Lue keskustelun säännöt.
Voiko kahdessa yliopistossa olla kirjoilla yhtä aikaa?
03.03.2020 |
Jos on ottanut opiskelupaikan aiempana vuonna, niin voiko hakea ja ottaa vastaan samaan aikaan toisen opiskelupaikan toisessa yliopistossa?
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi. - Ja välillä tuntuu, että opiskelupaikat myös kasautuu... - On heitä, joilla on usempi opiskelupaikka samanaikaisesti ja sitten on heitä, jotka hakevat useita kertoja (= enemmän kuin kuin kolme kertaa) opiskelupaikaa ja eivätkä syystä tai toisesta ole onnistuneet tavoitteessaan - vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi. Tiedekunnan suurinkvisitio haastaa sinut laitosneuvoston eteen ja dekaani vie opiskeluoikeuden.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. - Ja välillä tuntuu, että opiskelupaikat myös kasautuu... - On heitä, joilla on usempi opiskelupaikka samanaikaisesti ja sitten on heitä, jotka hakevat useita kertoja (= enemmän kuin kuin kolme kertaa) opiskelupaikaa ja eivätkä syystä tai toisesta ole onnistuneet tavoitteessaan - vielä.
Opiskelupaikoissa sentään sisään mennään objektiivisilla arvioilla eikä sukulaisuusuhteilla tai mieliskelyn perusteella. Työelämässä huippupaikat tuppaavat kasaantumaan, ja se kyllä monestikaan ei ole reilua peliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. - Ja välillä tuntuu, että opiskelupaikat myös kasautuu... - On heitä, joilla on usempi opiskelupaikka samanaikaisesti ja sitten on heitä, jotka hakevat useita kertoja (= enemmän kuin kuin kolme kertaa) opiskelupaikaa ja eivätkä syystä tai toisesta ole onnistuneet tavoitteessaan - vielä.
Sama ilmiö näkyy kaikessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. - Ja välillä tuntuu, että opiskelupaikat myös kasautuu... - On heitä, joilla on usempi opiskelupaikka samanaikaisesti ja sitten on heitä, jotka hakevat useita kertoja (= enemmän kuin kuin kolme kertaa) opiskelupaikaa ja eivätkä syystä tai toisesta ole onnistuneet tavoitteessaan - vielä.
Opiskelupaikoissa sentään sisään mennään objektiivisilla arvioilla eikä sukulaisuusuhteilla tai mieliskelyn perusteella. Työelämässä huippupaikat tuppaavat kasaantumaan, ja se kyllä monestikaan ei ole reilua peliä.
Näinhän sen luulisi j atoivoisi olevan. - Mutta silti jotain muutakin on ennättänyt käydä mielessäni kun mm. olen lukenut, että Suomessa akateemisesti koulutetun perheen lapsi päätyy kahdeksan kertaa todennäköisemmin korkeakouluopiskeluun kuin ei-akateemisen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei voi. Tiedekunnan suurinkvisitio haastaa sinut laitosneuvoston eteen ja dekaani vie opiskeluoikeuden.
Mikä oli tämän kommenin tarkoitus?- Olla muka haukaa vai kaivaa verta nenästä (En ukso, että puhdas tietämättömyys).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. - Ja välillä tuntuu, että opiskelupaikat myös kasautuu... - On heitä, joilla on usempi opiskelupaikka samanaikaisesti ja sitten on heitä, jotka hakevat useita kertoja (= enemmän kuin kuin kolme kertaa) opiskelupaikaa ja eivätkä syystä tai toisesta ole onnistuneet tavoitteessaan - vielä.
Opiskelupaikoissa sentään sisään mennään objektiivisilla arvioilla eikä sukulaisuusuhteilla tai mieliskelyn perusteella. Työelämässä huippupaikat tuppaavat kasaantumaan, ja se kyllä monestikaan ei ole reilua peliä.
Näinhän sen luulisi j atoivoisi olevan. - Mutta silti jotain muutakin on ennättänyt käydä mielessäni kun mm. olen lukenut, että Suomessa akateemisesti koulutetun perheen lapsi päätyy kahdeksan kertaa todennäköisemmin korkeakouluopiskeluun kuin ei-akateemisen...
Niin? Oletko yhtään pohtinut asiaa? Akateemisesti koulutetuilla vanhemmilla voi monesti olla erilaiset arvot, tavat, elämänkokemukset, tsemppaamis- ja vaatimisrutiinit ynnä muut kasvatukselliset lähtökohdat kuin ei-akateemisilla vanhemmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi. Tiedekunnan suurinkvisitio haastaa sinut laitosneuvoston eteen ja dekaani vie opiskeluoikeuden.
