Jos haen apua masennukseen, tuleeko lasu
Siinä se oli. Tiedän olevani pahasti masentunut. Lapsen ja tietysti itseni takia olisi tärkeää saada pää pinnalle. Pelkään kuitenkin, jos otan yhteyttä palveluihin tulee lasu. Kaiken tämän muun paskan päälle ei olisi voimavaroja selvitä sellaisestakin vielä. Kotona hymyilen, vien lasta harrastuksiin, jaksan ”kiinnostua”, mutta se sitten viekin kaikki voimat. Uskon, että lasi ei vielä huomaa/kärsi, mutta ei tämä feikkaus voi kauan jatkua.
Olen korkeakoulutettu, johtavassa virassa ja tiedän, että selfhelpilläkin pääsisi alkuun. Ei ole raha- tai terveyshuolia. Sekin harmittaa, kun ulisen, vaikka monella terveyskin voi olla kyseessä. Olen vain sisältä ihan paskana, enkä saa voimavaroja irti. Suihkussa en ole käynyt varmaan kahteen viikkoon ja hampaita pessyt kuukauteen, kun en viitsi. Kukaan ei kuitenkaan ulospäin uskoisi, mitä sisällä on. Olen taitava. Töitä teen isossa yksikössä. Aamulla luikahdan huoneeseeni ja päivän päätteeksi pois. Välillä nukun työhuoneen lattialla. Ulospäin kuitenkin saan annettua vaikutelman helvetinmoisesta tehokkuudesta. Voi kun kehuva pomo vain tietäisi...
Tämä tarina on tosi, vaikka näin kirjoitettuna huomaan kuinka umpihullu taidan jo olla. Nyt jotain ulospääsyä tästä, mutta en uskalla hakea apua. Tiedän mistä tämä johtuu, mutta syyn poistaminen ei ole nyt käsissäni. Usean vuoden stressi, yhdistettynä pessimistiseen ja murehtivaan luonteeseen niin avot, ei pysy mieli korkealla. Itsetuhoinen en sentään ole, suoraan sanoen vain kestivituttaa ja huolella.
Kommentit (21)
Moikka. Kurja tilanne. Pääsisitkö esim työterveyden kautta psykiatrille? Et ole siis saikulla?
En usko, että lasua tehdään, kun kerrot mitä tähän kirjoitit eli saat lapsen hoidettua.
Sitä lasua ei tarvitse pelätä. Hae nyt sitä apua. Jos se lasu tulee, niin sosiaalityöntekijä keskustelee aivan ensimmäiseksi sinun kanssasi. Sitten voidaan vasta arvioida onko syytä asiakkuuteen vai ei. Asiakkuus voi olla myös hyvä, joskus on mahdollista saada vaikka tukiperhe lapselle, jos omaa tukiverkostoa ei ole.
Soita kriisipuhelimeen. Älä maalaa itseäsi nurkkaan.
🌷
Vierailija kirjoitti:
Sitä lasua ei tarvitse pelätä. Hae nyt sitä apua. Jos se lasu tulee, niin sosiaalityöntekijä keskustelee aivan ensimmäiseksi sinun kanssasi. Sitten voidaan vasta arvioida onko syytä asiakkuuteen vai ei. Asiakkuus voi olla myös hyvä, joskus on mahdollista saada vaikka tukiperhe lapselle, jos omaa tukiverkostoa ei ole.
Sosiaalityöntekijät on monet. Kantsii välttää. Ei tukiperhettä ihan heti ole. Voi mennä vuosia. Ja sitten olet syynättävänä. Hyi...
Ala rakentaa. Päästä irti pikkuhiljaa kaikesta. Etsi vaikka työkkäristä hoitaja. Meditoi. Opettele rauhoittumaan. Keksi kaikenlaista. Moni vanhempi suorittaa.
Kär och lek.
Kuulostaa työuupumukselta. Entä jos hakisit saikkua työuupumuksen vuoksi ja sanot, että lapsi ja koti tuo sinulle iloa? Tai tietty, jos olet masennuksen vuoksi tietyn hoidon tarpeessa, niin sitten lomaa sitä varten. Minun korvaan vain kuulostaa siltä, että loma ja irrottautuminen ylipäätään voi tehdä sinulle hyvää.
Kyllä lasua kannattaa pelätä, koska se tosiaan tuo vain lisästressiä. Mene vaikka Viroon psykiatrille ja kiellä luovuttamasta tietoja Suomeen. Jos tiedät masennuksesi syyn, niin olet jo vahvoilla. Sinun pitää vaan keksiä miten muuttaa tai kiertää se. Esim. jos työ vaatii liikaa, niin ota rohkeasti vuorotteluvapaata tai opintovapaata tai hankkiudu toiseen työpaikkaan, vaikka osa-aikaiseksi. Ylipäänsä, jos on stressistä kyse, niin luultavasti olet uupunut enemmän kuin masentunut. Ne vaan tuntuvat vähän samoilta...
