Mitä positiivisia vaikutuksia raskauksilla ja synnytyksillä oli sinun kehoosi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaa, että mitä ap sitten oppi ihmiskehon toimimisesta? Harrastat seksiä, tulet raskaaksi, joudut synnyttämään. Aika selvää se minusta on. En oppinut mitään uutta ollessani paksuna.

Joo, varmasti tuo oli sinulle selvää, ja olis se minullekin, mutta se ei ollutkaan se, mitä minä opin. Hassua, että ajattelit, että opin tuon...

Tuli aika konkreettisesti selväksi, miten hormonit vaikuttavat kehoon ja muokkaavat sitä synnytystä varten. Esim. se, että kudokset pehmenevät, jotta synnytys on helpompaa, mutta se ei tietenkään lopu siihen, että vain ne tarkoituksenmukaiset kudokset pehmenevät. Koko keho muuttaa prosessia varten, ja itsellä ei ole oikein sananvaltaa siinä.

Mulla ei ollut mitenkään helpot ja kivat raskausajat, mutta ne kyllä opettivat ymmärtämään kehon toimintaa  paremmin. Ennen ajattelin ruumistani vähän niin kuin ulkopuolelta, raskauksien jälkeen aloin tuntea keholliset tuntemukset voimakkaammin ja ymmärtämään, mistä ne johtuvat.

Ap

Okei... En huomannut mitään kudosten pehmenemistä (mistä tollaisen edes huomaa?) ja tunsin kyllä kehoni ennen raskauksiakin. Mutta hyvä sulle jos opit jotain uutta, itselleni raskaudet oli vaan jotain mikä on hoidettava alta pois jotta saa sen lapsen. Kehoni on se sama kuin ennenkin.

- Emättimen tuntoherkkyys parani -> positiivinen vaikutus seksiin

- Kuukautiskivut loppuivat kokonaan

Siinä ne kai olivat, kaikki muu negatiivista :D

Ei kyllä mitään tuollaisia jotka itse huomaisin. Negatiivisia vaikutuksia oli. Rintasyövän todennäköisyyttä kai se pienentää, että laitetaan se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaa, että mitä ap sitten oppi ihmiskehon toimimisesta? Harrastat seksiä, tulet raskaaksi, joudut synnyttämään. Aika selvää se minusta on. En oppinut mitään uutta ollessani paksuna.

Joo, varmasti tuo oli sinulle selvää, ja olis se minullekin, mutta se ei ollutkaan se, mitä minä opin. Hassua, että ajattelit, että opin tuon...

Tuli aika konkreettisesti selväksi, miten hormonit vaikuttavat kehoon ja muokkaavat sitä synnytystä varten. Esim. se, että kudokset pehmenevät, jotta synnytys on helpompaa, mutta se ei tietenkään lopu siihen, että vain ne tarkoituksenmukaiset kudokset pehmenevät. Koko keho muuttaa prosessia varten, ja itsellä ei ole oikein sananvaltaa siinä.

Mulla ei ollut mitenkään helpot ja kivat raskausajat, mutta ne kyllä opettivat ymmärtämään kehon toimintaa  paremmin. Ennen ajattelin ruumistani vähän niin kuin ulkopuolelta, raskauksien jälkeen aloin tuntea keholliset tuntemukset voimakkaammin ja ymmärtämään, mistä ne johtuvat.

Ap

Okei... En huomannut mitään kudosten pehmenemistä (mistä tollaisen edes huomaa?) ja tunsin kyllä kehoni ennen raskauksiakin. Mutta hyvä sulle jos opit jotain uutta, itselleni raskaudet oli vaan jotain mikä on hoidettava alta pois jotta saa sen lapsen. Kehoni on se sama kuin ennenkin.

Vaikka siitä, että iho on huomattavasti pehmeämpi ja sileämpi. Ja toisaalta liitoskivuista. Myös raskauden aikainen kuorsaaminen, keillä sitä esiintyy, johtuu käsittääkseni tästä.

