Lue keskustelun säännöt.
Onko Suomessa koskaan ollut huonosta hygieniasta johtuvia kulkutauteja laajemmin?
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Miten sen hygienian määrittelee. Tiukasti ottaen ei flunssakaan leviäisi jos olisi keinot noudattaa ultrahygieniaa. Lavantauti ja kolera ainakin olleet, ilm. huonosta vesihuollosta johtuen. Keuhkotauti ja polio. Muitakin potentiaaleja mutta lääketiede ja valistus torpannut. Ja se kuuluisa espanjantauti.
En googlettamatta pysty sanomaan jos 1860-luvun nälkävuosien jälkeen on ollut esimerkiksi Koleraa. Mutta entä asuinolosuhteet kaupungeissa 1800-luvun puolestavälistä lähtien? Vesivessoja tuskin oli joka asunnossa mutta pystyikö ihmiset yleensä peseytymään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ahtaammin pienissä asunnoissa väki asuu, sitä helpommin tartuntataudit leviää. Tubi tarttui kotona lapsille ja tappoi paljon ihmisiä Suomessa. Tubiparantolat olivat valtavia sairaaloita jossa oltiin pikiä aikoja. Jos paljastui. että kihlattu sarasti tubia, sai kihlauksen purkaa. Lahjat ja kustannukset häiden suunnittelusta piti maksaa takaisin. Joskus joutui maksamaan korvausta siitä että oli maannut morsiamen kanssa. Kihlatulle syntynyt vauva laskettiin virallisesti aviolapseksi. Tämä oli vimassa vielä v. 1983. en ole vuodesta aivan varma.
Keskellä Helsinkiä on ruttopuisto... rannalla kolera-allas... Kertoo kaunista kertomusta historian tapahtumista.
Vierailija kirjoitti:
Helikobakteeri-infektio
Tätä alapeukuttanut joku, miksi ihmeessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, onhan täällä ollut ruttokin 1700-luvulla.
Mutta monet entisten aikojen tautiepidemioista liittyivät tietämyksen puutteeseen. Ei ymmärretty tautien tartuntamekanismia, niin ei voitu niiltä taudeilta ihan kauheasti suojautuakaan.
Noin suoranaisesti hygieniasta piittaamattomuudesta johtuvia epidemioita on kai ollut lähinnä kansalaissodan vankileireillä. Silloin toki tiedettiin, miten tavallisimmat kulkutaudit tarttuivat, mutta vankeja ei aina tahdottu päästää edes pesulle. Esim. Tammisaaren punavankileirillä levisivät punatauti ja toisintokuume alkeellisesta karanteenista huolimatta. Tammisaaren leirin 10 000 vangista kuoli 3000, suurin osa tauteihin ja aliravitsemukseen. Että siihen suhteutettuna korona on toistaiseksi tehnyt vielä pientä tuhoa. Hyvä tietenkin niin.
Rutto riehui keskiajalla Turussa ja 1700-luvulla Helsingissä. Kuppatauti yltyi epidemiaksi asti 1800-luvulla, jolloin 4, 9% väestöstä sairasti sitä alla olevan tekstin mukaan:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/kuppaend.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sen hygienian määrittelee. Tiukasti ottaen ei flunssakaan leviäisi jos olisi keinot noudattaa ultrahygieniaa. Lavantauti ja kolera ainakin olleet, ilm. huonosta vesihuollosta johtuen. Keuhkotauti ja polio. Muitakin potentiaaleja mutta lääketiede ja valistus torpannut. Ja se kuuluisa espanjantauti.
En googlettamatta pysty sanomaan jos 1860-luvun nälkävuosien jälkeen on ollut esimerkiksi Koleraa. Mutta entä asuinolosuhteet kaupungeissa 1800-luvun puolestavälistä lähtien? Vesivessoja tuskin oli joka asunnossa mutta pystyikö ihmiset yleensä peseytymään?
Korttelilla yhteiset huussit, yleisessä saunassa käytiin kerran viikossa.
Lähes satavuotiaaksi elänyt isoäitini muisteli joskus kymmenisen vuotta sitten vielä eläessään, kuinka hänen lapsuuden syrjäisessä kotikunnassa riemuittiin kunnanlääkärin saamisesta paikkakunnalle ilmeisesti joskus 1910 - 20 -luvulla. Ihan jonoksi asti oli kuulemma aluksi oltu lääkäriin menossa.
Riemu oli kuulemma vaihtunut nolosteluksi, kun lääkäri oli ottanut lähes kaikilta kuppakokeen ja sitä olikin löytynyt ihan kiitettävissä määrin. Lääkehän oli jo onneksi olemassa vaivaan.
Samainen isoäiti kertoi, kuinka kokonaisia taloja ja pieniä kyliäkin jäi autioiksi tuberkuloosin niittäessä väen pois. Latenttia tuberkuloosiahan löytyy vieläkin vanhalta väestöltä suomessa.
Omassa lapsuudessani 1970-luvulla mm. Helsingissä oli onneksi pieneksi jäänyt aivokalvontulehdusepidemia.
Naapuriemme ainoa lapsi ja ystäväni menehtyi siihen vuorokaudessa oireiden toteamisesta. Nopeasti epidemian alkamisen jälkeen kaikki lapset rokotettiin ja epidemia ehtyi.
Ihmettelen ihmisiä, jotka ovat jättäneet lapsiaan rokottamatta kansallisen rokotusohjelman tarjoamien rokotusten mukaisesti.
Ai niin. Itse olin ilmeisesti kurkkumädän tai jonkun vastaavan takia lapsena sairaalassa happiteltassa odottelemassa taivaaseen pääsyä, mutta selvisin hengissä. Siitä näkyy edelleenkin jäljet keuhkokuvissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sen hygienian määrittelee. Tiukasti ottaen ei flunssakaan leviäisi jos olisi keinot noudattaa ultrahygieniaa. Lavantauti ja kolera ainakin olleet, ilm. huonosta vesihuollosta johtuen. Keuhkotauti ja polio. Muitakin potentiaaleja mutta lääketiede ja valistus torpannut. Ja se kuuluisa espanjantauti.
En googlettamatta pysty sanomaan jos 1860-luvun nälkävuosien jälkeen on ollut esimerkiksi Koleraa. Mutta entä asuinolosuhteet kaupungeissa 1800-luvun puolestavälistä lähtien? Vesivessoja tuskin oli joka asunnossa mutta pystyikö ihmiset yleensä peseytymään?
Korttelilla yhteiset huussit, yleisessä saunassa käytiin kerran viikossa.
Ymmärsikö siis ihmiset huonon hygienian ja kulkutautien välisen yhteyden? Suomessa siis ei olla koskaan yleisesti väännetty torttuja kaduille?
Noroepidemiat laivoissa, kylpylöissä ja yleisillä uimarannoilla 2000-luvulla.
Kun pitää ängetä ripulipersettään liottamaan samaan veteen muiden kanssa eikä ilmeisesti osata käsiäkään pestä.
Miten sen hygienian määrittelee. Tiukasti ottaen ei flunssakaan leviäisi jos olisi keinot noudattaa ultrahygieniaa. Lavantauti ja kolera ainakin olleet, ilm. huonosta vesihuollosta johtuen. Keuhkotauti ja polio. Muitakin potentiaaleja mutta lääketiede ja valistus torpannut. Ja se kuuluisa espanjantauti.