Vauvan kääntäminen...?

Ja mulla oli viikkoja silloin 37+3. Mulla kääntöyritys ei sattunut niin paljon kuin olin kuvitellut. Antaisin varmaan tehdä sen uudelleen jos sikseen menisi...mutta eihän se tietenkään täysin kivutonta ole.Yrität olla vaan mahdollisimman rentona koko sen ajan.



Ensin tarlostetaan että missä kohtaa istukka on ja miten napanuora menee. Jos on vaarana että napanuora menisi vauvan kaulan ympäri ei kääntöä edes yritetä. Jos sulla on istukka takana niin se on kuulemma kaikkein paras kääntöä ajatellen niin ei ole tiellä. Vauvaa seurataan ultralla siinä samalla kun yrittävät kääntää...toinen käänsi vauvaa ja toinen piti ultraa mahan päällä...tai näin ainakin KOKS:ssa. Jos vauvan sykkeet laskee tai suhun sattuu liikaa niin kääntö lopetetaan. Ja siinähän on koko ajan valmius lähteä kiireellisesti sektioon jos vauvalle tulee hätä.



Mulla kääntö jäi vain yritykseksi ja sitä yritettiin kahteen otteeseen. Kuulemma kääntyvät yleensä helposti tai sitten ei lainkaan.



Mene vaan avoimin mielin ja yrität rentoutua. Tsemppiä!

mulla on istukka edessä, eli en sitte tiedä mitä meinaavat... koko ajan pidän peukkuja ja varpaita ja kaikkea mahdollista muutakin ristissä :) että hän kääntyisi ihan omia aikojaan... mä käyn myös KOKS:ssa eli eiköhän se samalla lailla taas toimi niinkuin sullakin!

kai mä tässä turhia hermoilen, sittenhän sen näkee!

Hei,



Minulla käännettiin vauva vajaa kaksi viikkoa sitten, joilloin raskausviikkoja 36+4.



Ennen kääntöä annettiin supistuksia estävää lääkettä pistoksena ihon alle käsivarteen ja minua makuutettiin pää lievästi alaspäin noin puoli tuntia, samalla kun vauvan sydänkäyrää tallennettiin. Tämän jälkeen minut kärrättiin sängyllä lääkärin luo, joka varmisti ultralla vauvan olevan yhä perätilassa.



Varsinainen kääntö tapahtui niin, että lääkäri otti napakasti kaksin käsin kiinni vauvan takapuolesta, nosti ylöspäin ja sen jälkeen siirsi toisen käden vauvan pään kohdalle ja "sukellutti" (käytti itse tätä termiä) vauvan pää edellä alaspäin. Varmisti välillä ultralla tilanteen pikaisesti (asennon ja vauvan voinnin), jonka jälkeen pyrki vielä painamaan vauvan päätä alemmas lantioon. Lopuksi ultrasi varmistaakseen, että vauvalla yhä kaikki hyvin. Tämän jälkeen makailin reilun tunnin ajan sydänkäyrässä, lähdin pariksi tunniksi kaupungille ja uusi tunnin sydänkäyrä tämän jälkeen sekä vielä illalla (noin 6 h edellisestä) yksi käyrä.



Kääntö tuntui hiukan ikävältä (lääkärin otteet melko napakat) mutta en pitänyt sitä ylitsepääsemättömän pahana. Koko kääntöoperaatio kolmella ultrauksella kesti noin 15 min!



Minulla on istukka takaseinässä ylhäällä ja vauva pienehkö (kokoarvio tuolloin 2,4 kg) jotka varmasti auttoivat osaltaan operaation onnistumista. Lääkärin mukaan kääntöä ei voida tehdä jos istukka niin häiritsevästi etuseinässä, että vauvasta ei saa otetta. Kuulema noin puolet kääntöyrityksistä onnistuu ja vain harvoin onnistuneen käännön jälkeen tulee napanuoran kanssa ongelmia, jotka näkyvät vauvan sydänkäyrässä ja johtavat pikaiseen sektioon. Tähän tietysti aina kuitenkin varaudutaan ja sen takia vauvan sydänkäyrää tallennetaan useaan otteeseen ja riittävän pitkän aikaa.



Lueskelin perätilasta ja kääntämisestä tuolloin pari viikkoa sitten ja ymmärsin, että ulkokäännöstä harkitaan vasta kun 36 viikkoa on täynnä, koska suurin osa kääntyy itsestään tuohon mennessä (muistakseni enää vain 3-4 % perätilassa viikolla 36). Sinun vauvallasi siis hyvät mahdollisuudet vielä kääntyä itsekseen eikä ainkaan minun kokemukseni perusteella ole mitään syytä pelätä ulkokäännöstäkään!

Edellisessä raskaudessa käännös tehtiin. Minulle sanottiin, että vauvaa vaan pääasiassa houkutellaan kääntymään. Viikkoja oli 37 ja vauva normaalipainoinen.

Ultrattiin ja kääntäminen aloitettiin.

Minulla vauva jäi jumiin ja se sattui kun loppujen lopuksi 2 lääkäriä käänsi vauvaa väkisin.

Minulle luvvttiin, että liikkeetkin alkaa tuntua paremmin kun vauva on oikeassa asennossa, mutta eipä tuntuneet. Sykettä kuunneltiin käännöksen jälkeen hetki jaminut lähetettiin kotiin.

Tuntui kun vauva ei olisi liikkunut enään yhtään käännöksen jälkeen ja hätäpäissäni yritin löytää käsiini lääkäriä joka uskoisi minua ja ymmärtäisi huoleni.