Kiva, että tunsit kehosi jo ennen raskauksia. Mulle se kehon tuntemaan oppiminen on jatkuva prosessi, joka jatkuu koko ajan, kun keho muuttuu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Olen raskaana edelleen, joten en tiedä onko tämä muutos pysyvää, mutta raskaus teki minulle sen, että olen positiivisempi, luottavaisempi ja vähemmän ahdistunut. Saa nähdä, muuttuuko tilanne kun lapsi syntyy.

Mahtavaa! Toivotaan, että on pysyvä. Mulla oli raskauksien aikana tosi paljon ahdistusta.

Ap

Minulla myös klitoriksen "paikka muuttui" paremmaksi. Se saa paremmin kosketuksen yhdynnässä. Ja toinen positiivinen asia on hajuherkkyys. Ei siis yliherkkyys. Mutta aloin huomaamaan miten vahvasti kemikaalit tuoksuu ja tuoksuttomuus tuntui hyvältä. Ja nyt en tajua, kuinka olen voinut käyttää muotiparffyymeja ja tuoksullisia pesuaineita yms. Mielestäni tuo on hyvä ominaisuus ja se tuli raskauden aikana.

Ei ollut raskaudella vaikutuksia kehoon, synnytin kahdesti suunnitellulla sektiolla, joten kaikki alapäässä ennallaan ja hyvin. Ei tullut raskausarpia, sillä pidin painoni kurissa (esikoisesta paino nousi sektioon mennessä 7kg, kuopuksesta 10 kg mutta lähtöpaino oli alempi), kroppa on nyt raskauksien jälkeen paremmassa kunnossa kuin ennen, sillä treenaan aika paljon. En tunnista mitään sektioarven päällä roikkuvaa nahkapussia, sillä arpea tuskin edes näkee. Imetin molempia lapsia, rinnat olivat ennen raskauksia pienet ja terhakat, melkein samaan tilaan palasivat, tässä ehkä vähän tuli "tyhjää", muttei se pienissä rinnoissa edes näy. En koe uhranneeni vartaloani lasten vuoksi ja olen pahoillani teidän vuoksenne, joille näin kävi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaa, että mitä ap sitten oppi ihmiskehon toimimisesta? Harrastat seksiä, tulet raskaaksi, joudut synnyttämään. Aika selvää se minusta on. En oppinut mitään uutta ollessani paksuna.

Joo, varmasti tuo oli sinulle selvää, ja olis se minullekin, mutta se ei ollutkaan se, mitä minä opin. Hassua, että ajattelit, että opin tuon...

Tuli aika konkreettisesti selväksi, miten hormonit vaikuttavat kehoon ja muokkaavat sitä synnytystä varten. Esim. se, että kudokset pehmenevät, jotta synnytys on helpompaa, mutta se ei tietenkään lopu siihen, että vain ne tarkoituksenmukaiset kudokset pehmenevät. Koko keho muuttaa prosessia varten, ja itsellä ei ole oikein sananvaltaa siinä.

Mulla ei ollut mitenkään helpot ja kivat raskausajat, mutta ne kyllä opettivat ymmärtämään kehon toimintaa  paremmin. Ennen ajattelin ruumistani vähän niin kuin ulkopuolelta, raskauksien jälkeen aloin tuntea keholliset tuntemukset voimakkaammin ja ymmärtämään, mistä ne johtuvat.

Ap

Okei... En huomannut mitään kudosten pehmenemistä (mistä tollaisen edes huomaa?) ja tunsin kyllä kehoni ennen raskauksiakin. Mutta hyvä sulle jos opit jotain uutta, itselleni raskaudet oli vaan jotain mikä on hoidettava alta pois jotta saa sen lapsen. Kehoni on se sama kuin ennenkin.

Vaikka siitä, että iho on huomattavasti pehmeämpi ja sileämpi. Ja toisaalta liitoskivuista. Myös raskauden aikainen kuorsaaminen, keillä sitä esiintyy, johtuu käsittääkseni tästä.

Kiva, että tunsit kehosi jo ennen raskauksia. Mulle se kehon tuntemaan oppiminen on jatkuva prosessi, joka jatkuu koko ajan, kun keho muuttuu.

