Mikä merkitys jalkojen pesulla on evankeliumiteksteissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raamattu on monikerroksinen kirja. Jalkojen pesu oli esimerkki lähimmäisen rakkaudesta. Siihen aikaan heillä ei ollut kunnon kenkiä.

Varmasti kengätkin olivat monikerroksisia, siihen aikaan käveltiin paljon enemmän.

Kengät olivat varmasti paljon laadukkaampia kuin nykyään, koska Kiinaa ei oltu löydetty vielä.

Kävelivät laadukkailla italialaisilla kengillä Guccit ja Santonit jalassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeesus siis korosti, että kristittyjen kesken johtajan pitäisi olla kaikkien palvelija. Ja ylipäänsä pitäisi kilpailla siinä, kuka palvelee parhaiten toisia. Kristillinen rakkaus on nimen omaan palvelemista. Jeesus on rakkaus siinä mielessä, että hän teki ihmisille niin ison palveluksen että kuoli heidän puolestaan. Kristinuskon mukaan siis syntinen on henkensä velkaa Jumalalle (uhkaa ikuinen rangaistus helvetissä), mutta Jeesus päätti maksaa sen velan. Ja kun velka on maksettu, uskomalla Jeesukseen (johon kuuluu myös omien syntien sureminen ja Jeesuksen/kristinuskon neuvojen mahdollisimman hyvä toteuttaminen; kristinusko ei kuitenkaan vaadi täydellisyyttä, vaan oikeaa asennetta) saa syntinsä anteeksi ja on ansainnut ikuisen elämän = taivaan. Jeesus kutsui seuraajiaan "pesemään toistensa jalkoja" eli auttamaan ja palvelemaan.

Jeesus itse oli toisaalta ihan "normaali" historiallinen juutalaismies, toisaalta kristinuskon mukaan hän alunperin on osa Jumalaa, "Jumalan poika". Siis ennen ihmiseksi syntymistään. Oikeastaan siis Jumala itse kuoli pelastaakseen ihmiset joiden syntejä hän vihaa.

Sen verran korjaan muuten hyvää kirjoitustasi että Jeesus ei ole ”osa Jumalaa” vaan ”Hänessä asuu Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti.” (Sanatarkasti noin).

Lisäksi ilmaisusi ikuisen elämän ”ansaitsemisesta” särähtää, mutta se lienee vain onneton sanavalinta. Me emme ansaitse mitään muuta kuin kadotuksen, kaikki mitä sen sijasta annetaan on suunnatonta ylimääräistä armoa.

Minusta on huono idea puhua teologisesti täydellistä kieltä ei-teologielle, koska se ei sano heille mitään. Vai meinaatko että Jumaluuden koko täyteys olisi jotenkin nykysuomalaiselle ymmärrettävää? Pointtina tossa "osa Jumalaa" sanonnassa on siis se, että Jeesus ei ole erillinen Jumalasta, 95% suomalaisista ei tunnu tätä tajuavan. Toki sitä pitäisi selittää vielä lisää, mutta odotan kysymystä aiheesta ennen kuin selitän. Ansaitsemiseen liittyvä ajatus menee niin että uskomalla Jeesukseen saa syntinsä anteeksi ja on ansainnut (Jeesuksen sovituksen takia - eli Jeesus on ansainnut) ikuisen elämän. No, ehkä epäselvästi sanottu, mutta ideana ei ollut sanoa että se olisi jotenkin ihmisen oma ansio :)

Oletko siis teologi?

ps. avaa vaan "jumaluuden koko täyteys"

No se tarkoittaa sitä, että Jeesus on Jumala itse. Jossain vaiheessa kun mietittiin että mikä se Jeesuksen suhde "Isä Jumalaan" on, niin todettiin että on väärin sanoa että Jeesus olisi vain ihminen joka on jotenkin Jumalan voimalla tai hengellä täytetty tai valtuutettu duuniin. Kristityn pitää uskoa, että Jeesuksen inhimillisestä ruumiista huolimatta hän oli koko ajan Jumala itse. Kristinuskossahan on Pyhä Kolminaisuus, eli kolme on pohjimmiltaan yksi. Jumala toimii kolmen eri persoonan kautta, mutta ei ole kolmea Jumalaa, yksi vain. Silti Jeesus saattoi rukoilla Isäänsä, joka oli Taivaassa. Saattaa kuulostaa paradoksilta, mutta Jumala ei ole samalla tavalla sidottu aikaan ja paikkaan niin kuin ihmiset :)