Tulee lasu etkä pääse heistä eroon. Itselleni kävi niin masennuksen kanssa. Voitko jutella ystäville? Tk.n lääkärikin tekee ladun, toki poikkeuksiakin on mutta varoitan sinua. Äläkä vaan kerro mitään neuvolassa! Pystytkö saamaan hoitajan jotta saisit hetken levähtää, käydä metsässä kävelyllä jne. Voimia
Jos on puoliso niin ei silloin ainakaan lasua tehdä. Opintovapaa tai vuorotteluvapaa tosiaan hyvä vaihtoehto, kuten joku mainitsi. Olen itsekin harkitsemassa sitä, koska elämä tuntuu olevan pelkkää suorittamista. Tai jos lapsesi on sen ikäinen, että saisit osittaista hoitovapaata niin käytä se.
Kai sinä ymmärrät, että lasu ja siitä seuraavia toimenpiteitä tulee siitäkin, jos jätät itsesi hoitamatta. Sinä vaan luulet, että ei kukaan huomaa sitä, että et käy suihkussa, et pese hampaitasi ja raadat vaan työssä niska limassa.
Hae apua tarpeeksi vanhalta lääkäriltä tai muulta ammattilaiselta. Heidän periaatteensa on ollut se, että avunsaanti on tärkeämpää kuin se, että noudatetaan lakia ja tehdään ilmoituksia. Minullekin muuan lääkäri sanoi suoraan, että ei poliisille ilmoiteta sellaisesta sairaudesta, josta olisi tullut ajokielto, koska hänen mielestään on sairaudenhoito ensisijaista.
Vierailija kirjoitti:
Sitä lasua ei tarvitse pelätä. Hae nyt sitä apua. Jos se lasu tulee, niin sosiaalityöntekijä keskustelee aivan ensimmäiseksi sinun kanssasi. Sitten voidaan vasta arvioida onko syytä asiakkuuteen vai ei. Asiakkuus voi olla myös hyvä, joskus on mahdollista saada vaikka tukiperhe lapselle, jos omaa tukiverkostoa ei ole.
Eli jos tuon kirjottaneelle työntekijälle vahingossa meet niin lasu tulee koska "se on hyväksi sulle" eli pelkää oikeasti että sun masennus vaikuttaa lapseen. Ei lasua tehdä aikuisen takia.
Voimia. Mee yksityiselle.
En ottaisi riskiä. Lastensuojelun hampaisiin joutuminen on sama kuin kidutuskuolema.
Hain apua keskivaikeaan masennukseen. Olen sen jälkeen saanut diagnoosin, jos toisenkin. Myös lasten päiväkodissa olen kertonut mt-ongelmistani. Lasua ei ole kukaan edes ohimennen maininnut.
Itse olen totaali-yh, hain apua ja tuli dg:t PTSD sekä masennus-ahdistustila. Ikinä ei ole lasua tehty. Toisaalta en ole käymättä suihkussa kuin max päivän. Hampaat pesen joka päivä. Yleensä herään ja nousen aina aikaisin, viikonloppuisinkin viim.ysiltä. Kotikaan ei ole pommin jäljiltä, mutta toki jonkin verran epäjärjestystä ja sellaista. Tämä kaikki mahdollista, koska s-lomalla. Töissä käydessä jäisi koti varmasti hoitamatta. Kaikkea ei voi jaksaa.
Hae apua ja sairauslomaa. Kovasti tsemppiä!
Mies on hoidossa masennuksen vuoksi psykiatrian poliklinikalla. Ei ole lasua tullut, ei ole edes ehdotettu. Ei ole ongelma, että kärsii mielenterveyden ongelmista, mutta se on ongelma, jos niitä ei hoidata. t: lasun sossu
Vierailija kirjoitti:
Itse olen totaali-yh, hain apua ja tuli dg:t PTSD sekä masennus-ahdistustila. Ikinä ei ole lasua tehty. Toisaalta en ole käymättä suihkussa kuin max päivän. Hampaat pesen joka päivä. Yleensä herään ja nousen aina aikaisin, viikonloppuisinkin viim.ysiltä. Kotikaan ei ole pommin jäljiltä, mutta toki jonkin verran epäjärjestystä ja sellaista. Tämä kaikki mahdollista, koska s-lomalla. Töissä käydessä jäisi koti varmasti hoitamatta. Kaikkea ei voi jaksaa.
Hae apua ja sairauslomaa. Kovasti tsemppiä!
Se on tuurista kiinni sattuuko empaattinen ja tervejärkinen lääkäri vai virkaintoinen idiootti. Itse en ottais riskiä.
Vierailija kirjoitti:
Mies on hoidossa masennuksen vuoksi psykiatrian poliklinikalla. Ei ole lasua tullut, ei ole edes ehdotettu. Ei ole ongelma, että kärsii mielenterveyden ongelmista, mutta se on ongelma, jos niitä ei hoidata. t: lasun sossu
Hänelle on eri säännöt koska sinun ammatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on hoidossa masennuksen vuoksi psykiatrian poliklinikalla. Ei ole lasua tullut, ei ole edes ehdotettu. Ei ole ongelma, että kärsii mielenterveyden ongelmista, mutta se on ongelma, jos niitä ei hoidata. t: lasun sossu
Hänelle on eri säännöt koska sinun ammatti.
Niinpä. Just niinku Vilja Eerikallekin koska sosiaalijohtaja mummo puhui sen takaisin isälleen.
Enhän voi tietää, miten eri paikoissa reagoidaan, mutta.
Ei meillä ainakaan tehty.
Olen siis nykymittapuulla suurperheen isä.
Hain ja sain apua keskivaikeaan masennukseen muutama vuosi sitten.