Ap

Mun iho oli koko raskauden ajan ihan samanlainen kuin ennen ja jälkeenkin. Liitoskivuista luin, mutta en kokenut. Eikä tää kroppa ole vuosiin muuttunut mihinkään, joten en ihan ymmärrä "jatkuvaa prosessia". Mutta kukin tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään. Edelleen vuosia sektion jälkeen roikkuva vatsapussi leikkausarven päällä. Tissit roikkuvat. Opin myös, ettei naisen keho ole hänen omansa vaan sitä saa kouria ja tökkiä miten huvittaa kun olet raskaana. Lapsen saamisen jälkeen saa käpälöidä rintoja "tarkistaakseen imuotteen" vaikka vauva selvästi syö.

Ei ikinä enää. Lapsi on ihana, raskausaika ei ollut.

Eli tarkoitat sitä, että raskaudessa ei ollut mitään vikaa vaan siinä elukassa jonka kanssa menit naimisiin. 

Miksi pitää ottaa tuollainen mies?

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut raskaudella vaikutuksia kehoon, synnytin kahdesti suunnitellulla sektiolla, joten kaikki alapäässä ennallaan ja hyvin. Ei tullut raskausarpia, sillä pidin painoni kurissa (esikoisesta paino nousi sektioon mennessä 7kg, kuopuksesta 10 kg mutta lähtöpaino oli alempi), kroppa on nyt raskauksien jälkeen paremmassa kunnossa kuin ennen, sillä treenaan aika paljon. En tunnista mitään sektioarven päällä roikkuvaa nahkapussia, sillä arpea tuskin edes näkee. Imetin molempia lapsia, rinnat olivat ennen raskauksia pienet ja terhakat, melkein samaan tilaan palasivat, tässä ehkä vähän tuli "tyhjää", muttei se pienissä rinnoissa edes näy. En koe uhranneeni vartaloani lasten vuoksi ja olen pahoillani teidän vuoksenne, joille näin kävi.

Raskausarpien syntyminenhän on kudostyypistä kiinni, ei siitä, tuleeko raskauskiloja. Iho venyy sen verran ilman lihomistakin siitä mahan kohdalta, että kollageenin määrä (ja kaiketi jotkut muutkin tekijät) ratkaisee. Kyllä mulla ainakin oli ihan kunnon kokoinen maha molemmissa raskauksissa, mutta ei silti tullut lainkaan raskausarpia, koska kudostyyppi on edullinen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaa, että mitä ap sitten oppi ihmiskehon toimimisesta? Harrastat seksiä, tulet raskaaksi, joudut synnyttämään. Aika selvää se minusta on. En oppinut mitään uutta ollessani paksuna.

Joo, varmasti tuo oli sinulle selvää, ja olis se minullekin, mutta se ei ollutkaan se, mitä minä opin. Hassua, että ajattelit, että opin tuon...

Tuli aika konkreettisesti selväksi, miten hormonit vaikuttavat kehoon ja muokkaavat sitä synnytystä varten. Esim. se, että kudokset pehmenevät, jotta synnytys on helpompaa, mutta se ei tietenkään lopu siihen, että vain ne tarkoituksenmukaiset kudokset pehmenevät. Koko keho muuttaa prosessia varten, ja itsellä ei ole oikein sananvaltaa siinä.

Mulla ei ollut mitenkään helpot ja kivat raskausajat, mutta ne kyllä opettivat ymmärtämään kehon toimintaa  paremmin. Ennen ajattelin ruumistani vähän niin kuin ulkopuolelta, raskauksien jälkeen aloin tuntea keholliset tuntemukset voimakkaammin ja ymmärtämään, mistä ne johtuvat.

Ap

Okei... En huomannut mitään kudosten pehmenemistä (mistä tollaisen edes huomaa?) ja tunsin kyllä kehoni ennen raskauksiakin. Mutta hyvä sulle jos opit jotain uutta, itselleni raskaudet oli vaan jotain mikä on hoidettava alta pois jotta saa sen lapsen. Kehoni on se sama kuin ennenkin.

Vaikka siitä, että iho on huomattavasti pehmeämpi ja sileämpi. Ja toisaalta liitoskivuista. Myös raskauden aikainen kuorsaaminen, keillä sitä esiintyy, johtuu käsittääkseni tästä.