Entäs ehtoollinen, kerta ne _ovat_ Jeesuksen ruumis ja veri niin mikä tämän suhde on ylösnousseeseen Kristukseen? Ja kiinnostaisi kuulla mietteitäsi siitä kun Jeesus sanoo että hänen sanansa jotka hän on puhunut, _ovat_ Henki ja elämä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeesus siis korosti, että kristittyjen kesken johtajan pitäisi olla kaikkien palvelija. Ja ylipäänsä pitäisi kilpailla siinä, kuka palvelee parhaiten toisia. Kristillinen rakkaus on nimen omaan palvelemista. Jeesus on rakkaus siinä mielessä, että hän teki ihmisille niin ison palveluksen että kuoli heidän puolestaan. Kristinuskon mukaan siis syntinen on henkensä velkaa Jumalalle (uhkaa ikuinen rangaistus helvetissä), mutta Jeesus päätti maksaa sen velan. Ja kun velka on maksettu, uskomalla Jeesukseen (johon kuuluu myös omien syntien sureminen ja Jeesuksen/kristinuskon neuvojen mahdollisimman hyvä toteuttaminen; kristinusko ei kuitenkaan vaadi täydellisyyttä, vaan oikeaa asennetta) saa syntinsä anteeksi ja on ansainnut ikuisen elämän = taivaan. Jeesus kutsui seuraajiaan "pesemään toistensa jalkoja" eli auttamaan ja palvelemaan.

Jeesus itse oli toisaalta ihan "normaali" historiallinen juutalaismies, toisaalta kristinuskon mukaan hän alunperin on osa Jumalaa, "Jumalan poika". Siis ennen ihmiseksi syntymistään. Oikeastaan siis Jumala itse kuoli pelastaakseen ihmiset joiden syntejä hän vihaa.

Sen verran korjaan muuten hyvää kirjoitustasi että Jeesus ei ole ”osa Jumalaa” vaan ”Hänessä asuu Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti.” (Sanatarkasti noin).

Lisäksi ilmaisusi ikuisen elämän ”ansaitsemisesta” särähtää, mutta se lienee vain onneton sanavalinta. Me emme ansaitse mitään muuta kuin kadotuksen, kaikki mitä sen sijasta annetaan on suunnatonta ylimääräistä armoa.

Minusta on huono idea puhua teologisesti täydellistä kieltä ei-teologielle, koska se ei sano heille mitään. Vai meinaatko että Jumaluuden koko täyteys olisi jotenkin nykysuomalaiselle ymmärrettävää? Pointtina tossa "osa Jumalaa" sanonnassa on siis se, että Jeesus ei ole erillinen Jumalasta, 95% suomalaisista ei tunnu tätä tajuavan. Toki sitä pitäisi selittää vielä lisää, mutta odotan kysymystä aiheesta ennen kuin selitän. Ansaitsemiseen liittyvä ajatus menee niin että uskomalla Jeesukseen saa syntinsä anteeksi ja on ansainnut (Jeesuksen sovituksen takia - eli Jeesus on ansainnut) ikuisen elämän. No, ehkä epäselvästi sanottu, mutta ideana ei ollut sanoa että se olisi jotenkin ihmisen oma ansio :)

Oletko siis teologi?

ps. avaa vaan "jumaluuden koko täyteys"

No se tarkoittaa sitä, että Jeesus on Jumala itse. Jossain vaiheessa kun mietittiin että mikä se Jeesuksen suhde "Isä Jumalaan" on, niin todettiin että on väärin sanoa että Jeesus olisi vain ihminen joka on jotenkin Jumalan voimalla tai hengellä täytetty tai valtuutettu duuniin. Kristityn pitää uskoa, että Jeesuksen inhimillisestä ruumiista huolimatta hän oli koko ajan Jumala itse. Kristinuskossahan on Pyhä Kolminaisuus, eli kolme on pohjimmiltaan yksi. Jumala toimii kolmen eri persoonan kautta, mutta ei ole kolmea Jumalaa, yksi vain. Silti Jeesus saattoi rukoilla Isäänsä, joka oli Taivaassa. Saattaa kuulostaa paradoksilta, mutta Jumala ei ole samalla tavalla sidottu aikaan ja paikkaan niin kuin ihmiset :)

Entäs ehtoollinen, kerta ne _ovat_ Jeesuksen ruumis ja veri niin mikä tämän suhde on ylösnousseeseen Kristukseen? Ja kiinnostaisi kuulla mietteitäsi siitä kun Jeesus sanoo että hänen sanansa jotka hän on puhunut, _ovat_ Henki ja elämä?

