Miten unohtaa varattu mies, johon on palavasti rakastunut
Kommentit (36)
En ole samassa työpaikassa tämän miehen kanssa. Hän on mulla koko ajan mielessä enkä saa ajatuksiani kasaan millään.
Ap
Rakastut palavasti johonkin toiseen, silloin tajuat että tämä nykyinen rakkauden kohteesi onkin lopulta aivan tavallinen pulliainen, ehkä jopa hieman tylsä ja/tai mäntti, eli kaikki ne 'ihanat' piirteet jotka projisoit häneen ovat vain omassa päässäsi.
Kyllä se siitä ohi menee. Itse olin vuoden ihastunut toiseen mieheen, naimisissa olen. Työstin asiaa paljon esim. kirjoittamalla. Nykyään pystyn jo juttelemaankin ko. miehen kanssa ilman, että pasmat sotkeentuvat. Tunne on ollut molemminpuolinen :(
Ajatteleppa ite!Olisiko sinusta ihanaa,kun sua kutsuttaisiin julkisesti parisuhteen rikkojaksi?Tai perheen hajoittajaksi,siitäkö tulisi mielihyväksi!
Työnnä dil do syvälle a nukseen ja nauti hiljaa oloistasi, kyllä se kohta helpottaa!
Ajan kanssa. Plus itsekuria ja lopetat sen tyynyjen hinkutuksen ja käsies suutelun leikkien että siinä on se mies. Haikea mieli saa olla mutta turhat unelmoinnit pystyy kyllä loppettamaan halutessaan. Keskity faktoihin.
Tämä mies on kaikkea sitä, mitä olen etsinyt lähemmäs 30 vuotta. Uskon tunteiden olevan molemmilla samat vaikka hän onkin varattu.
En ymmärrä miten näin vahva rakastuminen voi olla mahdollista tilanteessani, jossa en ole tavannut ketään potentiaalista 10 vuoden aikana. Yhtäkkiä tajuan, että elämäni mies on minua vastapäätä. Ja tunne on niin vahva, etten pääse siitä oikeasti eroon.
Kuvittelet vaan, että tunne on molemminpuolinen. Mies haluaa vain panemaan, ei hän naistaan sinun vuokseen jätä. Kannattaa unohtaa tällaiset petturit, vaikka jättäisikin nykyisensä niin pettäjä pettää vielä sinuakin jossain vaiheessa.
Vaihdat haikeat rakkauslaulut vaikka Klamydiaan.
Jos ikää on yli 25v. niin tiedät että viidenvuoden päästä ihastuksen tulessa mieleen pyörittelet päätäs ja kymmenenvuoden päästä et halua muistaa koko tapausta.
Jos olet oikeasti rakastunut etkä vain ihastunut et pysty todennäköisesti unohtamaan.
Itse olen rakastunut varattuun mieheen ja olen nyt yrittänyt unohtaa ko. ihmisen, mutta vaikka aikaa on kulunut liki 4v eikä hän vain lähde ajatuksistani... hän on läsnäni joka ikinen hetki. Aivan järjettömän raskasta :(
Vierailija kirjoitti:
Kuvittelet vaan, että tunne on molemminpuolinen. Mies haluaa vain panemaan, ei hän naistaan sinun vuokseen jätä. Kannattaa unohtaa tällaiset petturit, vaikka jättäisikin nykyisensä niin pettäjä pettää vielä sinuakin jossain vaiheessa.
Tai sitte pettäjä pönkittää ap:lla niin itsetuntoaan että meneekin ja oikeasti rakastuu kolmanteen ja sitte vasta ap:lla onkin hyvä mieli.
Mä uskon siihen, että tuollaisen tunteen on lähes aina pakko olla molemminpuolista. Kyllä sen näkee miehen silmistä. Varsinkin jos ei ihastu usein.
Siitähän on tutkimuksia, jos rakastuu salaman lailla. Että se kai pohjautuu siihen, että mies on ulkoiselta olemukseltaan sellainen johon tunnet vetoa.
Oletteko ns. toistenne näköiset?
Järki käteen, aika auttaa. Tuo on ihan tavallista eikä uniikkia, vaikka siltä se sinusta tietenkin tuntuu. *been there*
Kysytkö tosissasi: "Miten näin voi käydä monen vuoden yksinolon jälkeen?!", no tietenkin siksi juuri, kun olet ollut yksin ja kaipaat läheisyyttä. Täysin normaalia ja ymmärrettävää.
Mutta nyt muistelet mitä sinulle on opetettu hu orin tekemisestä, toisten liittojen rikkomisesta, itsekkyydestä ja ahneudesta. Et varmaankaan halua olla huonomoraalinen, vaan nyt juuri kaivat sen kaiken opin pintaan, koska nyt jos koskaan tarvitset moraaliohjeita toimintasi tueksi.
Tsemppiä oikein tekemiseen <3
Vierailija kirjoitti:
Mä uskon siihen, että tuollaisen tunteen on lähes aina pakko olla molemminpuolista. Kyllä sen näkee miehen silmistä. Varsinkin jos ei ihastu usein.
Siitähän on tutkimuksia, jos rakastuu salaman lailla. Että se kai pohjautuu siihen, että mies on ulkoiselta olemukseltaan sellainen johon tunnet vetoa.
Oletteko ns. toistenne näköiset?
Vaikka olisikin molemminpuolista, niin mitä sitten? Silti kannattaa olla uskollinen sille, jolle on "Tahdon" sanonut.
Kyseessä ei ole mikään pikku ihastus. Olen menettänyt ruokahalun enkä saa häntä mielestä pois millään. Olen melko varma siitä, että ihastus on molemminpuolista.
Miten näin voi käydä monen vuoden yksinolon jälkeen?! Olen täysin toivoton.
Ap