Kiva, että tunsit kehosi jo ennen raskauksia. Mulle se kehon tuntemaan oppiminen on jatkuva prosessi, joka jatkuu koko ajan, kun keho muuttuu.

Ap

Mun iho oli koko raskauden ajan ihan samanlainen kuin ennen ja jälkeenkin. Liitoskivuista luin, mutta en kokenut. Eikä tää kroppa ole vuosiin muuttunut mihinkään, joten en ihan ymmärrä "jatkuvaa prosessia". Mutta kukin tavallaan.

Mielenkiintoista, ettet ole kokenut mitään muutoksia! Etkö edes laske sitä muutokseksi, kun pitkittäiset vatsalihakset venyvät ja synnytyksen jälkeen keskivartalon lihakset eivät ole kovin pitävät? Tai et koe esim. maidonnousua muutoksena? Tai ylipäätään raskautta ja sitä, kun ei enää olekaan raskaana?

Mihin muuten viittasit tuolla "kukin tavallaan"?

Ap

Monta raskautta ja imetystä putkeen, ei tullut ”vaurioita”, ei arpia, ylipainoa, ei roikkuvia tissejäkäån vaikka imetin pitkään ja ikääkin on. Sen sijaan

- migreeni parantui

- selkävaiva parantui

- iho-ongelmat loppuivat

- hiukset vahvistuivat

- tuntoherkkyys voimistui

- tulehdustila (en nyt erittele tätä) loppui

Luultavasti tätä alapeukutetaan eikä edes uskota, mutta halusin vastata ap:lle, että tosiaan näinkin voi käydä. Olen valtavan onnellinen kun voin elää äitinä näin tervettä elämää.

-minulla muuttui myös kehonkuva positiivisemmaksi

- kuukautiset eivät aikaisemminkaan olleet kovin kivuliaat, mutta nyt ne eivät satu ollenkaan, vuoto myös vähäisempää

-seksuaaliset halut ovat kasvaneet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään. Edelleen vuosia sektion jälkeen roikkuva vatsapussi leikkausarven päällä. Tissit roikkuvat. Opin myös, ettei naisen keho ole hänen omansa vaan sitä saa kouria ja tökkiä miten huvittaa kun olet raskaana. Lapsen saamisen jälkeen saa käpälöidä rintoja "tarkistaakseen imuotteen" vaikka vauva selvästi syö.

Ei ikinä enää. Lapsi on ihana, raskausaika ei ollut.

Eli tarkoitat sitä, että raskaudessa ei ollut mitään vikaa vaan siinä elukassa jonka kanssa menit naimisiin. 

Miksi pitää ottaa tuollainen mies?

Mitäh? Olen lainaamasi, ja puhuin synnytyssairaalan ja neuvolan henkilökunnasta, en lapseni isästä. Joka btw ei ole elukka eikä myöskään edelleenkään olla naimisissa. Jestas :D

Vierailija kirjoitti:

Monta raskautta ja imetystä putkeen, ei tullut ”vaurioita”, ei arpia, ylipainoa, ei roikkuvia tissejäkäån vaikka imetin pitkään ja ikääkin on. Sen sijaan

- migreeni parantui

- selkävaiva parantui

- iho-ongelmat loppuivat

- hiukset vahvistuivat

- tuntoherkkyys voimistui

- tulehdustila (en nyt erittele tätä) loppui

Luultavasti tätä alapeukutetaan eikä edes uskota, mutta halusin vastata ap:lle, että tosiaan näinkin voi käydä. Olen valtavan onnellinen kun voin elää äitinä näin tervettä elämää.

Kyllä mä uskon, kun tuttavapiirissä on näistä keskusteltu! Esim. yhdellä ystävälläni oli tosi voimakkaasti oireileva atooppinen iho, mutta hän on päässyt sen vaivoista lähes kokonaan eroon lasten myötä.

Mulla puhkesi migreeni uudelleen, kun kuukautiset alkoivat. Se tuli ekan kerran murrosiässä, kun kuukautiset alkoivat, ja sitten teki paluun tosi voimakkaiden pahoinvointikohtausten kanssa, kun kuukautiset tulivat lastensaamisen jälkeen. Mulla oli myös hormonaalista ehkäisyä käyttäessäni migreeniä, vaikka silloin en sitä tajunnut (koska mulla oli muutoinkin paljon jännityspäänsärkyä). Nykyään kohtaukset ovat onneksi tosi lieviä, ei ole pahoinvointia, ja pystyn esim. tekemään töitä, kun otan kohtauslääkkeen.

