Vaihtaisitteko työpaikkaa jossa huonompi palkka
Olen siis 40 vuotias, ja täysin kyllästynyt nykyiseen työhöni. Nyt minut valittiin työhön, jossa noin 400 euroa pienempi bruttopalkka, mutta työnkuva vaikuttaa paljon mielenkiintoisemmalta.
Olen kaiken lisäksi yksinhuoltaja, joten jokainen penni olisi tarpeen, nyt mietin kuumeisesti, että uskallanko vaihtaa työpaikkaa. Nettonahan tuo palkkaero ei ole niin suuri, olettaisin, että pienemmän veroprosentin takia vaikutus on noin 250-300 euroa. Tässä uudessa työssä ei ole mahdollista saada suurempaa palkkaa, eikä etenemismahdollisuuksia, eli en pysty tuota kuromaan umpeen.
Kommentit (11)
Minä vaihdoin ja olen yh. Ei se palkka ole tärkein. Kokeile verolaskurilla, kuinka paljon vaikuttaa. Olen todella tyytyväinen.
Kyllä, ilman muuta, jos toinen työ olisi parempi mielenkiintoisempi tai/ ja etenkin työilmastoltaan parempi. Tosin mulle ei raha merkkaa niin paljon kun ei ole haarahedelmiä, lemmikkejä, asuntolainoja tai muita aikuisuuden rahareikiä.
Laske kulutuksesi kuukausitasolla ja sitten laske miten rahat riittää jos tulotaso on jatkuvasti sen 2-300e alhaisempi. Oletko valmis tinkimään tai ennemmin, mistä joudut/te tinkimään? Joutuuko lapset jättämään harrastukset, jätättekö lomamatkan väliin (joka vuosi) tai ettekö teekään lintsille retkeä seuraavina kesinä? Jääkö jo luvattu ja hartaasti odotettu lemmikki hankkimatta tai olemassa oleva iäkäs lemmikki hoitamatta?
Moni on tarkemmin miettimättä helposti valmis vaihtamaan huonompaan palkkaan mutta tarkemmin asiaa mietittyään ei sittenkään. Eri asia siis vaihtaa väliaikaisesti huonompaan palkkaan kuin se että vaihtaa huonompaan palkkaan tietäen ettei se koskaan nouse. Kantsii laskea sekin kuinka paljon menetät kymmenessä vuodessa kun olisit voinut laittaa saman summan säästöön.
Terveyttään ei työn takia kannata vaarantaa, mutta talousasioissa kannattaa naistenkin olla terveesti itsekkäitä. Eikä voi edes ajatella että vaihtaa takas, koska sehän ei välttämättä enää onnistu esimerkiksi osaamisen vanhenemisen takia.
No minulla on sellainen ala, että luulen saavani takaisin vanhan työpaikkani jos tuntuu etten pärjääkään taloudellisesti tai en viihdykään. Ja etenemishaaveita ei ole, eli se ei ole este.
Raha on mulle tärkeää, mutta niin myös työssä viihtyminen. Sitten myös ajattelen, että tämä kehittää mua ammatillisesti.
Äh, tosi vaikeita päätöksiä :(
Kun viimeksi vaihdoin työpaikkaa, oli palkkani 3500€/kk. Unelmieni hommasta olisi maksettu 2800€/kk, mutta en saanut sitä. Nykyinen peruspalkka on 4150€/kk, mutta menisin edellen onnesta kiljuen siihen 2800€:n hommaan.
Tosin asuntolaina loppui jo, joten nyt olisi enemmän pelivaraakin kuin silloin viisi vuotta sitten.
En vaihtaisi. Yksinhuoltajalle jokainen euro on tärkeä.
Ap saa nähtävästi hyvät tuet yhteiskunnalta, kun on varaa vaihtaa huonommin palkattuun työhön.
Kaikki yksinhuoltajat saavat tosi hyvät tuet muilta veronmaksajilta. Pärjäävät hyvin, vaikka eivät kävisi työssä ollenkaan. Eikä monet käykään.
Tällä hetkellä saan lapsilisät ja siihen se pienen korotuksen, muita tukia en yhteiskunnalta saa..
Mies maksaa jotain kuluja, isoimmista hankinnoista puolet.
Palkka tulee olemaan noin 3000 euroa, aikaisemman 3500 euron sijasta.
Ja on asuntolainaa, harrastuksia jne..
-ap
En, vaikka arvostankin mielekästä työnkuvaa enemmän kuin palkkaa.
Jatkaisin hakemista. Kerran yhdellä haulla tärppäsi, on hyvä todennäköisyys sille, että tärppää toisenkin kerran, sinussa on jotain markkinoita kiinnostavaa.
En vaihtanut. Minulla muuten sama tilanne, mutten ole yksinhuoltaja. Palkka on silti tärkeä, kun lapsia on kolme ja Helsingissä on asuttava. Joka penni menee asuntolainan lyhentämiseen.