Kennelliitto: Lasta ja koiraa ei koskaan saa jättää kahdestaan keskenään!

Ei tavallaan voida antaa lupausta, että eläin KOSKAAN voi olla täysin luotettava ja kennellitto ei halua ottaa vastuuta vahinkotilanteista.

tilanteita joissa otetaan turhia riskejä. Kennelliiton suositus ehkä laittaa ajattelemaan enemmän.

Eikö järkikin sano et lapsia ei saa jättää kahdestaan koiran kanssa. Lapset niin isommat kuin pienemmätkin voivat kiusata koiraa varsinkin jos lapsia ei ole opetettu kasvatettu miten eläimiä kohdellaan. Koira voi alkaa puolustaa itseään jälki voi olla tuhoisa. Koira ja lapsi ilman aikuista on todellakin huono homma. Sitte jos on vielä naapurin lapset mukana homma on vaarallista.Koiria lopetetaan sen takia kun on puolustanut itseään kiusaamiselta. Koira joutuu monessa lapsi perheessä leluilla hakkaavan kakaran leluksi. Kun koira lopulta ei kestä enää käy kakaran kimppuun. Vika on tietysti koirassa kun ei kestä jatkuvaa hakkaamist

Eläinrääkkäysta kirjoitti:

Eikö järkikin sano et lapsia ei saa jättää kahdestaan koiran kanssa. Lapset niin isommat kuin pienemmätkin voivat kiusata koiraa varsinkin jos lapsia ei ole opetettu kasvatettu miten eläimiä kohdellaan. Koira voi alkaa puolustaa itseään jälki voi olla tuhoisa. Koira ja lapsi ilman aikuista on todellakin huono homma. Sitte jos on vielä naapurin lapset mukana homma on vaarallista.Koiria lopetetaan sen takia kun on puolustanut itseään kiusaamiselta. Koira joutuu monessa lapsi perheessä leluilla hakkaavan kakaran leluksi. Kun koira lopulta ei kestä enää käy kakaran kimppuun. Vika on tietysti koirassa kun ei kestä jatkuvaa hakkaamist

Ai järki sano... Normaaleissa perheissä lapset nimeomaan opetetaan olemaan koiran kanssa ja tottuvat ja kiintyvät toisiinsa. Ei mitään ongelmaa. Niissä perheissä, missä koira joutuu lapsen leluksi tai muuten rääkättäväksi, ei ole paljon tehtävissä. Eikä sekään liity juuri lapsiin, että koiran ottanut aikuinen on täysin arviointikyvytön idi oo tti

Koiria ei saa jättää keskenään lasten kanssa. Lapset on kasvatettava niin ettei ne kiusaa ja lyö koiraa. Monessa perheessä taapero ikäinen saa hakata koiraa leluilla vetää korvista ja turkista niin että koira valittaa. Koira parka yrittää päästä pois tilanteesta menemällä sängyn alle piiloon. Nämä riiviöt menee sinne ajamaan koiraa se ei pääse karkuun ja lopputulos koira puree kiusaajiaan sitten se koira viedään lopetettavaksi. Vanhemmat ei välitä tämä on järkyttävää eläinrääkkäystä. On turha valittaa että koira puri sillä on oikeus puolustaa itseään kun kasvattamattomat kakarat kiusaavat sitä. Omat lapseni opetin jo taaperon iässä kun koira nukkuu sitä ei häiritä koiraa ei lyödä ikinä eikä kiskota turkista. Hyvin meni oppi perille ja lapsista tuli koiran parhaat kaverit 

Vierailija kirjoitti:

hyvä, ettei silmään puraissut (poskessa on vieläkin arpi). Koira oli sängyllä ja minä olin polvillani lattialla sängyn vieressä. Ojensin käteni koiraa silittääkseni enkä osannut tulkita koiran murahdusta varoitukseksi. Koira ilmeisesti jostain syystä tunsi olonsa uhatuksi ja kävi kimppuun. Äiti oli onneksi naapurihuoneessa ja tuli heti apuun. Tuskin mäyris olisi minua hengiltä saanut, mutta kyllä niissä sisua riittää, jos ne kerran mäyrällekin pärjäävät.



Täytyy nyt aikuisena myöntää, että koiraparka ei varmaan oikein koskaan päässyt selville asemastaan perheemme hierarkiassa, koska isäni ei ollut oikeastaan lainkaan kiinnostunut koko koirasta. Koira oli lähinnä isosiskoni (15 v) lemmikki ja äitini (joka koiran ruokki) oli loppujen lopuksi ainoa, jota koira piti todellisena auktoriteettina.

Ilkeä koira.

Koirat on arvaamattomia. 

Tietyn tyyppiset koirat voivat olla kuolettavan vaarallisia. On naurettavaa, että rotuominaisuuksista ei kyetä keskustelemaan, tai niitä ymmärtämään. 

Kennelliitto on myös sama taho joka vastusti pitbullien ja muiden taistelurotujan kieltämistä. Väärin kasvatettu, meidän fifit eivät koskaan tekisi mitään.

Riippuu koirasta. Meidän isohko sekarotuinen puri ainoastaan leluja, luita ja isän tohvelit tylsyyksissään. Ikinä ei ihmistä kohtaan ollut agressiivinen. Innokas kyllä ja oli kova työ opettaa, ettei hypi vieraiden vasten innostuksissaan. Alakoulun puolivälissä olin välillä jo koiran kanssa kahden. Vaaratilanteita ei ikinä, mutta ei kukaan koiraa kiusannutkaan. 

Naapurin mäyräkoirat sen sijaan kävi ties kenen jalkoihin kiinni, niin aikuisen kuin lapsenkin, jos lähietäisyydelle osui niiden kanssa. Että luonteensa kullakin.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu koirasta. Meidän isohko sekarotuinen puri ainoastaan leluja, luita ja isän tohvelit tylsyyksissään. Ikinä ei ihmistä kohtaan ollut agressiivinen. Innokas kyllä ja oli kova työ opettaa, ettei hypi vieraiden vasten innostuksissaan. Alakoulun puolivälissä olin välillä jo koiran kanssa kahden. Vaaratilanteita ei ikinä, mutta ei kukaan koiraa kiusannutkaan. 

Naapurin mäyräkoirat sen sijaan kävi ties kenen jalkoihin kiinni, niin aikuisen kuin lapsenkin, jos lähietäisyydelle osui niiden kanssa. Että luonteensa kullakin.

Jatkan vielä:

Kaverin Rotwailer sen sijaan yritti päästä perheessään niskan päälle jo pentuna. Palauttivat toki koiran "maan pinnalle", mutta oman sekarotuisen kanssa ei ikinä ollut vastaavaa tilannetta. Että rotu/koira merkkaa aika paljon.

Sama kissoissa. Meidän eka kissa oli arvaamaton. Jos sitä silitti, saattoi yhtäkkiä raapaista tms. Ikinä ei tullut ennusmerkkejä. Kaverin kissa samanlainen.

Meidän toinen kissa sen sijaan ei ikinä käynyt varoittamatta kiinni. Oli hyvin kiltti kissa, mutta sillä oli pari paikkaa, esim. takatassujen pohjat, mitä ei tykännyt, että koskee. Aina ensin varoitti, jos niitä koski, eli heilautti tassua kohti. Jos tassujen hiplaamista jatkoi, tuli kynsistä ja ihan syystä :D. Pääasiassa kissa kuitenkin vain poistui paikalta, jos ei jostain tykännyt.