Ap

Laihdutin ennen raskauksia ollakseni terveempi, mutta laihduin reippaasti (yli 50kg) kahden perättäisen raskauden aikana. Jalankoko pieneni neljä numeroa ja olen terveempi kuin ennen lapsia, vaikka kärsinkin pidätysvaikeuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut raskaudella vaikutuksia kehoon, synnytin kahdesti suunnitellulla sektiolla, joten kaikki alapäässä ennallaan ja hyvin. Ei tullut raskausarpia, sillä pidin painoni kurissa (esikoisesta paino nousi sektioon mennessä 7kg, kuopuksesta 10 kg mutta lähtöpaino oli alempi), kroppa on nyt raskauksien jälkeen paremmassa kunnossa kuin ennen, sillä treenaan aika paljon. En tunnista mitään sektioarven päällä roikkuvaa nahkapussia, sillä arpea tuskin edes näkee. Imetin molempia lapsia, rinnat olivat ennen raskauksia pienet ja terhakat, melkein samaan tilaan palasivat, tässä ehkä vähän tuli "tyhjää", muttei se pienissä rinnoissa edes näy. En koe uhranneeni vartaloani lasten vuoksi ja olen pahoillani teidän vuoksenne, joille näin kävi.

Raskausarpien syntyminenhän on kudostyypistä kiinni, ei siitä, tuleeko raskauskiloja. Iho venyy sen verran ilman lihomistakin siitä mahan kohdalta, että kollageenin määrä (ja kaiketi jotkut muutkin tekijät) ratkaisee. Kyllä mulla ainakin oli ihan kunnon kokoinen maha molemmissa raskauksissa, mutta ei silti tullut lainkaan raskausarpia, koska kudostyyppi on edullinen.

Ap

No tuskin se kudostyyppi on itselläni radikaalisti muuttunut 20 vuoden aikana, sillä sain teini-ikäisenä valtavat raskausarvet reisiini ja persuksiini.. Johtui nopeasta painonnoususta. Raskausaikana painonnousuni oli maltillista ja koska sektiot oli raskausviikolla 39, ei maha ehtinyt paisua valtaviin mittoihin yliajallakaan. 

Ei mitään. Paitsi kunnioitan kroppaani enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaa, että mitä ap sitten oppi ihmiskehon toimimisesta? Harrastat seksiä, tulet raskaaksi, joudut synnyttämään. Aika selvää se minusta on. En oppinut mitään uutta ollessani paksuna.

Joo, varmasti tuo oli sinulle selvää, ja olis se minullekin, mutta se ei ollutkaan se, mitä minä opin. Hassua, että ajattelit, että opin tuon...

Tuli aika konkreettisesti selväksi, miten hormonit vaikuttavat kehoon ja muokkaavat sitä synnytystä varten. Esim. se, että kudokset pehmenevät, jotta synnytys on helpompaa, mutta se ei tietenkään lopu siihen, että vain ne tarkoituksenmukaiset kudokset pehmenevät. Koko keho muuttaa prosessia varten, ja itsellä ei ole oikein sananvaltaa siinä.

Mulla ei ollut mitenkään helpot ja kivat raskausajat, mutta ne kyllä opettivat ymmärtämään kehon toimintaa  paremmin. Ennen ajattelin ruumistani vähän niin kuin ulkopuolelta, raskauksien jälkeen aloin tuntea keholliset tuntemukset voimakkaammin ja ymmärtämään, mistä ne johtuvat.

Ap

Okei... En huomannut mitään kudosten pehmenemistä (mistä tollaisen edes huomaa?) ja tunsin kyllä kehoni ennen raskauksiakin. Mutta hyvä sulle jos opit jotain uutta, itselleni raskaudet oli vaan jotain mikä on hoidettava alta pois jotta saa sen lapsen. Kehoni on se sama kuin ennenkin.