Mikä oli tämän kommenin tarkoitus?- Olla muka haukaa vai kaivaa verta nenästä (En ukso, että puhdas tietämättömyys).
Vitsi tietysti. En ole kommentin kirjoittaja, mutta kyllähän tuo oli selvä vitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. - Ja välillä tuntuu, että opiskelupaikat myös kasautuu... - On heitä, joilla on usempi opiskelupaikka samanaikaisesti ja sitten on heitä, jotka hakevat useita kertoja (= enemmän kuin kuin kolme kertaa) opiskelupaikaa ja eivätkä syystä tai toisesta ole onnistuneet tavoitteessaan - vielä.
Opiskelupaikoissa sentään sisään mennään objektiivisilla arvioilla eikä sukulaisuusuhteilla tai mieliskelyn perusteella. Työelämässä huippupaikat tuppaavat kasaantumaan, ja se kyllä monestikaan ei ole reilua peliä.
Näinhän sen luulisi j atoivoisi olevan. - Mutta silti jotain muutakin on ennättänyt käydä mielessäni kun mm. olen lukenut, että Suomessa akateemisesti koulutetun perheen lapsi päätyy kahdeksan kertaa todennäköisemmin korkeakouluopiskeluun kuin ei-akateemisen...
Älykkäillä vanhemmilla on useammin älykäs lapsi kuin ei-älykkäillä. Lisäksi mm. kodin kulttuuriharrastukset ja vanhempien näyttämä malli muokkaa lasten haaveammatteja ja mielikuvia työelämästä.
Suomi on siitä hyvä paikka, että kaikilla on kuitenkin mahdollisuus kykyjensä mukaan mihin vaan, vaikka se toisille on helpompaa tai todennäköisempää. Ei siitä ole kuin reilut 50 vuotta, kun kansakoulun käyneiden maanviljelijöiden lapset lähtivät sankoin joukoin oppikouluun ja yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi. Tiedekunnan suurinkvisitio haastaa sinut laitosneuvoston eteen ja dekaani vie opiskeluoikeuden.
Mikä oli tämän kommenin tarkoitus?- Olla muka haukaa vai kaivaa verta nenästä (En ukso, että puhdas tietämättömyys).
Tavoitteena oli vain kertoa, että yliopistoilla on toimintasuunnitelmia opiskelijoilleen, jotka eivät ole sataprosenttisen lojaaleja alma materilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. - Ja välillä tuntuu, että opiskelupaikat myös kasautuu... - On heitä, joilla on usempi opiskelupaikka samanaikaisesti ja sitten on heitä, jotka hakevat useita kertoja (= enemmän kuin kuin kolme kertaa) opiskelupaikaa ja eivätkä syystä tai toisesta ole onnistuneet tavoitteessaan - vielä.
Opiskelupaikoissa sentään sisään mennään objektiivisilla arvioilla eikä sukulaisuusuhteilla tai mieliskelyn perusteella. Työelämässä huippupaikat tuppaavat kasaantumaan, ja se kyllä monestikaan ei ole reilua peliä.
Näinhän sen luulisi j atoivoisi olevan. - Mutta silti jotain muutakin on ennättänyt käydä mielessäni kun mm. olen lukenut, että Suomessa akateemisesti koulutetun perheen lapsi päätyy kahdeksan kertaa todennäköisemmin korkeakouluopiskeluun kuin ei-akateemisen...
Älykkäillä vanhemmilla on useammin älykäs lapsi kuin ei-älykkäillä. Lisäksi mm. kodin kulttuuriharrastukset ja vanhempien näyttämä malli muokkaa lasten haaveammatteja ja mielikuvia työelämästä.
Suomi on siitä hyvä paikka, että kaikilla on kuitenkin mahdollisuus kykyjensä mukaan mihin vaan, vaikka se toisille on helpompaa tai todennäköisempää. Ei siitä ole kuin reilut 50 vuotta, kun kansakoulun käyneiden maanviljelijöiden lapset lähtivät sankoin joukoin oppikouluun ja yliopistoon.
Älykäs ei ole sama asia kuin akateeminen. Harvoin akateeminen on tyhmä, mutta kouluttautumattomuus ei tarkoita sit, että on tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. - Ja välillä tuntuu, että opiskelupaikat myös kasautuu... - On heitä, joilla on usempi opiskelupaikka samanaikaisesti ja sitten on heitä, jotka hakevat useita kertoja (= enemmän kuin kuin kolme kertaa) opiskelupaikaa ja eivätkä syystä tai toisesta ole onnistuneet tavoitteessaan - vielä.