Vauva syntyi 37+5 yhden cytotecin neljänneksen seurauksena, napanuora tiukasti kaulan ympärillä ja reisivaltimon ympärillä. Sykkeet laski synnytyksessä vauvalla 30:een ja hätäsektioon meinasin joutua sen vuoksi. Koko synnytyksen ajan jouduin makaamaan tietyssä asennossa, jotta vauva pysyi edes hengissä.





Aikanaan luin aiheesta paljonkin huonoja kokemuksia ja moni sanoi ettei uudelleen suostuisi moiseen. Itseä harmitti touhun jälkeen, että miksi en uskonut niitä varoituksia vaan luotin lääkäriin.

Vatsalihakseni repesi huolella ja normaalitilassa on yhä kuopalla siitä kohtaan mihin vauvan pää jumittui.



MUTTA tämä on vain minun kokemukseni. Toivon sinulle kuitenkin kaikkea hyvää mitä tahansa päätätkin.

enkä antanut kääntää. Oma näkemykseni on se, että siihen on jokin syy, että vauva on perätilassa ja en antanut lähteä kääntelemään. Tämä toka toistaiseksi oikeinpäin :)



G rv 32

minulla on kolmas ja kuudes käännetty koksissa 37 ja 38 viikoilla. aiemmin joku kvaili sen hyvin miten se tehdään koksissa. kumpikin lapsi on synytynyt lähemmäs 40vk. kolmas painoi 3800ja kuudes 3400 syntyessään.



Neljännen aikana sain myös passituksen käännökseen mutta oli itsekseen kääntynyt muutamassa päivässä. Syntyi vk 40 4020g.



JA JOS JOSKUS VIELÄ TARVIS KÄÄNTÄÄ NIIN KYLLÄ SUOSTUISIN.

Kävin äitiyspoliklinikalla ihan rutiinitarkastuksessa. Yllätys oli melkoinen kun lääkäri sanoi vauvan olevan poikkitilassa. Raskausviikkoja oli tasan 39.



Ei minulta edes kysytty mielipidettä kääntämiseen, kun lääkäri oli jo kääntöhommissa. Kätilö tuli avuksi ultran kanssa. Mielestäni tuo kääntäminen oli kivuliasta, muistona mahassa mustelmat ja naarmut lääkärin kynsistä.



Minulla vauva oli siis vain poikkitilassa, voin vain kuvitella, miltä se olisi tuntunut, jos olisi perätilasta aloitettu kääntäminen.



Kääntämisen jälkeen käyrää otettiin n. 10 min ja sen jälkeen lähetettiin kotiin. Palasimme kuitenkin päivystykseen vielä illalla, koska minulle tuli "outo" olo. En osaa sitä sen tarkemmin kuvailla. Käyrää otettiin jälleen ja vauvan sykkeet 190-200, eli ihan liian korkeat. Jouduin osastolle seurantaan ja synnytystä aloitettiin käynnistelemään.

Kysyin tänään asiasta neuvolassa, vaikkei asia ole kohdallani ajankohtainen - vielä. Mulla ei siis vauva asettunut vielä mihinkään tilaan vaan pyörii kuin häkkyrä. :) Mutta asiaan: Kuulemma kääntämistä yleensä yritetään ainakin meidän asemalla, vaikka istukka olisikin edessä kuten mulla. Eri tilanne on silloin, jos on ns. etinen istukka, eli istukka on osittain tai kokonaan kohdunsuun edessä. Se on luonnollisesti synnytyseste, mutta se on kuulemma tosi harvinaista. Ultrassa näkee, onko edessä oleva istukka synnytyskanavan tiellä vai ei.



Onko jollain kokemusta siitä, tuntuuko kääntäminen vaikeammalta silloin jos istukka on edessä?



calgirl & ekavekara 32+0

että olette näinkin aktiivisesti vastailleet tähän...! ahdistaa päivä päivältä enemmän tuo kääntö ajatus, ja ainakin vielä itsestäni tuntuu että ei täällä mihinkään olla käännytty vaan pyöritään lähinnä mihin suuntaan milloinkin... :) juttelin yhden ystäväni kanssa (esikoinen syntyi viime marraskuussa) ja häntä myös "uhkailtiin" käännöllä mutta poika sitten kääntyikin ihan viime tingassa itsekseen... siihen minäkin luotan!!!



tällä hetkellä tuntuu siltä etten kääntöön suostu, pelottaa liikaa napanuorakomplikaatio yms... :(

Tottakai kannattaa tehdä juuri niin kuin itsestä parhaimmalta tuntuu, mutta ei kannata liikaa antaa toisten kokemusten ja mielipiteiden vaikuttaa omaan päätökseen.



Itse ainakin keskustelin etukäteen (edellisenä päivänä, kun perätila todettiin) lääkärin kanssa perusteellisesti mitä tehdää ja miten sekä millainen seuranta operaation jälkeen ja kuinka pitkään. Jos täydellistä luottamusta lääkäriin ei ole, niin tilanne on aika hankala.



Itse muuten kävin kävin äitiyspolilla muista syistä tänään (kaksi viikkoa käännöksestä) ja toisen lääkärin toteamana vauvan vointi hyvä ja edelleen raivotarjonnassa.



Minulle itselleni olisi ollut erittäin vaikea tehdä päätös perätilasynnytyksen ja sektion välillä, joissa molemissa on riskinsä ja olen erittäin onnellinen onnistuneesta käännöksestä, josta ei tullut edes mieleen kieltäytyä.



Elin minun kommenttini tiivistettynä, juttele asiasta perustellisesti kääntävän lääkärin kanssa etukäteen ja tee päätös sen perusteella.