Ehtoollisesta kristityillä ei ole ihan yhtenäistä käsitystä. Mutta kerron nyt luterilaisen. Jeesus siis nousi ruumiillisesti ylös ja taivaaseen ihmisruumiinsa kanssa. Ehtoollinen asetettiin sen muistoksi miten Jeesus uhrasi itsensä meidän puolestamme. Ehtoollisaineet ovat leipää ja viiniä, mutta niiden mukana tulee henkisellä ja salatulla tavalla myös Jeesuksen ruumis ja veri. Niin läheinen yhteys Kristukseen (=ylös noussut kuningas, messias) vahvistaa ihmisen uskoa ja liittää vahvemmin ikuiseen elämään ja Jumalan valtakuntaan.

Jälkimmäisellä kysymyksellä varmaan tarkoitat tätä Johanneksen evankeliumin tekstiä:

 Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää. [Mark. 14:22-24; 1. Kor. 10:16]

54 Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet.

55 Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma.

56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä. [Joh. 15:4; 1. Joh. 2:24, 1. Joh. 3:24]

57 Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja niin kuin minä saan elämäni Isältä, niin saa minulta elämän se, joka minua syö.

58 Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta. Se on toisenlaista kuin se ruoka, jota teidän isänne söivät: he ovat kuolleet, mutta se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti."

59 Näin Jeesus puhui opettaessaan Kapernaumin synagogassa. [Matt. 4:13; Mark. 1:21; Luuk. 4:31]

Opetuslasten uskoa koetellaan

60 Tämän kuultuaan monet hänen opetuslapsistaan sanoivat: "Sietämätöntä puhetta. Kuka voi kuunnella tuollaista?"

61 Jeesus tiesi, että hänen sanansa olivat herättäneet opetuslapsissa ärtymystä, ja hän sanoi heille: "Loukkaako tämä teitä?

62 Miten käykään, jos te näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän ennen oli!

63 Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä. [2. Kor. 3:6]

En ole mikään joka lauseeseen tai sanaan perehtynyt Raamatunselittäjä, mutta uskoisin että Jeesus tässä puhuu kahdella tasolla: toisaalta hän viittaa ehtoolliseen (josta ei kukaan tuon keskustelun aikaan tiennyt vielä mitään), toisaalta taas kuvainnollisesti siihen että sen "nieleminen" että Jeesus tulee uhraamaan ruumiinsa ihmisten edestä, on oleellinen asia pelastuksessa. Monessa muussa kohdassa Jeesus korostaa olevansa tie, totuus ja elämä, jota ilman ei saa elää (ikuisesti) eikä pääse Jumalan luokse. Oleellisia asioita ihmiselle ovat Jeesuksen kuunteleminen, hänen sanojensa seuraaminen ja olennaisimpana hänen sovitustyöhänsä uskominen.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeesus siis korosti, että kristittyjen kesken johtajan pitäisi olla kaikkien palvelija. Ja ylipäänsä pitäisi kilpailla siinä, kuka palvelee parhaiten toisia. Kristillinen rakkaus on nimen omaan palvelemista. Jeesus on rakkaus siinä mielessä, että hän teki ihmisille niin ison palveluksen että kuoli heidän puolestaan. Kristinuskon mukaan siis syntinen on henkensä velkaa Jumalalle (uhkaa ikuinen rangaistus helvetissä), mutta Jeesus päätti maksaa sen velan. Ja kun velka on maksettu, uskomalla Jeesukseen (johon kuuluu myös omien syntien sureminen ja Jeesuksen/kristinuskon neuvojen mahdollisimman hyvä toteuttaminen; kristinusko ei kuitenkaan vaadi täydellisyyttä, vaan oikeaa asennetta) saa syntinsä anteeksi ja on ansainnut ikuisen elämän = taivaan. Jeesus kutsui seuraajiaan "pesemään toistensa jalkoja" eli auttamaan ja palvelemaan.