Opiskelupaikoissa sentään sisään mennään objektiivisilla arvioilla eikä sukulaisuusuhteilla tai mieliskelyn perusteella. Työelämässä huippupaikat tuppaavat kasaantumaan, ja se kyllä monestikaan ei ole reilua peliä.
Näinhän sen luulisi j atoivoisi olevan. - Mutta silti jotain muutakin on ennättänyt käydä mielessäni kun mm. olen lukenut, että Suomessa akateemisesti koulutetun perheen lapsi päätyy kahdeksan kertaa todennäköisemmin korkeakouluopiskeluun kuin ei-akateemisen...
Älykkäillä vanhemmilla on useammin älykäs lapsi kuin ei-älykkäillä. Lisäksi mm. kodin kulttuuriharrastukset ja vanhempien näyttämä malli muokkaa lasten haaveammatteja ja mielikuvia työelämästä.
Suomi on siitä hyvä paikka, että kaikilla on kuitenkin mahdollisuus kykyjensä mukaan mihin vaan, vaikka se toisille on helpompaa tai todennäköisempää. Ei siitä ole kuin reilut 50 vuotta, kun kansakoulun käyneiden maanviljelijöiden lapset lähtivät sankoin joukoin oppikouluun ja yliopistoon.
Niinpä.. itseäni vain pelottaa ja ajaeluttaa kun välillä, itseasissa viime aikoina aika usein on untunut sille, että pelottava moni haluaisi romuttaa tämän mallin, jossa kaikilla nuorilla on tai siiis tulisi olla kykyjensä mukaan mahdollisuus edetä. Esimerkkinä ny vaikka se että yhä useampi yliopisto-opiskelupaikka jaetaan ylppäreiden arvosanojen pohjalta. No nuorihan voi valita mihin lukioon menee...
No voi toki mutta vaikka olisi fiksumpikin nuori, niin omille muutto ja asettuminen 15-16 kesäisenä kun ei sitä omaa erityislukiota (tms) löydy omalta eikä naapurikylältä kysyy erilailla kypsyyttä ja valmiuksia kuin jos saattaisi jatkaa eloaan huoltajien valvovien silmien alla ja huolehtiessa arjen sujumisesta.
Varmasti monin näin nuorena "omaa juttuaan" seuraava pärjää ja tulee vallan hyvin toimeen niin opinnoissan kuin sopeutumisessa uuteen ympäristöön mutta osalle saattaa käydä liian haastavaksi, eikä kyse todellakaan ole siitä, että nuori olsii tällöin, jotenkin vain hieman yksinkertainen tai tyhmä kun ei ollut vielä kyllin kypsä itsenäiseen elämään, vaikka moni suunnilleen samanikäinen on ja on ollut.
Kyse on myös siitä millä rahalla nuoren edes uskotaan voivan aloitella omaa eloaa, vieraassa ympäristössä? "Hyvinvoini valtio" saattaa maksaa asumistukea ja opintoukea, vaan uskooko joku, että ne riittävät kattamaan nuoren(kaan) riittävät tarpeet? - Vai pitääkö nuoren vain malttaa haavensa kanssa ja alistua siihen, kunn huolaja eivät nyt satu asumaan ja elämään sen nuoren "oman jutun" mahdollistavan lukion (tms) lähellä.
Suomen " akateeminen" maailma ei ole oikeasti akateeminen. Ilmapiiri ja " akateemisten akateemisuus" poikkeaa muiden maiden akateemisista. Muualla maailmassa ihmetellään systeemiä jossa rankin kohta on pääsykokeisiin lukeminen ja niissä pärjääminen. Sitten voikin huidella miten tahtoo. Muualla sisään voi päästä helposti mutta ulos joutuu vielä helpommin jos opiskelut eivät maita eikä tule tuloksia. Muualla se karsinta tapahtuu siis ekan vuoden aikana. Suomessa ennen yliopistoon menoa. Suomessa yliopistosta voi valmistautua kuka vain joka jaksaa lukea ulkoa muutaman plörinän.
Ja muuallakin opiskelijat joutuvat maksamaan elämisensä! Jopa ilman vanhempien avustusta ja lainaa ottamalla sekä töitä tekemällä. Olenkin aina ihmetellyt että miten on mahdollista että ulkomailla opiskelijat käyvät töissä JA valmistuvat nopeammin kuin Suomessa päästen työelämään omalle alalle jo vuosia ennen suomalaisia ikätovereitaan. Suomen yliopistomaailma ei ole edes tunnettu vaativuudestaan. Moni aasialainen mielellään aloittaa Suomesta josta on helppo loikata muualle Eurooppaan opiskelemaan kuin mitä olisi suoraan Kiinasta tai Intiasta:)
Kyllä voi olla.