stressi, yhdistettynä pessimistiseen ja murehtivaan luonteeseen niin avot, ei pysy mieli korkealla. Itsetuhoinen en sentään ole, suoraan sanoen vain kestivituttaa ja huolella.