Jeesus itse oli toisaalta ihan "normaali" historiallinen juutalaismies, toisaalta kristinuskon mukaan hän alunperin on osa Jumalaa, "Jumalan poika". Siis ennen ihmiseksi syntymistään. Oikeastaan siis Jumala itse kuoli pelastaakseen ihmiset joiden syntejä hän vihaa.

Sen verran korjaan muuten hyvää kirjoitustasi että Jeesus ei ole ”osa Jumalaa” vaan ”Hänessä asuu Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti.” (Sanatarkasti noin).

Lisäksi ilmaisusi ikuisen elämän ”ansaitsemisesta” särähtää, mutta se lienee vain onneton sanavalinta. Me emme ansaitse mitään muuta kuin kadotuksen, kaikki mitä sen sijasta annetaan on suunnatonta ylimääräistä armoa.

Minusta on huono idea puhua teologisesti täydellistä kieltä ei-teologielle, koska se ei sano heille mitään. Vai meinaatko että Jumaluuden koko täyteys olisi jotenkin nykysuomalaiselle ymmärrettävää? Pointtina tossa "osa Jumalaa" sanonnassa on siis se, että Jeesus ei ole erillinen Jumalasta, 95% suomalaisista ei tunnu tätä tajuavan. Toki sitä pitäisi selittää vielä lisää, mutta odotan kysymystä aiheesta ennen kuin selitän. Ansaitsemiseen liittyvä ajatus menee niin että uskomalla Jeesukseen saa syntinsä anteeksi ja on ansainnut (Jeesuksen sovituksen takia - eli Jeesus on ansainnut) ikuisen elämän. No, ehkä epäselvästi sanottu, mutta ideana ei ollut sanoa että se olisi jotenkin ihmisen oma ansio :)

”Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti” on aika selvää pässinlihaa. Ei tarvitse kuin osata suomenkieltä.

Kun rupeaa ”kansantajuistamaan” raamattua, kannattaa varoa ettei lipsu harhaoppien levittämisen puolelle, edes vahingossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeesus siis korosti, että kristittyjen kesken johtajan pitäisi olla kaikkien palvelija. Ja ylipäänsä pitäisi kilpailla siinä, kuka palvelee parhaiten toisia. Kristillinen rakkaus on nimen omaan palvelemista. Jeesus on rakkaus siinä mielessä, että hän teki ihmisille niin ison palveluksen että kuoli heidän puolestaan. Kristinuskon mukaan siis syntinen on henkensä velkaa Jumalalle (uhkaa ikuinen rangaistus helvetissä), mutta Jeesus päätti maksaa sen velan. Ja kun velka on maksettu, uskomalla Jeesukseen (johon kuuluu myös omien syntien sureminen ja Jeesuksen/kristinuskon neuvojen mahdollisimman hyvä toteuttaminen; kristinusko ei kuitenkaan vaadi täydellisyyttä, vaan oikeaa asennetta) saa syntinsä anteeksi ja on ansainnut ikuisen elämän = taivaan. Jeesus kutsui seuraajiaan "pesemään toistensa jalkoja" eli auttamaan ja palvelemaan.

Jeesus itse oli toisaalta ihan "normaali" historiallinen juutalaismies, toisaalta kristinuskon mukaan hän alunperin on osa Jumalaa, "Jumalan poika". Siis ennen ihmiseksi syntymistään. Oikeastaan siis Jumala itse kuoli pelastaakseen ihmiset joiden syntejä hän vihaa.

Sen verran korjaan muuten hyvää kirjoitustasi että Jeesus ei ole ”osa Jumalaa” vaan ”Hänessä asuu Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti.” (Sanatarkasti noin).

Lisäksi ilmaisusi ikuisen elämän ”ansaitsemisesta” särähtää, mutta se lienee vain onneton sanavalinta. Me emme ansaitse mitään muuta kuin kadotuksen, kaikki mitä sen sijasta annetaan on suunnatonta ylimääräistä armoa.