Vaikka siitä, että iho on huomattavasti pehmeämpi ja sileämpi. Ja toisaalta liitoskivuista. Myös raskauden aikainen kuorsaaminen, keillä sitä esiintyy, johtuu käsittääkseni tästä.

Kiva, että tunsit kehosi jo ennen raskauksia. Mulle se kehon tuntemaan oppiminen on jatkuva prosessi, joka jatkuu koko ajan, kun keho muuttuu.

Ap

Mun iho oli koko raskauden ajan ihan samanlainen kuin ennen ja jälkeenkin. Liitoskivuista luin, mutta en kokenut. Eikä tää kroppa ole vuosiin muuttunut mihinkään, joten en ihan ymmärrä "jatkuvaa prosessia". Mutta kukin tavallaan.

Mielenkiintoista, ettet ole kokenut mitään muutoksia! Etkö edes laske sitä muutokseksi, kun pitkittäiset vatsalihakset venyvät ja synnytyksen jälkeen keskivartalon lihakset eivät ole kovin pitävät? Tai et koe esim. maidonnousua muutoksena? Tai ylipäätään raskautta ja sitä, kun ei enää olekaan raskaana?

Mihin muuten viittasit tuolla "kukin tavallaan"?

Ap

En aidosti ymmärrä mistä puhut. En mä huomannut mitään lihaksien venymistä tai toimivuudessa eroa. Periaatteessa olisin voinut lähteä jumppatunnille kun synnäriltä kotiuduin. Tottakai maito nousi rintoihin, mutta niinhän sen kuuluikin, en sitä sen enempää ihmetellyt.

Kukin tavallaan viittasi siihen, että vaikka itse en ymmärräkään jotain "jatkuvaa prosessia kehon muuttumisesta", niin kiva jos sulle toimii. Mulle raskaus oli vaan normaali vaihe, kun se loppui oli kroppa kuin ennenkin. Ja on edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut raskaudella vaikutuksia kehoon, synnytin kahdesti suunnitellulla sektiolla, joten kaikki alapäässä ennallaan ja hyvin. Ei tullut raskausarpia, sillä pidin painoni kurissa (esikoisesta paino nousi sektioon mennessä 7kg, kuopuksesta 10 kg mutta lähtöpaino oli alempi), kroppa on nyt raskauksien jälkeen paremmassa kunnossa kuin ennen, sillä treenaan aika paljon. En tunnista mitään sektioarven päällä roikkuvaa nahkapussia, sillä arpea tuskin edes näkee. Imetin molempia lapsia, rinnat olivat ennen raskauksia pienet ja terhakat, melkein samaan tilaan palasivat, tässä ehkä vähän tuli "tyhjää", muttei se pienissä rinnoissa edes näy. En koe uhranneeni vartaloani lasten vuoksi ja olen pahoillani teidän vuoksenne, joille näin kävi.

Raskausarpien syntyminenhän on kudostyypistä kiinni, ei siitä, tuleeko raskauskiloja. Iho venyy sen verran ilman lihomistakin siitä mahan kohdalta, että kollageenin määrä (ja kaiketi jotkut muutkin tekijät) ratkaisee. Kyllä mulla ainakin oli ihan kunnon kokoinen maha molemmissa raskauksissa, mutta ei silti tullut lainkaan raskausarpia, koska kudostyyppi on edullinen.

Ap

No tuskin se kudostyyppi on itselläni radikaalisti muuttunut 20 vuoden aikana, sillä sain teini-ikäisenä valtavat raskausarvet reisiini ja persuksiini.. Johtui nopeasta painonnoususta. Raskausaikana painonnousuni oli maltillista ja koska sektiot oli raskausviikolla 39, ei maha ehtinyt paisua valtaviin mittoihin yliajallakaan. 

Mullakin itse asiassa tuli teini-iässä raskausarpia takapuoleen, vaikka painonnousu ei ollut tuolloin sen isompi kuin parin kilon luokkaa. Raskauden aikana arpia ei tullut lainkaan, vaikka maha oli ihan kunnollisen kokoinen ja rinnatkin kasvoivat. Että joku ero tässä nyt selvästi oli. Veikkaan, että hormonaalinen.

Ap