Minusta on huono idea puhua teologisesti täydellistä kieltä ei-teologielle, koska se ei sano heille mitään. Vai meinaatko että Jumaluuden koko täyteys olisi jotenkin nykysuomalaiselle ymmärrettävää? Pointtina tossa "osa Jumalaa" sanonnassa on siis se, että Jeesus ei ole erillinen Jumalasta, 95% suomalaisista ei tunnu tätä tajuavan. Toki sitä pitäisi selittää vielä lisää, mutta odotan kysymystä aiheesta ennen kuin selitän. Ansaitsemiseen liittyvä ajatus menee niin että uskomalla Jeesukseen saa syntinsä anteeksi ja on ansainnut (Jeesuksen sovituksen takia - eli Jeesus on ansainnut) ikuisen elämän. No, ehkä epäselvästi sanottu, mutta ideana ei ollut sanoa että se olisi jotenkin ihmisen oma ansio :)

Oletko siis teologi?

ps. avaa vaan "jumaluuden koko täyteys"

No se tarkoittaa sitä, että Jeesus on Jumala itse. Jossain vaiheessa kun mietittiin että mikä se Jeesuksen suhde "Isä Jumalaan" on, niin todettiin että on väärin sanoa että Jeesus olisi vain ihminen joka on jotenkin Jumalan voimalla tai hengellä täytetty tai valtuutettu duuniin. Kristityn pitää uskoa, että Jeesuksen inhimillisestä ruumiista huolimatta hän oli koko ajan Jumala itse. Kristinuskossahan on Pyhä Kolminaisuus, eli kolme on pohjimmiltaan yksi. Jumala toimii kolmen eri persoonan kautta, mutta ei ole kolmea Jumalaa, yksi vain. Silti Jeesus saattoi rukoilla Isäänsä, joka oli Taivaassa. Saattaa kuulostaa paradoksilta, mutta Jumala ei ole samalla tavalla sidottu aikaan ja paikkaan niin kuin ihmiset :)

Entäs ehtoollinen, kerta ne _ovat_ Jeesuksen ruumis ja veri niin mikä tämän suhde on ylösnousseeseen Kristukseen? Ja kiinnostaisi kuulla mietteitäsi siitä kun Jeesus sanoo että hänen sanansa jotka hän on puhunut, _ovat_ Henki ja elämä?

Ehtoollisesta kristityillä ei ole ihan yhtenäistä käsitystä. Mutta kerron nyt luterilaisen. Jeesus siis nousi ruumiillisesti ylös ja taivaaseen ihmisruumiinsa kanssa. Ehtoollinen asetettiin sen muistoksi miten Jeesus uhrasi itsensä meidän puolestamme. Ehtoollisaineet ovat leipää ja viiniä, mutta niiden mukana tulee henkisellä ja salatulla tavalla myös Jeesuksen ruumis ja veri. Niin läheinen yhteys Kristukseen (=ylös noussut kuningas, messias) vahvistaa ihmisen uskoa ja liittää vahvemmin ikuiseen elämään ja Jumalan valtakuntaan.

Jälkimmäisellä kysymyksellä varmaan tarkoitat tätä Johanneksen evankeliumin tekstiä:

 Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää. [Mark. 14:22-24; 1. Kor. 10:16]

54 Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet.

55 Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma.

56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä. [Joh. 15:4; 1. Joh. 2:24, 1. Joh. 3:24]

57 Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja niin kuin minä saan elämäni Isältä, niin saa minulta elämän se, joka minua syö.

58 Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta. Se on toisenlaista kuin se ruoka, jota teidän isänne söivät: he ovat kuolleet, mutta se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti."

59 Näin Jeesus puhui opettaessaan Kapernaumin synagogassa. [Matt. 4:13; Mark. 1:21; Luuk. 4:31]

Opetuslasten uskoa koetellaan

60 Tämän kuultuaan monet hänen opetuslapsistaan sanoivat: "Sietämätöntä puhetta. Kuka voi kuunnella tuollaista?"

61 Jeesus tiesi, että hänen sanansa olivat herättäneet opetuslapsissa ärtymystä, ja hän sanoi heille: "Loukkaako tämä teitä?

62 Miten käykään, jos te näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän ennen oli!

63 Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä. [2. Kor. 3:6]

En ole mikään joka lauseeseen tai sanaan perehtynyt Raamatunselittäjä, mutta uskoisin että Jeesus tässä puhuu kahdella tasolla: toisaalta hän viittaa ehtoolliseen (josta ei kukaan tuon keskustelun aikaan tiennyt vielä mitään), toisaalta taas kuvainnollisesti siihen että sen "nieleminen" että Jeesus tulee uhraamaan ruumiinsa ihmisten edestä, on oleellinen asia pelastuksessa. Monessa muussa kohdassa Jeesus korostaa olevansa tie, totuus ja elämä, jota ilman ei saa elää (ikuisesti) eikä pääse Jumalan luokse. Oleellisia asioita ihmiselle ovat Jeesuksen kuunteleminen, hänen sanojensa seuraaminen ja olennaisimpana hänen sovitustyöhänsä uskominen.

Kiitos kommentista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeesus siis korosti, että kristittyjen kesken johtajan pitäisi olla kaikkien palvelija. Ja ylipäänsä pitäisi kilpailla siinä, kuka palvelee parhaiten toisia. Kristillinen rakkaus on nimen omaan palvelemista. Jeesus on rakkaus siinä mielessä, että hän teki ihmisille niin ison palveluksen että kuoli heidän puolestaan. Kristinuskon mukaan siis syntinen on henkensä velkaa Jumalalle (uhkaa ikuinen rangaistus helvetissä), mutta Jeesus päätti maksaa sen velan. Ja kun velka on maksettu, uskomalla Jeesukseen (johon kuuluu myös omien syntien sureminen ja Jeesuksen/kristinuskon neuvojen mahdollisimman hyvä toteuttaminen; kristinusko ei kuitenkaan vaadi täydellisyyttä, vaan oikeaa asennetta) saa syntinsä anteeksi ja on ansainnut ikuisen elämän = taivaan. Jeesus kutsui seuraajiaan "pesemään toistensa jalkoja" eli auttamaan ja palvelemaan.

Jeesus itse oli toisaalta ihan "normaali" historiallinen juutalaismies, toisaalta kristinuskon mukaan hän alunperin on osa Jumalaa, "Jumalan poika". Siis ennen ihmiseksi syntymistään. Oikeastaan siis Jumala itse kuoli pelastaakseen ihmiset joiden syntejä hän vihaa.

Sen verran korjaan muuten hyvää kirjoitustasi että Jeesus ei ole ”osa Jumalaa” vaan ”Hänessä asuu Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti.” (Sanatarkasti noin).

Lisäksi ilmaisusi ikuisen elämän ”ansaitsemisesta” särähtää, mutta se lienee vain onneton sanavalinta. Me emme ansaitse mitään muuta kuin kadotuksen, kaikki mitä sen sijasta annetaan on suunnatonta ylimääräistä armoa.

Minusta on huono idea puhua teologisesti täydellistä kieltä ei-teologielle, koska se ei sano heille mitään. Vai meinaatko että Jumaluuden koko täyteys olisi jotenkin nykysuomalaiselle ymmärrettävää? Pointtina tossa "osa Jumalaa" sanonnassa on siis se, että Jeesus ei ole erillinen Jumalasta, 95% suomalaisista ei tunnu tätä tajuavan. Toki sitä pitäisi selittää vielä lisää, mutta odotan kysymystä aiheesta ennen kuin selitän. Ansaitsemiseen liittyvä ajatus menee niin että uskomalla Jeesukseen saa syntinsä anteeksi ja on ansainnut (Jeesuksen sovituksen takia - eli Jeesus on ansainnut) ikuisen elämän. No, ehkä epäselvästi sanottu, mutta ideana ei ollut sanoa että se olisi jotenkin ihmisen oma ansio :)

”Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti” on aika selvää pässinlihaa. Ei tarvitse kuin osata suomenkieltä.

Kun rupeaa ”kansantajuistamaan” raamattua, kannattaa varoa ettei lipsu harhaoppien levittämisen puolelle, edes vahingossa.

Ymmärrän kyllä pointin, mutta tuollainen kielikummajainen ei kyllä resonoi edes minussa, joka sentään tiedän varmasti normisuomalaista huomattavasti enemmän kristinuskosta. Voisi kai tuon eri aikakautena muotoillun lauselman muokata edes nykysuomeksi? Ihan mitenkään halventamatta Jeesuksen täyttä Jumaluutta.